Keskustelut Metsänhoito Metsän uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 78)
  • Metsän uudistaminen

    Merkitty: 

    Kuten tiedämme, uusi puusukupolvi olisi metsälain mukaan saatava aikaiseksi  kolmen vuoden kuluessa korjuun päättymisestä. Onnistuneita aloja on vain vähän yli puolet. Isoimmat virheet tehdään luontaisesti uudistettaessa muokkaamattomuudessa. On vähän siemenpuita tai valitaan täysin väärät menetelmät.

    Tiedon puuteko vai tyhmyys teettää omaan koipeen ampumista?

  • Metsäkupsa

    Oma veikkaukseni syihin seuraava: Joillakin on alitajunnassa ajatus luontaisesta uudistamisesta, että luonto hoitaa asiat. Nuukuus/ säästäväisyys on myös uskoakseni syy, miksi toimenpiteitä ei ilmaannu,ainakaa heti. Olen myös tavannut sellaisia metsänomistajia, joiden into satsata tulevaisuuteen on vähäinen, koska eivät siitä mielestään kerkeä nauttia. Itä-Suomessa on kaikkialla myös saamattomuutta, joka näivettää maakuntia, vanhoja auton raatoja kyllä kasaavat raiteille ja rakennukset monilta korjausvelkaisiana painuvat. Sama tauti myös metsäpuolella osin, rahaa ei takaisin raaskita  laittaa takaisin metsään. Olemme tällä palstallakin vuosien mittaan saaneet lukea, kun korkeaa korkoa korolle lasketaan uudistamiselle, jolloin homma ei laskujen mukaan kannata.

    A.Jalkanen

    Hyvä aihe. Jotenkin ei saata uskoa, että tiedon puute voisi olla syynä, kun meillä kaikki metsänomistajat ovat ilmaisen (metsäkeskus, puun ostajat) tai lähes ilmaisen (mhy) metsäneuvonnan piirissä. Aika nuuka täytyy olla, jos laiminlyö muokkauksen; meidän oloissa pienehköön aukkoon tulee aina metsä jos se on muokattu – ei tosin välttämättä metsälain vaatimassa ajassa. Lain valvontaa pitäisi tehostaa. Voitaisiin aloittaa vaikka muistuttamalla metsänkäyttöilmoituksen tehneitä metsänomistajia lain uudistamisvelvoitteista.

    Tilley

    Metsälain mukaan kolmen vuoden kuluessa pitää saattaa loppuun perustamistoimenpiteet, mutta 10 vuotta (pohjoisempana jopa 25)  on aikaa siihen että on syntynyt vakiintunut taimikko 0,5 m keskipituudeltaan. Eli jos on merkitty luontainen uudistaminen, niin vasta 10 vuoden kohdalla voi alkaa tarkastella onnistuiko uudistaminen. Jos ei onnistunut, eli ei ollutkaan arvopuita tarpeeksi vaan lähinnä hieskoivua, niin aika raivaaminen ja tekeminen siinä on sitten enää saada kunnollinen taimikko.

    A.Jalkanen

    Korjaavien toimenpiteiden keksiminen vaatii tietoa siitä, mistä ongelmat johtuvat. Vaikka uudistamista olisi yritetty, taimia saattaa kohdata tuho. Osa niistä on luonnonvoimien aiheuttamia (esim. kuivuus, halla, sienet) mutta kuten tiedetään, osa eläintuhoista olisi ihmistoimin estettävissä.

    Gla

    En usko syynä olevan se, että korkoa korolle osataan laskea ja sen takia homma todetaan kannattamattomaksi. Jos näin olisi, tällaiset tilat päätyisi myyntiin. Se olisi kannattava ratkaisu toisin kuin heitteille jättäminen.

    Todennäköisesti syynä on se, että ei ymmärretä, miten hyvin hoidettu metsä oikeasti kasvaa verrattuna ns. itsestään kasvavaan kohteeseen. Motivaatio ei riitä kunnolliseen hoitoon ja nuukuus tietysti voi olla osasyynä. Jos ei itse ehdi/kykene hoitaa, teetettynä kustannukset alkaa hirvittää. Mutta tähänkin siis löytyisi ratkaisu, jos osaisi laskea. Sekä tietysti arvioida kasvun suuruusluokat eri vaihtoehdoissa oikein. Kukapa meistä ei virheitä olisi tehnyt. Joko laskelmissa tai sitten arvioidessaan puuston kehitystä. Tai jopa raivatessa eli poistaa vääriä puita, jättää liian tiheäksi tms. Sekin on mahdollista, että itse määritellessään naapurin kuvion huonoksi, on itse väärässä! Minäkin olen yllättynyt joskus joidenkin kuvioiden kehitystä seuratessa siitä, miten hyvin toivottomankin näköinen puusto voi kehittyä.

