› Keskustelut › Metsänomistus › Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 144)
1 2 3 4 … 13 14 15

  • Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu

    Sent on: 28.5.2016, 19:57

    ”Puustovauriot suurin pulma kasvatushakkuissa
    Julkaistu 26.5.2016

    Kasvatushakkuiden korjuujälki vaihtelee huomattavasti maakunnittain, Suomen metsäkeskuksen tuore selvitys osoittaa. Metsäkeskus tarkasti viime vuonna 304 kasvatushakkuuleimikkoa, yhteensä 1 017 hehtaaria.

    Yli puolella kohteista jälki oli hyvä, hieman alle puolet sai huomautuksen. Virheellisiä kohteita oli pari prosenttia. Luokittelu perustuu metsänhoidon suosituksiin, metsälakiin ja sertifiointiin.

    Eniten huomautettavaa – 40 prosentilla kohteista – oli puustovaurioista. Viidenneksellä huomautettiin maastovaurioista ja niin ikään viidenneksellä liian harvaksi harventamisesta.

    Isoja eroja maakuntien välillä

    Metsäkeskus julkaisi tarkastustiedot nyt ensi kertaa maakunnittain. Erot olivat huomattavia: Pohjois-Savossa huomautettavaa oli yli 90 prosentilla kohteita, Etelä-Savossa vain 10 prosentilla kohteista ja Keski-Pohjanmaalla ei lainkaan. Päijät-Hämeessä jopa puolet tarkastetuista kohteista oli luokiteltu virheellisiksi, muualla virheellisten kohteiden määrä oli vähäinen. Pohjois-Savon lisäksi runsaasti huomautettavaa löytyi Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan kohteilta.

    Metsäkeskus muistuttaa, että tarkastettujen kohteiden määrä vaihtelee maakunnittain ja tulokset ovat suuntaa-antavia.

    METSÄLEHTI”
    Miksi laatu on noin vaihteleva? Yksi osatekijä on varmasti alueella toimivan konekoulun taso. Vaikka kuljettaja hallitsee koneen tekniikan suvereenisesti, pitäisi hänen ymmärtää myös metsänkasvatuksen periaatteet.
    Ainakaan meilläpäin ei huonon jäljen tekijä tee kuin kaksi leimikkoa, samassa paikassa, sekä ensimmäisen, että viimeisen.

    Tekijä
    Jätkä
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 30.5.2016, 21:10

    Taitaa nuo vauriotilastot kertoa vain ja ainoastaan siitä mikä on taso vaurioiden tarkastuksessa ja tilastoinnissa.
    En minä ainakaan usko että todellinen vaurioitten määrä vaihtelisi tuossa laajuudessa maakunnittain. Erot eri leimikoitten välillä kyllä voi olla hirvittävän suuriakin, mutta kyllä maakunnallinen tilasto jo pitäisi tasata piikkejä paljon.

    Täytyy vain todeta että ei näköjään Metsäkeskus osaa sitä asiaa mitä varten se on perustettu.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta 30.5.2016, 21:26

    Juuri tuollaisia asioita Metsäkeskus saa todellakin tutkia ja antaa eväitä hakkuuketjun koulutuksiin. Myös maanmuokkaukset ja taimetusten laatu palvelee yhteiskunnankin etua. Mitä helpompi ja parempi metsän alku sitä nopeammin pienen maan metsävaranto tuottaa hyvinvointia. Kun nyt olen seurannut tuon yhden suuren touhuja sivusta voin sanoa että laatuun on kiinnitetty paljon huomiota ja koulutus koneketjuille on usein toistuvaa. Viimeksi juuri muokkaaja sanoi että oli ojitusmätästyskoulutusta ollut edellisen viikon aikana osallistumassa. Ja todella oli tarkka selkeytysaltaista ja oli se ojan vetokin nyt hyvin suunnitellun oloista. Valitettavasti tästä hyödyllisestä toiminnasta vie aina osansa tämä järjetön kilpailuttaminen. Juuri kun saadaan homma huippuun sinne iskee väliin joku halppissuhari joka tekee mitä sattuu. Ja taas se sama typerä taistelu ja moneen kertaan teko. Sitäkin ”herkkua” sattui juuri hiljan kohdille myös.

