› Keskustelut › Puukauppa › Metsälain uudistus: Jatkuva kasvatus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 74)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • Metsälain uudistus: Jatkuva kasvatus

    Sent on: 21.12.2014, 17:24

    Uusi metsälaki on ollut voimassa kohta vuoden, joka toi merkittäviä vaihtoehtoja metsien käsittelyyn, suurimpina ilmeisesti ikä- ja läpimittarajojen poistumisen ja jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuden.

    Onko valmiita mielipiteitä, jopa omia kokemuksia tai havaintoja lähialueilla tehdyistä uuden metsälain sallimista toimenpiteistä ?

    Tekijä
    metsä-masa metsä-masa
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Metsäkupsa Metsäkupsa 28.12.2014, 17:58

    Itselläni omakohtainen kokemus yläharvennuksesta kuusikossa,siinä kävi kuten oksatappi kirjoittaa.Vuosi hakkuusta tuli ukkospuuska,joka teki semmoisen harvennuksen,että aukoksi oli hakattava.Sen opin,että toista kertaa ei metsisäni kattavaa yläharvennusta tehdä.

    Tämän päivän HS:ssa toimittajan kirjoitus ,jossa ihannoidaan Lähteen oppeja ja laskelmia.Myös Mhy haukut saa tasarakenteisista puupelloista.

    Metsuri motokuski 28.12.2014, 18:49

    Vähän ennen joulua tein kuusikkoon yläharvennuksen isännän pyynnöstä. Suurimmat ja taas ihan pienimmät lattiaan loput jätettiin + männyt. Katsotaan mitenkä pystyssä pysyy kesän jälkeen. Minusta kyllä siinä isäntä menetti aika hyvän summan rahaa kun paras ja arvokkain puusto myytiin harvennustukin hinnalla. Menee taatusti aikaa kun seuraava sukupolvi on hakkuukypsää jos sattuu pystyssä pysymään.

    jees h-valta 28.12.2014, 19:09

    Eipä pysy millään nykyilmastossa. Kyllä juuret senverran alikehittyneet ovat ettei varmasti hyvät heilu ja sen mitä heiluu alkaa myös pystykuivia ilmestyä. Kun normialaharvennuksillakin tulee tuulenkaatoja näillä tämän syksyn pikku puhureillakin. Olen ainakin luovuttanut sen suhteen ja seuraava tavoite on edetä tämänhetken tavoilla suoraan päätehakkuuseen. Ei sovi kuusikkoon eikä häävisti männikköönkään tuo jk. Joku suojaisa mäkien väli voisi toimia jos ei tuulet pääse täydellä teholla kiinni. Tälläkin hetkellä metsiini on kertynyt tuulenkaatoja useita kymmeniä motteja mutta hajallaan yksittäisinä eikä kannata keräillä kun vasta hakkuiden yhteydessä energiapuuksi.

    pihkatappi pihkatappi 28.12.2014, 19:20

    Monessa tapauksessa tulee yläharvennukselle parempi tulos motti-laskelmalla, vaikka käyttää harvennuksella keskimääräistä harvennustukin hintaa. Ovat tutkineet että tulee 10% parempi tuotto kiertoajalle, kun tehdään toinen harvennus oikea-aikaisesti yläharvennuksena, luulisin että tutkimuksessakin on hinnoiteltu tukit harvennus / avo. Riskilisä tuossa on aina, 900 runkoakin voi kasvatella avohakkuuseen, eikä ole huono tulos siinäkään.

    Tuleeko harvennuksella otettua tukkiosa yhtä tarkasti talteen? Vaikeampihan noita on apteerata ja ainakin talvisessa kuusikon harvennuksessa taitaa olla teoria taas hyvin kaukana käytäntöä. Ja totuus on kyllä se että järeämpi puu pysyy paremmin pystyssä. Meillä on kuitenkin metsänhoitosuosituksissa MT-kuusikoille ja männikköön kakkosharvennus yläharvennus, lienee Metlan juttuja.

    Huono mennä suosittelemaan kenellekkään edes yläharvennusta, saati että ihan vihreää metsänomistajaa kannustaisi jatkuvaan kasvatukseen. Itse kun tekee moottorisahalla, niin jatkuvaa kasvatustakin voi harrastaa, mutta muuten vaatii tuurin lisäksi osaamista.

