› Keskustelut › Puukauppa › Metsälain uudistus: Jatkuva kasvatus

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 74)
1 2 3 4 5 6 7 8

  • Metsälain uudistus: Jatkuva kasvatus

    Sent on: 21.12.2014, 17:24

    Uusi metsälaki on ollut voimassa kohta vuoden, joka toi merkittäviä vaihtoehtoja metsien käsittelyyn, suurimpina ilmeisesti ikä- ja läpimittarajojen poistumisen ja jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuden.

    Onko valmiita mielipiteitä, jopa omia kokemuksia tai havaintoja lähialueilla tehdyistä uuden metsälain sallimista toimenpiteistä ?

    Tekijä
    metsä-masa metsä-masa
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 30.12.2014, 11:56

    Mielenkiintoinen tuo uudehkon metsänomistajan ajatus, että jatkuvat hakkuut tarvitsivat hakkuujärjestyksen uudelleen ajattelua. Tällaiset avaukset ovat aina tervetulleita, että ajatellaan uudelleen jokin vakiintunut käytäntö.

    Kokemuksen karttuessa varmaan jatkuvan kasvatuksen hakkuutaksoitus tarkentuu. Saamissani puukauppatarjouksissa (6 kpl) kuusikon yläharvennuksen kantohinta oli tänä syksynä 0-8 euroa motilta vähemmän kuin avohakkuun kantohinta.

    Arvelisin että pitkässä juoksussa keskimääräisissä korjuukuluissa ei pitäisi olla kovin suurta eroa, koska jatkuvassa kasvatuksessa poistetaan keskimääräisen järeitä puita ja jaksollisessa taas ensin pieniä, sitten keskimääräisiä ja lopulta suuria puita. Harvennusten osuus poistumasta on jälkimmäisessäkin melko suuri.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 30.12.2014, 12:06

    Jos poistumat jk:ssa on 100-150 niin se vastaa sit toista harvennusta ja siirtymävaiheessa hakataan tukkia ja seuraavissa yhä enemmän kuitua vaikkakin järeätä. Jos koneketjuja rasitetaan suuremmilla harvennusaloilla niin korjuun hinnat nousee. Kyllä se hinta romahtaa muutaman harsinnan jälkeen kun jäljelle jäävien puun laatu on jo niin heikkoa.

    pihkatappi pihkatappi 30.12.2014, 12:10

    Oliko hinta siis jatkuvankasvatuksen hakkuulle vai puhtaalle jaksollisen kasvatuksen yläharvennukselle?

    Mistä määritellään mitkä puut poistetaan jatkuvassakasvatuksessa, ilmeisesti tavoitteena on jatkuva laatu/yläharvennus ja suhteellisen hyvä tukkituotanto. Mutta onko tuo hakkuuajankohta sitten enempi arvottu kun suuri osa puista on saavuttanut tietyn järeyden, vai painottuuko enempi se että välipuut pääsevät riittävän ajoissa järeytymään. Onko tuossa siten istuttava motonkyydissä ja sanottava mitkä puut poisetaan vai leimatteko vaikka maalilla nuo poistettavat puut?

    raivuri 30.12.2014, 14:00

    Jk:sta ei tule valtamenetelmää näillä kustannuksilla ja hinnoilla. Yksinkertaisin metsäneuvoja on raha. Silti on hyvä, että vaihtoehtoisia menetelmiä on käytössä ja kokeilussa. Jk on erinomainen valinta vaikeasti uudistettavissa kohteissa (kivikot, kalliot, karut maat), taajamametsissä ja muilla erikoiskohteilla mutta valtamenetelmäksi siitä ei ole.

    uudehko metsänomistaja 30.12.2014, 15:18

    Koska esitykseni hakkuujärjestyksen muuttamisesta aiheutti nopean ja runsaan palautteen, haluan hieman täsmentää ajatusta.

