› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 13 14 15

  • Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

    Sent on: 28.5.2016, 19:57

    ”Puustovauriot suurin pulma kasvatushakkuissa
    Julkaistu 26.5.2016

    Kasvatushakkuiden korjuujälki vaihtelee huomattavasti maakunnittain, Suomen metsäkeskuksen tuore selvitys osoittaa. Metsäkeskus tarkasti viime vuonna 304 kasvatushakkuuleimikkoa, yhteensä 1 017 hehtaaria.

    Yli puolella kohteista jälki oli hyvä, hieman alle puolet sai huomautuksen. Virheellisiä kohteita oli pari prosenttia. Luokittelu perustuu metsänhoidon suosituksiin, metsälakiin ja sertifiointiin.

    Eniten huomautettavaa – 40 prosentilla kohteista – oli puustovaurioista. Viidenneksellä huomautettiin maastovaurioista ja niin ikään viidenneksellä liian harvaksi harventamisesta.

    Isoja eroja maakuntien välillä

    Metsäkeskus julkaisi tarkastustiedot nyt ensi kertaa maakunnittain. Erot olivat huomattavia: Pohjois-Savossa huomautettavaa oli yli 90 prosentilla kohteita, Etelä-Savossa vain 10 prosentilla kohteista ja Keski-Pohjanmaalla ei lainkaan. Päijät-Hämeessä jopa puolet tarkastetuista kohteista oli luokiteltu virheellisiksi, muualla virheellisten kohteiden määrä oli vähäinen. Pohjois-Savon lisäksi runsaasti huomautettavaa löytyi Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan kohteilta.

    Metsäkeskus muistuttaa, että tarkastettujen kohteiden määrä vaihtelee maakunnittain ja tulokset ovat suuntaa-antavia.

    METSÄLEHTI”
    Miksi laatu on noin vaihteleva? Yksi osatekijä on varmasti alueella toimivan konekoulun taso. Vaikka kuljettaja hallitsee koneen tekniikan suvereenisesti, pitäisi hänen ymmärtää myös metsänkasvatuksen periaatteet.
    Ainakaan meilläpäin ei huonon jäljen tekijä tee kuin kaksi leimikkoa, samassa paikassa, sekä ensimmäisen, että viimeisen.

    Tekijä
    Jätkä
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Jätkä pätkät 29.5.2016, 15:47

    Onko kyse tarkastuksen suorittajien epätasaisuudesta, vai mistä, kun Pohjois-savossa huomautettavaa oli 90 prosentissa, Etelä-savossa 10 prosentissa, mutta keski-pohjanmaalla ei lainkaan?
    Jos hakkuukoneen kuljettaja ei hallitse ajouran havutusta, hänen olisi syytä maksaa aiheuttamansa vahingot metsänomistajalle.
    Meillä teki UPN:n urakoitsija melko mittavan ensiharvennuksen metsään, joka saman vuoden keväällä ennakkoraivattiin. Savotta oli yli kymmenen hehtaaria, eikä ainuttakaan runkovauriota ole näkynyt. Samoin oli juuristovaurioiden laita.
    Suorituksesta voi hyvin antaa täydet pisteet ja lisäksi bonuksen.
    Kun runkoluku pudotetaan 1200:n paikkeille, on metsässä väljyyttä tehdä korjuutyötä kolhimatta.
    Nuo ruhjojat pitäisi pistää moottorisahan kanssa pelstalle, niin ehkä osa heistä oppisi valikoimaan oikeat puut poistoon.

    metsä-masa metsä-masa 29.5.2016, 19:25

    Olipa mukava lukea alueellisia Metsäkeskuksen tekemiä harvennuksen laadun tuloksia. Olen päässyt seuraamaan arvioinnin toteutusta maastossa pari vuotta sitten.

    Työ edistyi valmiin ohjelman mukaan hyvin systemaattisesti, oli jopa koealat merkattu kartalle valmiiksi, eli mittaaja eteni ohjelman mukaan vaiheittain.