    Metsuri motokuski 29.12.2014, 19:30

    Ei sillä apteerauksella ole mitään eroa jos vain näkyvyys on sellainen että uskaltaa päästää tyvitukin heti suoraan. Siinä vaiheessa kun näkyvyyttä ei ole kunnolla niin sen tyvitukin teko on aina riskipeliä ja tahtoo helposti tekemään lyhyen kuidun tyvestä kun osa pölkystä häpyy pusikkoon. Mutta tuossa minun tapauksessani ei ollut näkyvyysongelmaa joten apteerauksen tarkuus oli aukon luokkaa.

    metsä eemeli 29.12.2014, 19:54

    Arvometsään voi liittyä ja myös ostavat metsätiloja. Kaikki hakkuut ovat jatkuvaa kasvatus hakkuita.
    Oli tilaisuus jossa Arvometsän edusta oli puhumassa. näistä asioista.

    Puun takaa 30.12.2014, 06:38

    Se hyvä puoli uudessa metsälaissa kieltämättä on, että nyt voi halutessaan aivan vapaasti pilata omat metsänsä ja oppia sitä kautta.
    Osa ihmisistä kun on sellaisia, etteivät periaatteessakaan usko toisten neuvoja, vaan pitää tehdä itse, kävi miten kävi.

    uudehko metsänomistaja 30.12.2014, 11:16

    Esitin jatkuvan kasvatuksen leviämisen asteiksi sen, ettei uudella menetelmällä ole vielä löydetty parhaita menetelmiä alispuiden kasvun maksimoimiselle. Toiseksi esitin nykyisten avohakkuuseen tai pienten puiden harvennuksiin kehitetyn kaluston soveltumattomuuden jatkvan kasvatuksen toimiin.

    On selvää, että aina jatkuvassa kasvatuksessa tapahtuva ”harvennus” on hitaampaa kuin aukkohakkuu. Sille ei mahda mitään.

    En ole pätevä kertomaan niitä muutoksia, joilla jatkuvan kasvatuksen korjuu olisi mahdollisimman edullista. Kuitenkin joillakin osin saattaisi kaluston ja menettelytavan muutoksilla päästä nykyistä parempiin tuloksiin.

    Aiemmin on puhuttu työjärjestyksestä mototyössä. Miksi pitää aina kaataa, karsia ja sitten pätkiä. Jatkuvassa kasvatuksessa tarvittaisiin kone, jolla olisi mahdollista ensin karsia, sitten kaataa ja viimeiksi katkoa. Jopa järjestystä jossa ensin karsitaan, sitten karkotaan ja viimeksi kaadetaan saattaisi tulla kysymykseen.

    Näillä järjestyksillä vähennettäisiin oleellisesti jäljelle jäävälle puustolle syntyviä vaurioita. Ehkäpä tälläinen menetelmä myös nopeuttaisi harvennusten suorittamista. Kaataja voisi toimia nopeammin, koska pitkän puun siirtelytarve vähenisi, joten jäljelle jäävien puiden väistelytarve pienenisi.

    Tarvittaisiin siis oikea kone tälläiseen toimintaan.

    Mitä tulee siihen motokuskin väitteeseen, että hänet määrätään aina hakkaamaan omistajan halun mukaan, se saataa pitää paikkansa. Ostaja ilmaisee halunsa jo aiemmin kauppaneuvotteluissa. Kauppaa ei synny, mikäli myyjä haluaa jotain ”poikkeuksellista”. Mikäli puukaupassa olisi ”myyjän markkinat”, voisi myyjä esittää myös tavanomaisesta poikkeavia ehtopja. Uusi metsälakiha sallii tämän.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 30.12.2014, 11:25

    Voin kertoa yhden kokemuksen (aloittajan kysymykseen).

    Kyseessä on kahden hehtaarin kuvio, jolta 1939 oli hakattu päältä sankka ja järeä vanerikoivikko. Toiselta hehtaarilta oli säästynyt riittävästi kasvatuskelpoisia kuusia, mutta toinen puoli oli jouduttu istuttamaan.
    Päätehakkautin kyseisen kuvion 2001, jolloin jk-hehtaarilta kertyi 180 kiintoa, mutta istututetulta 700.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 30.12.2014, 11:31

    Amerikan malliin missä kiipeilijä karsii puun ja helikopteri vie sen laanille. Se mikä kannattaa alkaa hahmottua sitten vasta sitten kun itse perustaa vaikka motoyrityksen. Kyllä ne menetelmät kehittyisi jos todella jk:ssa olisi potentiaalia mutta kun ei ole.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 74)
1 2 3 4 5 6 7 8