› Keskustelut › Metsänomistus › Metsälakikritiikkiä

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 97 total)
1 2 3 … 6 7 8 9 10

  • Metsälakikritiikkiä

    Sent on: 9.1.2013 at 10:55

    Tässä voidaan jatkaa keskustelua metsälain ja metsätuholain uudistuksista.

    Mitä mieltä olette mmm.fi palvelussa metsälain arvioinnissa esille tuoduista kritiikeistä tai lakiehdotuksen lopussa olevista eriävistä mielipiteistä, ja muita kommentteja.

    Lakiehdotus löytyy oikeasta reunasta kohdasta ”Työryhmämuistio 17.8.2012”. Linkki alla.

    Creator
    A.Jalkanen
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 18.2.2013 at 21:29

    Oudoksuttaa kyllä tuo peten hinku istuttaa kuusta juurikäävän saastuttamalle alalle. Eikö hän tosiaan tiedä että se seuraava sukupolvi on vielä paljon enemmän lahovikainen?
    Olen juuri tehnyt nuoren metsän kunnostusta kuusikossa jonka tiesin sisältävän edellisessä polvessa lahoa ja tiesin sen olevan sitä myös tässä uudessa. Mutta nyt kun olen sitä harventanut lopulliseen ja todella mahdollisimman lyhyeen kasvukauteen olen todennut ongelman jopa paljon pahemmaksi kuin ennen.
    Entinen karjalaidunmäki. Ja siitä edellisen omistajan rääpepäätehakkuusta kerkesi kehittyä jo uusi kuusisukupolvi jota en sitten ostettuani enää malttanut vetää uusiksi.
    Oli lahokasa melkoinen silloinkin. Nyt hiukan kyllä kaduttaa mutta kun uudistettavaa oli muutenkin paljon niin annoin silloin kasvaa.

    Pete 19.2.2013 at 11:26

    Edelleen peräänkuulutan tutkimustietoa siitä millä päätehakkuun lahoasteella kuusen viljely ei ole järkevää. Onko sinulla Anneli selkeää ohjetta?

    Laho-ongelma ei tulevaisuudessa varmaankaan pienene. Toki positiivisiakin asioita on tapahtunut, esimerkiksi vinssiä ei korjuussa enää juurikaan käytetä ja kantokäsittely pääsääntöisesti tehdään kesä-aikaisissa hakkuissa. Hoidettujen viljelykuusikoiden kehitys on myös todella nopeaa ja ainakaan itse en tee kuin yhden harvennuksen kiertoajan aikana. Oman kokemukseni mukaan 60- ja 70-luvuilla vinssijuontona korjatut kohteet ovat kaikkein surkeimmassa kunnossa ja toki myös kesä-aikaan harvennetut kohteet kalustolla ”Lokomo+sirkkelipyörät” ovat usein todella lahoja. Itselläni on esimerkkinä 20ha kuvio, josta puolet uudistettiin 70-luvun alussa alikasvoksesta ja toinen puoli raivattiin ja istutettiin kuuselle. Ensiharvennus tehtiin pari vuotta sitten tuloksena se, että viljelyltä alalta lähti reilu 100mottia puuta ja tukkia siitä noin 30 mottia. Alikasvoksesta uudistetulta alalta lähti 60 mottia ja lahokuitua noin kolmannes. Poistetut tukkirungot olivat lähes poikkeuksetta lahoja. Molemmille kuvioille jäi 200mottia päätehakkuuta odottamaan, mutta alikasvoskuvion lahoprosentti nousee valitettavan isoksi. Viljellyllä alalla lakiraja jo täyttyy, eli päätehakkuunkin voisi tehdä. Viljelystä aikaa siis 41 vuotta.

    Pitäisin siis alikasvosten käyttöä lahon leviämisen kannalta huomattavasti isompana riskinä kuin kuusen viljelyä.