    Oikeita asioita oli palstalaisetkin tuonut esille. Nuoren metsän harvennus on yhteistyötä, hyvin helposti syytetään kuljettajaa / yrittäjää kun leimikolla on tullut huomautettavaa hakkuun jäljessä.

    Hyvään työn jälkeen pääsemiseen kaikkien olisi tunnettava vastuunsa, isännästä alkaen ( ennakkoraivaus ).Työnantajalta ja motoisännältä tuleva ohjaus ja valvonta olisi hyvä keino neuvoa ja rohkaista nuoria kuljettajia tekemään työt oikeilla tekniikalla esim. pienialaisissa pehmeiköissä.

    Nuorille on hyvin tärkeä antaa palautetta tehdystä työstä, myös hyvin onnistuneesta työmaasta, siitä syntyy työn ilo huomaamatomasti tekijälle.

    Omana huomiona on tullut esille pari tärkeää kesäharvennukseen liittyvää seikkaa. Noremmat kuljettajat ei hahmota kunnolla kantavaa uran paikkaa ja havutuksen tärkeyttä mototyössä.

    Korjaava toimempide oisi olla kuljettajan kävelylankki tulevilla urilla ja opettelemalla työtekniikka niin, että suurin osa havuista tulee jo luonnostaan parantamaan kantavuutta, ” ajokoneella ne painaumat vasta syntyy ”.

    Jätkä 29.5.2016, 20:28

    Myös ajouraverkon suunnittelu pitäisi monessa tapauksessa pistää uusiksi.
    Naapurilla oli ensiharvennuskohde, jossa tiestä lähti kuvio kohtisuoraa poispäin n. 600 metriä. säännöllinen kuvio oli n 60 -65 metriä leveä.
    Firman urakoitsija teki ajourat, varastopaikan, hakkuun ja lähikuljetuksen.
    Varastopaikka oli tien (oma) toisella puolen.
    Arvatkaapa, millaisen ajouraverkon urakoitsija teki!
    Maasto on kauttaaltaan hyvin kantavaa, kivetöntä, entistä peltoa.

    Metsuri motokuski 30.5.2016, 16:38

    Kyllä ne motomiehet se havutuksen osaa. Sehän tulee jo luonnostaan puinnin yhteydessä. On tiettyjä metsäkonemerkkkejä joissa havutuksen tekeminen on hankalampaa kuin muilla. Sellaiset motot joissa puomi on hytissä kiinni niin usein puinti tapahtuu koneeseen päin. Mutta näilläkin merkeillä saadaan uritus havutettua kunhan vain halutaan. Millään koneella ei ole järkevää raahata runkoa kovin kaukaa ajouran varteen vaan äärimmäiset puut puidaan aina koneeseen päin. Syy on kolhujen vältääminen jos rukoja raahataan harvennetun kohdan läpi.

    Jokainen motomies suunnittelee pääosin ajouran verkoston siten että ajourat tulevat laania kohti jos maasto antaa siihen mahdollisuuden. Mikään ei ole niin järjetöntä kuin täydellä kuormalla ajellaan pitkin harvennusta kohti laania.

    Nuo urien suunnittelu maastoon kantaville kohdille ei ole niin helppoa kuin luulisi. Monesti on käynyt niin että kolme kertaa ura on kestänyt täydellä kuormalla ajaa, mutta sitten se on pettänyt. Tuskin kukaan motokuski suunnittelee uraston niin että ajokone uppoaa varmasti. Joskus valitettavasti sillä ajokonemiehellä ei ole vielä ollut sitä pelisilmää ja maastonlukutaitoa jotta painumilta olisi vältytty. Usein ne kokemattomat aloittavat siellä ajokoneella ja virheitä silloin sattuu.

    suorittava porras suorittava porras 30.5.2016, 17:17

    Aika monta kysymystä jää edelleenkin ilmaan ja spekuloitaviksi , kun korjuun epäonnistumisesta tiedotetaan . Lähestyin tämän vuoksi muutama vuosi sitten korjuun tarkastuksista vastaavaa
    viranomaispäällikköä luettuani ties kuinka monennen kerran koneiden aiheuttamista vaurioista metsissä . Moto tai kuski todettiin aina yksin syypäiksi tapahtuneeseen . Tuolloin esitin ajatuksen , että tarkastuksissa tulisi paneutua tarkemmin mahdollisten vaurioiden syihin , jotta tilanteesta voisi ottaa opiksi . Korjuuvauriot voivat johtua monesta eri tekijästä , mutta valtettavasti kaikkia mahdollisuuksia ei ole tutkittu tai todettu .

