Keskustelut Metsänhoito Metsäalan koulutus ?

Tämä aihe sisältää 50 vastausta, 17 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Avatar harrastelija 9 kuukautta, 2 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 47)
  • Metsäalan koulutus ?

    Merkitty: 

    Mitäpä mieltä nykytilanteesta ja minkälaista koulutusta metsäalalla tarvittaisiin? Tästä aiheesta ”Jätkä” lyö varmaankin pajatson tyhjäksi, mutta löytyy varmaan muitakin ajatuksia?

  • harrastelija harrastelija

    Nythän tunnetusti parhaat kokit ovat mieskokkeja! Joskus se saattaa olla nimestä kiinni. Seurasin Ravitsemisalan koulutuksen mielenkiintoa. Sehän lähti siitä, että oppilaita haettiin keittäjä-nimikkeellä, hakijat olivat tyttöjä. Ammattinimike muutettiin kokiksi, saattoi olla luokkia, jossa enemmistö oli poikia!

    Tilastoista katsoin, että Korkeakouluasteelta valmistuneita oli 7/2018 n. 4 000 työttöminä, kaikista korkeakouluasteelta valmistuneista luku oli n. 64 000! No kokonaisluku työttömistä on vielä yli 200 000. Ongelmana on kansantalouden kannalta se, että toisaalta monilla aloilla on näin nousukaudella huutava pula työntekijöistä – kuten nyt metsäalalla!

    Puuki

    Arkielämän perustaidot tulisi todellakin opetella jo peruskoulussa. Isommassa kuvassa tulisi olla ohjaustaitoa saada opiskelut suuntautumaan omalle alueelle. 1970-80 luvulla oli tasokurssit, esim. matematiikassakin kolme eri tasoa. Sitten tuli nämä ”rasa-arvo” – vouhotukset, jossa kaikille piti olla kaikkea.

    Tasokussit oli tosiaan ainakin matematiikassa ja englanninkielessä . Se oli hyvä järjestely peruskoulussa. Samoin oli valinnaisaineita yläasteella ; ainakin kotitalous, ylimääräinen kieli (yl. saksa), maa-ja metsätalous ja kemia,  joista sai pari valita. Aika harva oppilas kuitenkin osaa jo tuossa ikävaiheessa valita alansa. Mutta on (ja olisi) ne eri tasokurssit ja valinnaiset aineet jo tuossa vaiheessa silti tarpeellisia.  Valinnaisaineita on  nykyäänkin peruskoulussa mutta tasokurssit esim. matematiikassa taitaa puuttua.  Matematiikka on kyllä tärkeä aine koska se liittyy monen muunkin aineen opiskeluun ja ihan perusjuttuihin arkielämässäkin.

    Nykyään osa työaloista saattaa poistua kokonaan tai muuttuu ihan erilaisiksi ja tilalle tulee uusia. Aika vaikea ennustaa eri alojen tulevaisuuden työllisyystilannettakin .

    Minä opettelin mm. potunkeiton yläasteen kotitaloustunneilla. Ei mennyt hukkaan se opiskelu kun enimmäkseen on itse saanut pottunsa keitellä ja muillekin välillä.

    Sahapuolella on kai työvoimapulaa ja sama ainakin ajoittain metsäpäässäkin. Yrittäjiksi kouluttautuu mm. entisiä kapiaisiakin. Ovat varmaan tottuneita metsäelämään jo , että se puoli voi helpottaa alalle tuloa.

     

     

    mehtäukko

    Viittaus nyky-neitojen potunkeittotaitoihin ei ollene ihan katteeton. Ja samaa sitä on kaksilahkeisillakin. 10 vuotta sitten tyttären käytyä asepalvelus ja Auk KaiPr :ssa näytti kaapin paikan, selviytyykö joku kengännauhojen sitomisesta. Moni kunttura kloppi jäi jalkoihin…

    Uusavuttomuus tavallisissa arjen asioissa ei välttämättä parane viereksimällä erittäin kalliin konekoulun katon alla,- siis asenteella kunhan päivästä toiseen. Siihen saumaan sopisi myös tuo ”hieman” mielenkiintoa herättävä toisen ketjut aiottu korjausmenettely-aihe…

    Asenne kohdillaan olevan nuoren metsäkoneen käyttöä, toimintaa ja intoa on kyllä ilo katsella! Sitä kun saisi tartutettua toisiin puutostautisiin.?!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tiedoksi, että nykyisin kotitalous on luokalla 7 peruskoulussa pakollinen oppiaine. Tasokurssien sijaan nykykouluun tarvittaisiin lisää erityisopettajia, avustajia ja erityisluokkia. Nyt kun kaikki oppilaat ”integroidaan” samaan luokkaan, opettajan aika saattaa mennä yhden häirikön hillintään ja muut jäävät ilman opetusta (heitteille).

    Jätkä

    Tyttö armeijassa. Monet meillä olleet nuoret naiset ovat käyneet tai menneet jopa sopivassa välissä varusmiespalvelukseen.

    Kyse on poikkeuksetta tavallista reipasotteisemmasta tytöstä, mutta samalla usein feministisiä piirteitä on joissakin, eli se perinteinen naisellisuus on jäänyt vähemmälle kuin monissa muissa.