    Mykyiset motot on kehitetty siten, että kone ajaa kaadettavan rungon lähelle ja se on riittävän vahva käsittelemään koko runkoa oksineen. Mikäli voitaisiin siirtyä menetelmään, jossa runko ensin karsittaisiin ja sitten pätkittäisiin latvasta alkaen, tulisi motolla olla nykyistä enemmän ulottuvuutta mutta moton voima raskaan taakan käsittelyyn voisi olla huomattavasti vaatimattomampi. Koko runko/ yksi tukki. Tälläinen jatkuvaan kasvatukseen kehitetty moto ei välttämättä olisi nykyistä kalliimpi, saattaisi olla jopa halvempi ja kevyempi.

    On selvää, että nykyiset koneet on kehitetty nykyistä menetelmää varten menetelmästä saatujen kokemusten perusteella. Se, että jopa meikeläinen kykenee hahmottelemaan niissä puutteita jatkuvan kasvatuksen metsätöihin kertoo, etteivät nykymuotoiset koneet ole parhaita mahdollisia jatkuvaan kasvatuksen tarpeisiin

    On myös totta, ettei uusia motoja tulla suunnittelemaan eikä valmistamaan, jos kaikki osallistujat tyytyvät nykyisiin menetelmiin. Saattaisi olla paikallaan, että joku yhteiskunnan rahoittama organisatio harkitsisi asiaa ja tarvittaessa rahoittaisi kokeet ja vieläpä uusimalliset kokeilumotot.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 30.12.2014, 15:47

    Markkinatalous mototkin metsään tuo,joten en usko jk-hakkuille omaa konemallia tulevan,Ponssen suunittelijat ovat asiaa varmaankin jossain vaiheessa miettineet.Jos puu saataisiin karsittua esim.10:n korkeuteen ensin pystyssä olessaan,silloin lahmuu oksamassa oleelisesti vähenisi.Maalaisjärki sanoo ,että jos työ hidastuu tai konekulu kasvaa,taitaa se olla pois jk:n hakkuun puunkantohinnasta ,joten hillitsee todennäköisesti kiinostusta.

    Metsuri,moottorisaha ja hevonen ,mutta ei taida sekään kovin kustannustehokasta olla,jos puille kantohintaakin pitäisi jäädä.

    Puun takaa 30.12.2014, 16:56

    Jatkuvan kasvatuksen suurin ongelma ei ole puunkorjuussa vaan menetelmän luonnonvastaisuudessa.
    Luonto ei poista vahvimpia yksilöita vaan heikoimpia.
    Tämä pätee niin kasveihin kuin eläimiinkin.
    Jos parhaat yksilöt aina poistettaisiin, niin laji lopulta tuhoutuisi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 30.12.2014, 17:31

    Pihkatapille kysymykseen: ”Oliko hinta siis jatkuvan kasvatuksen hakkuulle vai puhtaalle jaksollisen kasvatuksen yläharvennukselle?” Enemmän kyseessä on jatkuvan kasvatuksen hakkuu; 1,25 hehtaarin eli yhden metsikön kokeilu, jossa poistetaan järeimmästä päästä muutama kymmenen kuusta. Jäävä puusto on sekametsää, paikoin tasarakenteista, paikoin erirakenteista. Hintapolitiikka selittyy ”kauppateknisistä syillä”, eli metsikkö oli ainut harvennuskuvio isossa kaupassa.

    Itse leimasin keltaisilla nauhoilla, joita ei todennäköisesti erota lumisessa metsässä, mutta lopputulos lienee suunnilleen sama, vaikka konemies valitsee poistuvat rungot. Tulosta saadaan toivottavasti tarkastella ensi kesän nimimerkkitapaamisessa, jos hakkuu on ehditty tehdä siihen mennessä.

    Luonnonmetsissä puita kuolee monesta syystä. Puhutaan ns. suurista häiriöistä ja pienistä häiriöistä. Lisäksi on tasaikäisen metsikön itseharveneminen, joka tarkoittaa heikompien eli allejääneiden karsiutumista ja jota jäljitellään alaharvennuksin. Suurissa häiriöissä kuolevat yhtä lailla isot ja pienet, jos kohdalle sattuu vaikka metsäpalo, hyönteistuho tai trombi. Näitä jäljitellään avohakkuin ja näitä tarvitaan valopuulajien uusiutumiseen. Pieni häiriö tarkoittaa yksittäisten puiden tai puuryhmien kuolemista, ja sitä voidaan jäljitellä poiminta- ja pienaukkohakkuin. Summa summarum, periaatteessa jaksollinen ja jatkuva kasvatus voivat olla yhtä ”luonnonmukaisia”. Voisi kai sanoa että metsikkörakenteiden, puulajivalikoiman sekä puiden kokojakaumien monipuolistuminen metsässä lisää luonnonmukaisuutta tai ainakin monimuotoisuutta. Verrattuna aitoon luonnonmetsään on talousmetsässä kuitenkin yleensä aina liian vähän lahopuuta ja palanutta puuta.