    Timppa 31.5.2016, 11:00

    Olin juuri katsomassa, kun Metsäkeskus aloitti tätä tarkistusta meidän eräällä ensiharvennuksella. Ohjeet ovat kyllä tarkat ja perusteelliset. 3,8 ha:n alueelta mitataan 20 koealaa. Niiltä mitataan jäänyt puusto ja poistuneiden puiden lukumäärä. Sitten mitataan ajourien välit, leveydet ja mahdolliset painumat. Painumia meidän kivikoissa ei yleensä esiinny.. Tietysti myös korjuuvauriot. Ilman huomauttamista sallitaan 4,5 % minimimitan ylittäviä vaurioita.

    Jos ohjeita noudattaa edes kohtuullisesti, niin kyllä erot saattavat olla lähellä todellisuutta.

    Raportti tulee aikoinaan sitten metsänomistajalle ja metsäyhtiölle.

    Jätkä 31.5.2016, 12:22

    ”Taitaa nuo vauriotilastot kertoa vain ja ainoastaan siitä mikä on taso vaurioiden tarkastuksessa ja tilastoinnissa.
    En minä ainakaan usko että todellinen vaurioitten määrä vaihtelisi tuossa laajuudessa maakunnittain. Erot eri leimikoitten välillä kyllä voi olla hirvittävän suuriakin, mutta kyllä maakunnallinen tilasto jo pitäisi tasata piikkejä paljon.

    Täytyy vain todeta että ei näköjään Metsäkeskus osaa sitä asiaa mitä varten se on perustettu.

    Terveisin: Korpituvan Taneli ”
    Pohjanmaan Metsäkeskus pääsi parrasvaloihin takavuosina, kun siellä oli tehty jonkin MHY:n alueella enemmän risusavottaa kuin pitäjässä oli metsäpinta-alaa ja tarkastuksessa todettiin, että ainoa, mitä oli tehty, oli , että rahat oli nostettu.
    Jos Metsäkeskuksen ”Neuvojat” olisivat poistuneet toimistolta Veijon Essoa pidemmälle, he olisivat ehkä löytäneet korjuuvaurioitakin.
    Maastokeikat eivät houkuttele, jos ne pitää toteuttaa niin, että ei saa päivärahaa.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 31.5.2016, 17:08

    Jätkä kirjoittaa avauksessaan:
    ”Metsäkeskus julkaisi tarkastustiedot nyt ensi kertaa maakunnittain. Erot olivat huomattavia: Pohjois-Savossa huomautettavaa oli yli 90 prosentilla kohteita, Etelä-Savossa vain 10 prosentilla kohteista ja Keski-Pohjanmaalla ei lainkaan. Päijät-Hämeessä jopa puolet tarkastetuista kohteista oli luokiteltu virheellisiksi, muualla virheellisten kohteiden määrä oli vähäinen. Pohjois-Savon lisäksi runsaasti huomautettavaa löytyi Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan kohteilta.
    Metsäkeskus muistuttaa, että tarkastettujen kohteiden määrä vaihtelee maakunnittain ja tulokset ovat suuntaa-antavia.”

    Uskooko joku täällä tosisissaan että Savon etelä ja pohjoisosan välillä olisi tuollainen ero todellisuudessa. Eikös koko Savo kuitenkin ole aluetta, josta puuta on ostettu jo toistasataa vuotta, siis metsäalalla on perinteitä molemmissa, eikä kai niin valtavia olosuhde erojakaan ole.
    Sitten se että Kesi-Pohjanmaalla ei olisi vaurioita ollenkaan??? Mahdollista vain niin että on käyty metsässä vain muutamalla, ennakolta kunnollisiksi arvelluilla palstalla.

    Valitettavaa että näinkin tärkeän asian valvonta on noin heikoissa kantimissa.

    Timppa on ilmeisesti ollut metsässä jonkun tunnollisen tarkastajan kanssa. Onkohan nuo tarkastuskriteerit todella yhtenäiset koko Metsäkeskuksessa.