    Normandy

    Olen mielessäni jakanut meidät kolmeen ryhmään

    * metsänhoitoa harrastavat. metsässä tehdään juttuja, koska se on kivaa. sen takia paikat pysyvät ehkä vähän liiankin hyvin kunnossa.

    * puuta tuottavat. Käyttävät laskinta ja tekevät jutut, jos laskin niin sanoo. Selvä suunnitelma, vaikka metsä välillä näyttääkin hoitoa kaipaavalta

    * metsää omistavat. syystä tai toisesta metsää sattuu olemaan ja se muistetaan, jos muistetaan.

    Planter

    ”uusi puusukupolvi olisi metsälain mukaan saatava aikaiseksi kolmen vuoden kuluessa korjuun päättymisestä.” 

    Ei puusukupolvi vaan uuden taimikon perustamistoimenpiteet saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa!

    2014 uudistunut metsälaki

    Uudistamisvelvoitteen sisältö

    Perustamistoimenpiteet (8 §)

    Perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun 3 vuoden kuluessa puunkorjuusta.

    Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko

    Velvoite täyttyy, kun taimien keskipituus 0,5 metriä (8§)

    Määräajat puunkorjuun päättymisestä›suojametsäalue ja Inarin, Kittilän, Muonion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnat
    25 vuotta

    muu pohjoinen Suomi 20 vuotta

    keskinen Suomi 15 vuotta,

    eteläinen Suomi 10 vuotta

    Taimet tasaisesti jakautuneet, muu kasvillisuus ei välittömästi uhkaa niiden kehitystä. Mikä tahansa yli puolimetrinen pöheikkö ei ole metsälain mukainen kasvatuskelpoinen taimikko.

    pöheikkö

    mehtäukko

    Pointit ovat osuvia. Jo mainitusti eniten jurppii kun yhteiskun kemerat kyllä kuitataan, mutta pystykaupoista ei ole rahnaa ja järkeä jatkumolle. Aivan nurinkurista.

    Mehtäukko kyllä ajaisi harkinnanvaraisen,historiaan perustuvan uudistamistalletuksen käyttöön ottamista. Jk:lle sama lääke.Toimi se ennenkin,miksei nyt kun laiminlyönnit rehottavat?

    Planter

    Metsäkeskuksen tarkastustuloksia uudistuksen onnistumisesta vuodelta 2019 (sitä faktaa):

    https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/tiedote-liite-metsan-uudistamisen-tarkastustulokset-2019.pdf

    Gla

    Normandyn viimeiseen ryhmään kuuluu todennäköisesti porukkaa, joka ulkoistaa päätöksenteon konsultille, esim. MHY:lle. Kun kuitenkaan konsultti ei tilannetta aktiivisesti seuraa ja siten ennakoi toimenpiteitä, vaan saattaa jopa vastuuttomana osapuolena todeta, että ”kyllä se siitä” tai kun suunnitelmassa lukee ”varhaisperkaus viiden vuoden kuluttua” ja omistaja uskoo suunnitelmaa, saattaa viiden vuoden kuluttua paikalla olla joko syöty tai heinikon nitistämä taimikko. Vastuuttomasta osapuolelta löytyy siinä vaiheessa vain liuta jälkiviisautta, vaikka markkinoi itseään metsänomistajan edunvalvojana.

    Tällöin voi loputkin vähästä kiinnostuksesta koko asiaa kohtaa lopahtaa ja metsä jää oman onnensa nojaan. Omistajan ikääntyminen ja kunnon heikentyminen saattaa osaavallakin viedä mielenkiintoa aihetta kohtaan.

    Monta tarinaa siis voi löytyä huonojen kohteiden takaa. Surullista on se, että Suomessa olisi näille kaikille kohteille ottajansa ja tarina voisi päättyä onnellisesti.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 78)