Etusivu Keskustelut Metsänhoito Metsäalan koulutus ?

Tämä aihe sisältää 50 vastausta, 17 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  harrastelija 1 viikko, 4 päivää sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 47)
  • Metsäalan koulutus ?

    Merkitty: 

    Mitäpä mieltä nykytilanteesta ja minkälaista koulutusta metsäalalla tarvittaisiin? Tästä aiheesta ”Jätkä” lyö varmaankin pajatson tyhjäksi, mutta löytyy varmaan muitakin ajatuksia?

  • Visakallo Visakallo

    Minä kouluttaisin nyt maahanmuuttajia metsäalalle, kun suomalaiset vanhemmat eivät sinne omaa jälkikasvuaan oikeasti halua.

    mehtäukko

    Ainakin konekoulujen oppilasaineksen tiukempi seulominen olisi jo pitänyt olla päällä. Ja kun koulutus maksaa. Turhanpäiväiset housunkuluttajat kun pilaavat alalle tosissaan pyrkivien ja opiskelevien kehitystä.

    Jätkä

    mehtäukko on oikeassa koulutuksen kalleudesta. Ala on kuitenkin niin vaativa, että siinä ei riitä pelkkä mielenkiinto metsänkäsittellyn ja koneiden kanssa pelaamiseen, vaan konetyössä pitää pärjätä myös itsensä kanssa. Samalla palkkaus pitää nostaa sellaiseksi, että huono toimeentulo ei olisi houkuttelemassa helpompiin ja siistimpiin hommiin.

    Uikein hyvä lisä konekuskien koulutuksessa olisi tuntuva moottorisahan kanssa tehtävä MANU-hakkuu, jossa opetellaan maajalassa tekemään kunnollinen jälki niin jäävän puuston suhteen, kuin myös tukkien katkonnan psykologiaan.

    Konekuskin työssä joutuu vastaamaan metsänomistajalle, koneurakoitsijalle ja puutavaran ostajalle työn tuottavuudeta ja laadusta. Tiedä huippukuskeja, jotka on ihan muissa töissä – hyvä kuski palkataan kernaasti muihinkin hommiin. joku ajelee pikiteitä pitkin rekalla  siistiä jakeluajoa, joku on venetehtaalla tekemässä uusiata veneistä vimpan päälle hienoja, Joku on asentajana jopa omalla raskaskonekorjaamolla jne.

    Kuitenkin on ihmisiä, jotka viihtyvät metsäkoneen puikoissa ja nauttivat työnsä jäljestä. On sääli, että noin puolet koulutuksen käyneistä ei kuitenkaan ole alalla enää viiden vuoden kuluttua. Siinä on yhteiskunta maksanut verorahoista ”pitkän taalan” melko turhasta.

    sikari

    Kouluttajat ei ole paljon seuranneet alasta riippumatta,että kuinka oppilaat työllistyneet,jääneet alalle ja mitä koulun jälkeen opittu vasta työelämässä. Todistus käteen potkut perseelle ja rahat oppilaitokselle.

    Jätkä

    Metsäoppilaitoksilla on ollut seurantaa jo vuosikausia, mutta nekään eivät taida tilastoida esim kymmenen vuoden päässä alalla olevia.

    Jostain käsittämättömästä syystä tuossa melko lähellä oleva mies on koneenkuljettajakoulutuksen jälkeen – aloitettuaan työelämän, joutunut vaihtamaan työnantajaa niin usein, että lähiseudun urakoitsijat on melkolailla läpikäyty.

    Lisäkoulutusta on hankittu ja esim kantokäsittelyaineiden koko kirjo on tutkintoja myöten opiskeltu. Ilmesesti veri vetää metsään, mutta….

