Metsäkoneen kuljettajan työ

Metsäkone ala on tiuksti Kilpailtua bisnestä Isot metsäthtiöt ovat antaneet Kenkää pinilleurkoititsijille Vaaditaan tiettyä vuosilakusta ja urityksen suuruutta  teki järkevän valinnan Menssään taksin rakennusduuniin Kuin ketjussa kerotiin Moto kuskien palkkataso jäänyt jälkeen monesta duunista Maksettvista liksoista Ketä houketelee homma Kuin pelko lomautuslapuista on jatkuvaaEi motofirmat maksa pakin päällä istumista.

Ammatti on varmasti muuttunut paljon erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Ja samaan aikaan kuskien taso noussut. Monenlaista pitää osata ja oma havaintoni erityisesti nuorten kuljettajien palveluasenteessa on kiittävä. Esim. viime päätehakkuulta, jonka möin kelirikkona mutta hakattiin jostain syystä tammikuussa. Mukana vähän 03-kuusikon harvennusta.

Leimikko pellon takana ja varasto pihatien varteen. Aurasin itse sovitun kääntöpaikan pellolle talon eteen. Lavetti toi koneen ja kaksi nuorta kaveria joista toinen aamuvuoron kuski motolle ja toinen ajokoneen. Kertoivat että tulossa hakkuulle ja kyselivät kohteliaasti reitin leimikolle, tuossako on varasto, sopiiko tuossa kääntää, ja oliko niin että raudukset jää siemenpuiksi?. Vaikka hakkuuohjeeseen varmasti merkattu, niin vielä 10 v sitten ei olisi moisia kyselty vaan tultu tekemään asenteella ”tämä on meidän hommaa, pysy tieltä pois”.

Veikkaisin ajokonekuskille että varasto voi tulla aikas täyteen, vastaus: ”no koitetaan tehdä hyvät pinot”. Veikkaukseni oli oikea ja kuski purki kaksi ptl tien toiselle puolelle. Juteltiin joku sana iltavuoron motokuskin lopettaessa savottaa ja kyselin minkälainen oli hakata ja keskitilavuudet yms. Harmitteli että on vähän liian varovainen harventaja, mutta kertoi että hyvä metsä jäi ja oli helppo hakattava koska hyvin hoidettu. Eli osasi tehdä sopivan vaikutelman myös sellaiselle joka ei metsäasioista ehkä omaaa tasoani ymmärrä.

Puita jäi ajamatta kelirikkoon saakka. Ihmettelin kun tuntematon nro soittaa. ”XXX:n puuautosta Mikko terve, siinä sinun pihatiellä on vielä puita, sopiiko että ajetaan joku aamu pois ja mitä olet mieltä kantaako tie ja sopiiko siinä kääntää siinä kääntöpaikalla missä talvellakin?” Kerroin että kantaa 100tn vuoden ympäri, eli aina voi hakea. ”No se on hyvä homma se, sitä kun ei tähän aikaan vuodesta joka paikka kanna eikä joka paikkaan saa ajaakaan, mutta kiitos, haetaan puut pois joku päivä”.

Uskallan väittää että vielä 10v sitten olisi toimittu toisin. Ei voi kun kiitellä.

Edellä on hyvin kuvattu tämän päivän metsäkoneenkuljettajan arkea. Samaan aikaan, kun tehtäviä ja vastuita on kuljettajalle lisätty, niin myös tuotosvastimukset kasvavat, vaikka työpäivästä yhä enemmän aikaa kuluu erilaisiin mittauksiin ja niiden kirjauksiin. Työtä markkinoidaan itsenäisyydellä ja sitähän siinä onkin. Työssä joutuu tekemään valtavan määrän päätöksiä itsenäisesti ja selviämään tilanteista yksin. Tänä päivänä puhelimen kautta on kuitenkin hyvin saatavilla esim. koneen huoltoneuvontaa, mikä ei aikoinaan ollut mahdollista. Ei heti tule mieleen toista ammattia, jossa on sellaisen seurannan ja tarkkailun alla, kuin mitä motossa. Seurantaohjelmat kertovat tarkan koneen sijainnin, kertoo tuotoksen m3/h, runkoja/h, polttoaineen kulutuksen, tyhjäkäynnin määrän, taukojen pituuden ym ym. Jos kone seisoo 15 min, se alkaa kysellä, mitä teit viimeksi? Tämä esim. silloin, kun mo tulee niistä säästöpuista kyselemään. Työn jälkeä käydään tarkastamassa korjuuyrityksen, metsäyhtiön ja Metsäkeskuksen toimesta. Tehtaalla laserin kanssa mitataan niitä marraskuisessa illassa katkottuja pöllejä ja lähetetään koneen sähköpostiin laatupalautetta. Metsänomistajalla ja suurella yleisöllä on myös oma näkemyksensä työn onnistumisesta. Moni kuvittelee, että työn osaa, jos osaa ajaa monimutkaisen näköistä konetta. Se on kuitenkin vain se työkalu, jolla sitä ammattitaitoa vaativaa työtä tehdään. Aivan kuin metsureille moottorisaha. Kerran eräs puunmyyjä kysyi, onko tuo koneen ajaminen vaikeaa. Vastasin, että koneen ajaminen on helppoa, mutta se, että pitää metsänomistajan, urakoitsijan ja teollisuuden kaikki tyytyväisinä, siinä on tämän homman vaikeus.

Tunnen pitkälle toista kymmentä motokuskia, harva on tyytyväinen työhönsä.

Eniten tuntuu jurppivan joka vuosi muuttivat pefc&fsc kriteerit, joita ei osaa edes niiden laatijat.

Lisäksi työajasta menee 50% kaikkeen muuhun, kuin itse työntekoon.

Samat asiat oli isojen firmojen metsuritöissä havaittavissa. Paljon ylimääräistä, mistä ei makseta mitään, mutta tiedot on kerättävä ja päivitettävä.