    Muistan, kun erä ”Vänrikki” evp hakkasi kirveellä polttopuita nuotioon. Iskut olivat kuin salaman lyöntejä = ei kahta kertaa samaan paikkaan. Hikeentyi, kun halusin näyttää, miten pölkky halkeaa.

    Armeijaan hakeutuu naisista sellaiset, jolla fysiikka ja luonne sopii hyvin sellaiseen touhuun. Pojilla ei ole mahdollisuutta valita, haluaako vai ei, siksi sinne menevistä pojista varmasti kolmasosa on täysin kelvottomia varsinaisiin maanpuolustrustöihin.

    mehtäukko

    …kolmasosa on täysin kelvottomia varsinaisiin … Totta töriset.

    metsä-masa metsä-masa

    Metsäalan koulutus on valtakunnassa huippu tasoa, varsinkin koneopetuksen puolella. Vain konekoulun kautta on lähes kaikilla kuljettajilla ainut mahdollisuus tulla ammattiinsa osaava kuljettaja, tai hankkia  konepuolen tuntemusta jatko-opintoihin.

    Oppilaitoksellakin on velvollisuus huolehtia, että opettaja henkilöillä on suoritettuna metsä-alan- ja opettajakoulutus, lisäksi väsymätön kyky  innostaa ja tulla nuorten kanssa toimeen.

    Parhaimmillaan oppilaitos onnistuu luomaan turvallisen ja välittävän ilmapiirin, joka osaltaan motivoi nuoria opiskelijoita, kasvattaa sosiaalisuutta ja opettaa taitoja, joita työelämässä myöhemmin tarvitaan. Tärkeimpiä asioita on halu oppia uutta.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Ammattikoulujen opettajien pitäisi pariviikkoa ainakin olla käytännön töissä,että tietäisivät työmarkkinoiden arjen siellä,mihin ammattiin oppilaita opetetaan.Toiseksi oppisopimuskoulutusta tulisi kehittää.Kolmanneksi uskoakseni itänaapurista voisi ahkeraa ja heikosti siellä toimeentulevaa melko koulutettua väkeä houkutella mahamme metsäsektorin työvoimapulan estämiseksi tulevaisuudessa.Kovin luppoista on ammattikorkeakoulu puolellakin,kun on nuorimies siellä opissa.Tiivistämisen varaa taitaisi olla.

    harrastelija harrastelija

    Juuri metsäalalla oppisopimuskoulutus on paikallaan, käsittääkseni sitä onkin alettu käyttämään enemmän. Ongelmana siinä lienee se, että ohjaajalla tulisi olla aikaa ja taitoa – jota kiihkeässä urakkatyössä ei vain tahdo olla tarpeeksi. Saksassa tuntuu tämä oppisopimus olevan yleisempää.

    On sitä ammatillisissa koulutuksissa kyllä pyritty lisäämään ns. työssäoppimisen nimikkeellä. Sanoisin, että suoritustasolla varsinkin työtä pitää saada tehdä itse – ei sitä oikein pelkästään katselemalla opi!

    Metsäalalla on lisäksi paljon muuta asiaa kuten luonnon ymmärtäminen, monimuotoisuus, kasvit, ötökät… Joten käytännön harjoittelun välillä on hyvä istahtaa välillä koulun penkillekin. Tärkeä asia on myös tuolla toisella osiolla lain tietämys – ja noudattaminen puolin ja toisin.

    Jätkä

    Meidän metsäkonekoulutuksessa on vahvasti mukana oppilaiden omakätinen työ. Kun poikkesin koulun työmaalla, oli menossa 25 hehtaarin avohakkuu MH:n mailla. Hakattiin teollisuusalueeksi. Vanha työkaveri oli siinä juttelutilaisuudessa ja kertoi taas sen, minkä jo vuosia sitten ovat omaksuneet. Luokka oli jaettu kolmeen ryhmään ja kaksi ryhmää hakkasi ja ajoin koneilla. kahdella eri työmaalla.

    Kolmas ryhmä teki moottorisahatyönä tukinhakkuuta ja opetteli katkontaa sekä puutavaralajien erottelua.

    Kukaan ei näprännyt kännykkää Mersun lava-auton ohjaamossa. Nyt kun tulee talvi, oppilaat jaetaan työelämäjaksolle, jossa urakoitsijat ohjaavat heidän toimiaan. Ne, joilla on mahdollisuus, hankkivat ajokurttiinsa lisää kirjaimia, meillä on konsernin sisällä koulutusvalmius kaikille siviliajoneuvoille, jopa linja-autoille.

    Omat rekat, lavetit ja linja-autot on.

    Opettajilla on sinä aikana, jota monen asiasta mitään ymmärtämättämät kuvittelevat kesälomaksi, vain opetuksetonta aikaa, jolloin heidän on osallistuttava oman alan seminaareihin, kehitettävä omaa ammattitaitoaan, tai edes säilytettävä se. Siitä ei makseta erikseen palkkaa.

    Näyttökokeessa on muuten tehtävä itse, sitä ei muut saa tehdä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 47)