    Näyttää siltä , että korjuuvaurioita on tarkasteltu edelleenkin pintapuolisesti jossakin päin Suomea , koska raporteissa on noin huimat erot sijaintipaikasta riippuen . Myös uutisointi eri lehdissä poikkeaa kovasti toisistaan . Näin ei saisi olla , mikäli kaikilla on ollut käytössään sama lähdeaineisto . Esim Metsälehti ei maininnut sanaakaan korjuuvaurioiden syistä . Maaseudun Tulevaisuus puolestaan lähti uutisoinnissaan liikkeelle syistä ja esitti parannusehdotuksia korjuuvaurioiden torjumiseksi . Viimeksi mainittu on parempi lähestymistapa aiheeseen . Tilanne leimikolla ennen hakkuuta jää liian usein toteamatta ja vaille huomiota . Epäonnistumiset saavat usein alkunsa liian haastavista olosuhteista .

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 30.5.2016, 18:16

    Varmaan Etelä-Savossa rautaisten raivausammattilaisten tekemät ennakoraivaukset on syynä miksi juuri Etelä-Savossa on vähiten korjuuvaurioita.

    Jätkä 30.5.2016, 18:30

    Pitää varmaan osittain paikkansa. Mutta Pohjois-savon einiinkovin rautaiset ennakkoraivaajat ja ammattitaidottomat konemiehet ovat savotoineet niin huonosti, että 90 prosentissa on huomautettavaa.
    Onko siellä kortisto jo niin täynnä, ettei sinne enää mahdu?

    arto arto 30.5.2016, 19:43

    Ehkä täällä niin tarkat tarkastajat. Tekevät työnsä oikein.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 30.5.2016, 19:47

    Täällä saa ainaki unohtaa taimikonhoidossa monen hehtaarin päivätuotokset sillon kuin oikea tiheys vaatii myös ainespuun kaatoa. Jos Pohjois-Savossa pelimerkit on laitettu energiapuuharvennuksiin ja siellä ei raivata tarpeeksi reippaasti.

    metsä-masa metsä-masa 30.5.2016, 20:38

    Harvennusten onnistumiselle on myös tärkeää leimikoiden ketjutus ja siihen liittyvä suunnittelu. Jos leimikot on firman pystykaupan leimikoita, siellä ketjuttavan henkilön tulisi olla aktiivinen ja korjuusta kiinnostunut, jotta leimikot olisi ketjussa kesällä korjuu kelpoisia.

    Liian helposti motomiehet joutuu epäonnistumaan väärän leimikko valinnan johdosta ja siitä kunnia tulee tietysti ensin kuljettajalle ja motoisännälle.

    Hyvällä suunnittelulla saadaan korjattua kesäkuun lopulta syyskuun aluun jopa talvikorjuuta pienimmillä painumilla, parhaimmillaan rämeille jää liikkumisesta vain rurkea varvusto urille.

    Ongelmä näillä työmailla yleensä on erikoispuiden käyttäjien kesä tauko.

    Jos leimikolla on myös päätehakkuukuvioita niistä on helppo puida kasoille hakkuutähteet ja siirtää ne vahvistamaan mahdollisia upottavia juontouran pätkiä. ” tunnissa rakentaa jo pitkän pätkän latvusmassa mattoa ”

    Konemiehen ammattitaitoa on myös se, ettei aja sitä uraa rikki enenkuin on tuntuma sen kantavuudesta, kemiat on oltava samalla aaltopituudella molemmilla kuljettajilla, jotta hyvä loppu tukos saavutetaan.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 13 14 15