    Nythän oppilaitos ei saa rahoja NIIN helposti, vaan opiskelijan on läpäistävä esim näyttökokeilla hallitsevansa vaaditut tiedot, taidot ja asenteet. Jos ei läpäise, niin ne joko pitää suorittaa uusinnoin ja jälkitutkinnoin, mutta paprua ei saa enää pelkästä mukanaolosta. Eikä oppilaitos saa rahoja.

    harrastelija harrastelija

    Visakallo kertoi erään syyn ammatin valintaan. Kainuussa olen tavannut useita vanhoja ukkoja, jotka aikoinaan ajoivat jälkeläisiä muihin ammatteihin – oli kyllä joku toisin päinkin.

    Metsätyöhän on muuttunut ajan myötä. Tarvitaan vähän joka portaaseen innokasta väkeä; – metsurista metsänhoitajiin. Nuorisoa on tulossa jonkun verran. Aikuiskoulutukseen on tullut ihan metsätaloustrittäjän oppiin entisiä kapiaisiakin. Naapurin pihakoivuja oli kaatamassa kapteeni evp ja kyllä huski lauloi ihan ammattimiehen malliin 🙂

    mehtäukko

    Se on ala kuin ala jos opiskelun motivaatio puuttuu, eihän siitä tule valmista…tekemälläkään. Tietysti joku entisajan kotitalous-, tai emäntäkoulu nuorille neidoille ei mennyt mitenkään ”hukkaan”. Niitä avuja tarvitsi joka tapauksessa ja ainakin kun suita ruokapöydän ympärille alkoi siunaantua.

    Osaako monikaan nyky tytön tollukka keittää edes perunoita?

    harrastelija harrastelija

    Arkielämän perustaidot tulisi todellakin opetella jo peruskoulussa. Isommassa kuvassa tulisi olla ohjaustaitoa saada opiskelut suuntautumaan omalle alueelle. 1970-80 luvulla oli tasokurssit, esim. matematiikassakin kolme eri tasoa. Sitten tuli nämä ”tasa-arvo” – vouhotukset, jossa kaikille piti olla kaikkea.

    Toisaalta oli oppilaitoksia ja eriytyneitä aineita erityislahjakkuuden mukaan – musiikki, liikunta… Kumminkaan tärkeille luonnontieteille ei oikein erityisryhmiä ollut. Jotkut matemaattisesti lahjakkaat oppilaat pitkästyivät todella tunneilla, koska opettaja joutui etenemään heikoimpien tahdissa.

    Minusta tulisi olla rohkeutta aikaisessa vaiheessa ohjata nuoria ammattialoille, joita Suomessa tarvitaan. Jotenkin tuntuu ajan ja resurssien tuhlaukselta, kun 18 vuotta koulun penkkiä kuluttanut maisteri istuu Marketin kassalla!

    Jätkä

    En oikein tiedä, kuinka tärkeää on osata keittää perunoita, enkä sitä, olisiko se nimenomaa tyttöjen/ naisten homma. kyllä minultakin keittiöhommat sujuu kohtuudella, osaan keittää vettä ja vieläpä melko tarkkaan oikean määrän, joten sitä ei joudu kaatamaan jätteisiin. Tosin siinä on pätevänä apuna vedenkeitin, joka kyllä on nopea ja tehokas siinä puuhassa.

    Kananmunien keittäminen on myös tarkkaa puuhaa, siinä on aivan korvaamaton apu munankeitin, jolla olen harjoitellu keittämistä jo monta vuotta. Nyt alkaa jo sujua melko hyvin, vaikka joskus munien koko aiheuttaa päänvaivaa.

    Mutta niinhän se on ollut aina, että jos ei muna ole liian pieni, niin onkin liian iso.:)

    Kuitupuunkasvattaja

    Mehtäukko kirjoitti:

    ”Osaako monikaan nyky tytön tollukka keittää edes perunoita?”

    Keittotaito ei riipu värkeistä. Potunkeitosta kuitemkin sen verran, että nykyään julkishallinnon suurtalouskokit eivät osaa keittää perunoita. Kuorittu pottu nykyaikaisen höyrykeittimen jälkeen on tosiaan kova kumipallo. On varmasti tehokasta ja edullista, jos potutkin tulevat Puolasta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 47)