    Eikö porukassa ole ketään, joka tuntee asian sisältä päin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä 31.5.2016, 17:54

    Tarkastukset tehdään – jostehdään, tarkasti määriteltyjen ohjeiden mukaan. Urien painumat mitataan kaikkialla samoin – jos mitataan.
    Teoriassa kaikki tarkastukset tekee koulutettu tarkastaja.
    Meillä kävi pystykarsinta-alueen tarkastamassa Tampereelta tullut MTI. Sama tyyppi tarkasti myös Kemera – ennakkoraivausalueet.
    Molemmista sanoin hänelle, että niitä on turha tarkastella, ne on meidän tekemiä. Hän nauroi ja sanoi, että niin kaikki sanoo.
    Kun oltiin kävelty kolmasosa alueista, hän tuumi, että hän on jo vanha mies, ei hän jaksa täällä enää turhaan kävellä.
    Kaikki työ oli tehty paremmin kuin hyvin.

    suorittava porras suorittava porras 31.5.2016, 18:00

    Valvonta saattaa olla heikoissa kantimissa monistakin eri syistä .
    Muutama vuosi sitten keskustelimme edellä mainitsemani viranomaispäällikön kanssa myös alueellisten metsäkeskusten välisistä eroista tulkita lakeja ja asetuksia/ suosituksia . Minulle oli yllätys , että eri alueiden virkamiehet eivät voineet vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia keskenään vaitiolovelvollisuudesta johtuen . Tämä oli yksi syy erilaisiin käytäntöihin . Nyt ilmeisesti asia on siltä osin korjaantumassa , kun toimistoja vähennetään ja piirejä laajennetaan .

    Melkoinen vaikutus tarkastushenkilöstön henkilökohtaiseen panokseen saattaa olla myös metsäkeskuksiin viimeaikoina kohdistuneilla kehittämistoimilla . Toiset ovat kokeneet toimet uhkana ja toiset mahdollisuutena , toiset ovat saattaneet jopa lamaantua joutuessaan työskentelemään alituisessa epävarmuuden
    ilmapiirissä . Tämä ei voi olla vaikuttamatta työn tuloksiin .

    Vielä palatakseni varsinaiseen avaukseen , olisi mielenkiintoista tietää , kuinka paljon on korjattu pinta-alallisesti energiapuuta eniten huomautettavaa keränneillä alueilla . Tarkastuksia nimittäin keskitettiin viimeaikoina nimenomaan energiapuukohteille niillä ilmenneiden ongelmien takia . Muut harvennukset jäivät vähemmälle huomiolle vähenevien resurssien takia .

    Visakallo Visakallo 1.6.2016, 18:37

    ”Taitaa nuo vauriotilastot kertoa vain ja ainoastaan siitä mikä on taso vaurioiden tarkastuksessa ja tilastoinnissa.”
    Korpituvan Taneli

    Taneli taisi osua hyvin valitettavan asian ytimeen.
    Omat kokemukseni tarkastustoiminnasta rajoittuvat vain omiin metsiini, mutta sillä perusteella voin sanoa, että jos korjuuvauriotarkastajat toimisivat kuten hirvivahinkotarkastajat, ei korjuuvaurioita löytyisi koko valtakunnasta.

    Metsuri motokuski 1.6.2016, 18:50

    Kyllä kai se niin on että energia hakku lienee se kaikista vaurioherkin hakkuu. Siinä melskataan pienikokoisessa metsässä joka voi olla kovinkin tiukkaa. Monesti vielä joutuu jättämään jo valmiiksi tiukaksi riukuuntumisen vuoksi. Ei mikään helppokohde konetyölle.

    Visakallo Visakallo 1.6.2016, 20:08

    Energiapuuhakkuussa kohtuumäärissä pysyvät korjuuvauriot eivä mielestäni kovinkaan paljoa heikennä puuntuotannon kiertoaikaista tulosta, sillä seuraavassakin harvennuksessa poistetaan vielä enemmän kuitupuuta kuin tukkia, poistovalinnan kohdistuessa joka tapauksessa eri tavalla viallisiin runkoihin.
    Loppukasvatuksessahan on vain kolmas- tai vain neljäsosa energiapuuhakkuun jälkeisistä rungoista.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 144)
1 2 3 4 … 13 14 15