    Lukekaa hyvät ihmiset kirja ”Suomalainen aarniometsä”. Paitsi että on täyttä asiaa, kirja myös tarkastelee metsiä monelta kantilta.

    pihkatappi pihkatappi 30.12.2014, 17:57

    Mulla yksi kuvio kanssa pohjois suomessa, missä noin 100 kpl nipin napin tukkikuusta, välikerros hieskoivua ja niistä vähän pienempänä kuusia joista just tulis kuitu pätkä. Ensiharvennuksessa otin vain hiestä ja muutaman tukin jotka sirkkelöitiin kenttäsirknelissä omaan läyttöön. Harvennuksesta on 8 vuotta ja påa vieläkin ehkä 16 vaikka kuuset näyttäisivät kasvavan. Täytyy kairata ja tarkistaa kasvut tuosta alimmasta kerroksesta. Kohta pitää poistaa loput hiekset kasvaisivat edes 100 litraisiksija ja ehkä nuo tukit, jolloin korjuuseen tullee ajokone. Ensiharvennuksen ajoin m-kelkalla. Kuvio vajaa 2ha mt kangas. Pohjoisessa tuo olemassa oleva puusto kannattaa huomioida, istuttaminen on kallis vaihtoehto.

    Meinasi unohtua, tuohon ensiharvennukseen sai kemeratuen, en tiedämenikö pykälien mukaan mutta aika pientä se poistuma oli.

    metsä-masa metsä-masa 30.12.2014, 19:08

    Ompa ollut A.Jalkasella oikea- aikainen tarjouspyyntö syksyllä !

    Hänellä on hyvä esimerkki pystykaupan myynti aikeista- ajoittaa leimikon myynti siihen kun sahurin varannot on hupenemassa, nykyisin aina korjattavista leimikoista on jatkuva puute ( lyhenevät talvet ).Yleensä tilan metsäsuunnitelma pysyy paremmin ajantasalla kun suunnittelee päätehakkuuta ja harvennuksia samaan myyntikertaan.YLEENSÄ MYYJÄ TÄSSÄ PÄRJÄÄ

    Yleinen käytäntö jk:n kuvioille on harvennuksen hinta, se kyllä tarkoittaa silloin tukille -10 euroa, niille parhaille rungoille !!!
    ”suorittavaporras ” on löytänyt videoita, jossa eri valmistajien järeät koneet hakkaa järeitä rungoja, kannattaa vilkaista, mielestäni meiltä löytyy jo valmiina tähän koneet ja huippu kuljettajiakin on niitä käyttämään, ison koneen tuotokset siinä kyllä pienenee, kun suunnittelu ja jäävän puuston varominen lisääntyy.

    ” EI VOI MENNÄ KELIRIKKOSEISOKIN AIKAAN ”
    Koneellahan ne suurimmat hakkuut tehdään, mutta kun kuusen juutet on n:10 cn syvyydessä suurelta osaltaan, niin eipä taida kärsiä monta kierrosta tehdä kahdella koneella ilman juuri rikkoja sulanmaan aikaan, ja kun lahoja kuusikoita ei voi uudista kuuselle !

    Odotellaan ensin tutkimustuloksia juuristovaurioista ja sitten ehkä uusilla memetelmillä ja laitteilla suuremmin töihin.

    EI VALTA MENETELMÄKSI !
    Minustakin näyttää olevan pienten kuusiaukkojen taimettuminen toivottoman hidasta, olisko se niin, ettei kuusi kuusen alle uusiudu ja kasva mielellään ? niin kuin ” tervaroso ”sen ilmaisi.

    .

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 74)
1 2 3 4 5 6 7 8