    Pete 19.2.2013 at 11:27

    Jatkoa vielä lahon torjuntaan vaikkei metsälakikritiikkiä suoraan olekaan…

    Meillä olisi aivan valmiina tekniikka siihen, että lahopesäkkeet tunnistettaisiin paremmin. Nimittäin jokainen kaadettava puu leimataan jo nykyisin hakkuukoneella ja olisi hyvin pieni lisätyö tuottaa metsänomistajalle ”lahokartta” leimikosta. Toisin sanoen lahon puun kohdalle voisi digitaaliselle kartalle piirtää pisteen ja pisteen koko voisi määräytyä kannon koon mukaan. Omankokemukseni mukaan laho kertyy tyypillisesti hyvin pienialaisista ”pesäkkeistä”. Jos selkeä kartta olisi saatavilla, niin pesäkkeet voisi uudistaa koivulla ja miksei männylläkin kun valtaosa kuviosta voidaan uudistaa kuusella. Myös kannonnoston voisi kohdistaa lahopesäkkeisiin

    jees h-valta 19.2.2013 at 11:55

    No nyt sieltä alkoi asiantuntijan juttua tulla Peteltä.
    Juuri noin olen myös mieltänyt asian. Alikasvoskuusikosta on omassanikin kyse ja juuri tuo pistemäinen pienialainen lahopesäke enempi kuin tuttua. Vain leppien lähellä oli terveempää.

    A.Jalkanen 19.2.2013 at 11:56

    Hyviä huomioita Petellä. Kyllä tietoa oman metsän lahopesäkkeistä voi ja kannattaa käyttää hyväksi uudistamisessa. Näkeehän tiedon kannoistakin kun muistaa käydä alueella hakkuun jälkeen. (Kuvia männynjuurikäävän saastuttamista kannoista on netissä.) Tosin kannattaa muistaa että juuristot leviävät laajalle, eli jonkinlainen (10 m?) turvaväli saastuneisiin kantoihin on syytä jättää.

    Tarkempia neuvoja näihin saisi Metlan tutkijoilta, minun tietämykseni ei riitä. Toivon että ne tulevat uudistettaviin metsänhoitosuosituksiin ja metsänhoitokortistoon. Voin vinkata asiasta Tapioon.

    Tuo alikasvoksen saastuneisuus on ollut tiedossa, mutta erittäin hyvä havainto ja vertailu kuitenkin. Koko metsikkökuviota ei siis tarvitse uudistaa lehtipuulle vaikka osa siitä olisi saastunut.

    Gla 19.2.2013 at 12:06

    Avasin aiheesta juuri uuden keskustelun metsänhoidon puolella.

    A.Jalkanen 13.3.2013 at 11:39

    Tutkijoiden puheenvuorot metsälakiesitykseen on nyt katsottavissa videokoosteena:

    http://www.metsatieteellinenseura.fi

    Tahvosen esityksessä on erityisen kiinnostava kohta n. 2:30 alusta: kannattavuutta tulisi mitata nettotulojen nykyarvon maksimoinnilla eikä metsään sijoitetun pääoman tuoton maksimoinnilla. Jos joku osaisi selittää selkosuomella tämän?

    Puun takaa 13.3.2013 at 22:11

    Siinä voisi karkeasti sanoa olevan kysymys kestämättömästä ja kestävästä metsätalouden harjoittamisesta. Suomen kieli antaa mahdollisuuden peitellä asioita joita ei haluta sanoa suoraan..

    Puun takaa 15.3.2013 at 07:54

    Uusimmassa Metsälehdessä on pitkäaikaisen ja kokeneen puuntuottajan Jouko Juurikkalan näkemyksiä uudesta metsälaista.
    Kannattaa lukea!

    A.Jalkanen 15.3.2013 at 12:46

    Metsälakiehdotuksen vahingoittuneen puun poistoraja 10 m3 per ha on aika alhainen. Kuitenkaan se ei kokonaan estä lahopuun kartuttamista metsiin, jos määrätietoisesti paneutuu asiaan. Periaatteessa lahopuuta voisi antaa kertyä pieniä määriä joka vuosi, ja jättää metsälain ja luonnonsuojelulain erityiskohteet pääsääntöisesti hakkaamatta. Niitä voi myös ennallistaa itse kaulaamalla puita.

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 97 total)
1 2 3 … 6 7 8 9 10