› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

Esillä 4 vastausta, 141 - 144 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 13 14 15

  • Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

    Sent on: 28.5.2016, 19:57

    ”Puustovauriot suurin pulma kasvatushakkuissa
    Julkaistu 26.5.2016

    Kasvatushakkuiden korjuujälki vaihtelee huomattavasti maakunnittain, Suomen metsäkeskuksen tuore selvitys osoittaa. Metsäkeskus tarkasti viime vuonna 304 kasvatushakkuuleimikkoa, yhteensä 1 017 hehtaaria.

    Yli puolella kohteista jälki oli hyvä, hieman alle puolet sai huomautuksen. Virheellisiä kohteita oli pari prosenttia. Luokittelu perustuu metsänhoidon suosituksiin, metsälakiin ja sertifiointiin.

    Eniten huomautettavaa – 40 prosentilla kohteista – oli puustovaurioista. Viidenneksellä huomautettiin maastovaurioista ja niin ikään viidenneksellä liian harvaksi harventamisesta.

    Isoja eroja maakuntien välillä

    Metsäkeskus julkaisi tarkastustiedot nyt ensi kertaa maakunnittain. Erot olivat huomattavia: Pohjois-Savossa huomautettavaa oli yli 90 prosentilla kohteita, Etelä-Savossa vain 10 prosentilla kohteista ja Keski-Pohjanmaalla ei lainkaan. Päijät-Hämeessä jopa puolet tarkastetuista kohteista oli luokiteltu virheellisiksi, muualla virheellisten kohteiden määrä oli vähäinen. Pohjois-Savon lisäksi runsaasti huomautettavaa löytyi Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan kohteilta.

    Metsäkeskus muistuttaa, että tarkastettujen kohteiden määrä vaihtelee maakunnittain ja tulokset ovat suuntaa-antavia.

    METSÄLEHTI”
    Miksi laatu on noin vaihteleva? Yksi osatekijä on varmasti alueella toimivan konekoulun taso. Vaikka kuljettaja hallitsee koneen tekniikan suvereenisesti, pitäisi hänen ymmärtää myös metsänkasvatuksen periaatteet.
    Ainakaan meilläpäin ei huonon jäljen tekijä tee kuin kaksi leimikkoa, samassa paikassa, sekä ensimmäisen, että viimeisen.

    Tekijä
    Jätkä
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 20.6.2016, 17:01

    Naapurissa jakoja muutama vuosi sitten. Halvensivat toimitusmaksua ostamalla (metsä)pyykit itse ja lyömällä ne sopimiinsa paikkoihin, ilman lukitusta. Sitten toimituksessa vain isolla GPSillä katottiin paikka ja lyötiin lukitus kiinni.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    arto arto 20.6.2016, 17:41

    Meillä rajat auki. Mönkijän mentävät urat rajoilla. Ei vaadi maanomistajalta paljoa aukaista raja. Muutamat työn puolesta aukonut, raivauksilla aina rajalinja rajalle, Omistajat kiittää.

    Jätkä 20.6.2016, 18:32

    Etelä-Pohjanmaalla on nuo raja-asiat selvät ja jämptit. Yleensä ne on sarkajaolla aikoinaan jaettu ja periaate on vissiin ollut, että kaikki saavat joenrantaa, viljelymaata, metsää ja perämetsää / suota.
    Siellä aika tyypillinen malli on eräskin tila, jossa on pinta-alaa 450 ha, mutta sarka on leveimmillään alle 150 metriä ja kapeimmillaan n. 30 metriä. Taikka toinen tila, joka on koottu ostopaloista, joiden yhteispinta-ala oli n. 2000 ha. Tila sitten jaettiin ja nuo kapeat nauhat halkaistiin hyvin tarkkaan.
    Jotkut sarat ovat kiilamaisia, jotka menevät aivan piikkiin asti.
    Siellä on avainasemassa metsäautotiet, jotka on tehty poikki sarkojen.
    Ajourat ovat poikkeuksetta rajalinjoilla ja ajouraverkko mallia ”tikapuut”.

    metsänvartija 20.6.2016, 19:04

    Näitä tukirahoilla ylläpidettyjä ”organisaatioita” onneksi on purettu ja tullaan purkamaan.

    Metsäkeskuksen irtisanomiset ovat kohdennettu oikein, Otso ei menesty mitenkään markkinataloudessa.

    Metsähallitukselle jonnekin peräpohjolaan risusavottaan ym.töihin ne joille ei työtä löydy. Kohteita löytyy.

    Käytännössä ei työttömyyttä olisi lainkaan jos näin toimittaisiin.

    Pelkästään huolto työllistäisi tyttöjäkin.

    MV;n joutaisi johonkin 300 ha ”lohkolle” raivuulle sen verran riittoisaa tämä markkinatalous on ollut. Ei muuta kuin sahat, matkalaukku ja reppu autoon ja maastoon.

    Jos markkinatalous ei työllistä niin valtio sitten.

Esillä 4 vastausta, 141 - 144 (kaikkiaan 144)
1 2 3 … 13 14 15