Keskustelut Metsänhoito Metsä kuntoon ilman raivaussahaa…

  • Tämä aihe sisältää 53 vastausta, 21 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten Avatarsikari toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 53)
  • Metsä kuntoon ilman raivaussahaa…

    Onkohan jäänyt vähän huonolle huomiolle (tarkoituksellako) Metsälehden juttu (sivut 18-19) jossa Leevi Airaksinen (metsätalousins.) ei edes omista raivaussahaa kun ei sellaista tarvitse. Jutussa on paljon yhteneväisyyttä omaan metsäni hoitoon jossa myös teen moottorisahalla poltinpuuna nuoren metsän riukuja pois. Ja siitä varsinkin tunnistin hyvinkin kun suosii kaksijakoista metsänkasvatusta eli ylispuiden alle uusi metsä kasvuun ja vasta sitten yliset pois. Mutta siinä ehkä voi saivarrella onko tuo sitten jk:ta vai kaksivaiheista kasvatusta. Minusta voisi puhua myös lyhyen ”matikan” jk:sta.

  • Metsuri motokuski

    Kortistossa on ihan kantasuomalaisia joita voisi nyt käyttää töihin. Olen aika vakuuttunut että kortistosta ei väkeä saada liikkeelle. Sieltä on parhaat jo kerätty ja lopuille taitaa olla enemmän tai vähemmän sijoittumisongelmia.

    Suomi tarvitsee maahanmuuttoa yhä enemmän haluaa sitä persut tai ei kun omaa väkeä ei töihin saada.

    Gla Gla

    Persut ei vastusta työperäistä maahanmuuttoa.

    Metsuri motokuski

    Uskon että tänne pohjolan perukoille on vähän ulkomaalaisia tulossa joilla ammattitaitoa on riittävästi. Kaippa meidän ne on koulutettava. Toivottavasti tulijoissa on vain halukkaita opiskelijoita kun kortistosta niitä ei taideta saada.

    arto arto

    Kuulin juttua eräs yrittäjä joka ulkolais työvoimaa käyttää miljoonan taimen urakan ottanut. Nyt ei saakaa ulkolasia töihin. Tuskin koululaiset lähtee töihin. Itse en taimiin koske. Saha naukunut tämän kuukauden puhdasta kylvömännikköä sahatessa. Tulee nätti nuori metsä. 16 ha pläntti. Ei hirvet koskeneet koskaan. mäntyä valtavasti eli saa valita minkä jättää.

    jees h-valta

    Olet sitten tainnut siirtyä veropakolaiseksi ulkomaille?

    Visakallo Visakallo

    Suomalaisten koulaisten ja opiskelijoiden käytöä metsänhoito- ja maataloustöihin rajoittaa maaseutupaikkakuntien ikäluokkien raju pieneneminen. Ne ovat pudonneet pahimmillaan vain  kymmennteen osaan 20-30 vuoden takaisesta. Kynnys lähteä pääkaupunkiseudulta tai muista suurista kaupungeista maaseudun töihin on monin tavoin noussut, eikä kysymys suinkaan aina ole nuorten työhalujen puutteesta.

    Jätkä

    Avauksen mukaiseen elvistelyyn voisin ottaa kantaa: – R-sahojen alkuaikoina ilmaantui myös joitakin ”työn sankareita”, jotka tekivät mieluummin ja jopa tehokkaammin vesurilla taimikohoitoa, jota silloin nimitettiin vain ”raivaukseksi.

    Näppärimmät heistä käyttelivät vesurin sijaan moottorisahaa, joka toki oli hieman tehokkaampi kuin vesuri.

    Syy moiseen R-sahan hyljeksintään oli aivan varmasti se, että käyttäjät eivät osanneet teroittaa ja harittaa teriä. Kannot olivat mustia, eikä kulmavaihteet kestäneet ”sahaamista lyöttämällä” kovin pitkään.

    Nykyään voi teroituspalvelun ja teroituskoneen ym avulla saada terän jonkinlaiseen kuntoon, toki se tylstyy, eikä tosi tollo edes tajua sitä, mutta yhdistettynä se sahan käyttötaidon täydelliseen puuttumiseen ja käyttäjän kovapäisyyteen, lienee hänen kohdallaan tehokkain vaihtoehto käyttää vaikkapa pikkunäppärää ketjusahaa, kunhan muistaa käyttää ehjiä viiltosuojahousuja.

    Mettämakuri

    Satakertaa parempaa kuntoilua on tehä polttopuuta riuista, kun käydä kuntosalilla tyhjänpäiten rautaa rynkyttämässä 😉

     

    jees h-valta

    Erittäin juuri näin kun Mettämakuri mainitsee! Sinne jäi nytkin osa minun keräämistäni rankoista hakkuun alle mutta eipä haittaa kun ylitarjontaa puskee polttopuolelle jatkuvasti.

    sikari

    Siellähän ne uralla on konetta kantamassa.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 53)