Suoriutuva:”On vahvoja viitteitä siitä , että relaskoopilla arvioitujen kohteiden runkoluvut eivät osu aina kohdalleen. Runkomäärä on todellisuudessa monesti taulukkoarvoja pienempi. Tämä tarkoittaa sitä ,että relaskoopin avulla määritetty pohjapinta-ala antaa joskus liian suuren runkoluvun koealalle. Pohjapinta-ala suosituskäyrällä ja runkoluku onkin jo suositusten alarajan tuntumassa.”

Voi RISTUS mitä pimeyttä! Etkö tosiaan tajua ristiriitaa jutussasi?

Pohjapinta-alaan perustuva ohje on täydellinen. Pohjapinta-ala kertoo tasan tarkkaan oikean tunnuksen, kun määritellään oikeaa tavoitetta, eli sitä, että puusto pystyy käyttämään maaperän koko kasvukyvyn täydellisesti siitä mittaus- ja harvennusvaiheesta eteenpäin.

Tuohan on jo paljastunut kontrollimittauksissakin, että runkoluku puomilla haparoiden menee aina liian harvaksi. Kyse on selkeästi väärästä mittausmenetelmästä, jota ei kaiken lisäksi ole osattu käyttää – sitäkään edes.

Selityksiä liian voimakkaale harvennukselle on kyllä tullut, mutta ne ovat vääriä. Sen lisäksi ajourat ovat edelleenkin päin prälautaa: = liian leveät risteyksiin tehty toripaikka ja urat on aivan liian tiheässä ja harvassa.

Haluaisin kuitenkin nnähdä sen mopokuskin, joka tekee runkolukuun perustuvan harvennuksen alaharvennettuun, yläharvennettuun, laatuharvennettuun, ennakkoraivattuun -raivaamattomaan enskaan ja energiapuupalstaan, sekä kolmoskehitysluokkaan käyrille osuvan harvennuksen.

Koneella mitataan poistuvien puiden rinnantasamittoja, ei jäävien.  Kyllä alalla olisi ”Paljon nuijalla töitä”.

Jätkän kannattaa tutustua ohjeeseen , jossa kerrotaan ,miten puoliympyräkoealan puut mitataan. Otetaan kouraan keskiarvorunko JÄÄVIEN puiden kokoluokasta ja mitataan se ,ei poistetuista, ja tarvittaessa useampikin ,jos epäilyttää . Syötetään ohjelmaan alalta laskettu kappalemäärä ja syötetään kärjestelmään. Kone kertoo , onko tiheys sopiva. Herjaa heti ,jos on harvennettu liikaa.

Nyt puuki osui asian ytimeen.  Puomilaskennassa voi tapahtua systemaattinen virhe. Juuri tuon ajourien ja risteyksien vuoksi.  Periaatteessa ei näin pitäisi olla jos runkoluku ja jäävän puuston pituus syötetään valmiiseen taulukkopohjaan niin kuin nykyään pääosin yhtiöiden leimikoilla tehdään. Samahan tehdään periaatteessa relaskooppimittauksellakin. Virhe voi olla esim laskentakaavassa johonka on syötetty tietty ajouraleveys. Jos ajouran leveys muuttuu suuremmaksi niin ilman muuta jäävän puuston määrä todellisuudessa jää alhaisemmaksi kuin puomimittaus sen osoittaa. Voi olla että ajourien välissä oleva harvennustiheys ei olekkaan niin pielessä vaan ajourat ja risteykset vievät liian paljon pinta-alaa. Tämän korjaaminen tietenkin edellyttää kapempia uria ja se taas edellyttää kapempia koneita.