› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 78)
1 2 3 … 6 7 8

  • Metsän uudistaminen

    Sent on: 16.11.2020, 07:15

    Merkitty: 

    Kuten tiedämme, uusi puusukupolvi olisi metsälain mukaan saatava aikaiseksi  kolmen vuoden kuluessa korjuun päättymisestä. Onnistuneita aloja on vain vähän yli puolet. Isoimmat virheet tehdään luontaisesti uudistettaessa muokkaamattomuudessa. On vähän siemenpuita tai valitaan täysin väärät menetelmät.

    Tiedon puuteko vai tyhmyys teettää omaan koipeen ampumista?

    Tekijä
    mehtäukko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 23.11.2020, 09:48

    Mikä ötökkä leviää kotimaassa kasvatetuista alunperin ulkomaan alkuperää olevista puista ? Mustakuustakin on kasvatettu  ainakin jo yli 40 vuotta sitten tuoduista alkuperistä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.11.2020, 09:55

    Ei osaa yksilöidä riskiä lajitasolla, mutta sienten itiöt ja hyönteiset ovat aika hyviä leviämään. Puutavaran ja pakkausmateriaalien mukana tuholaisia leviää myös. Muun muassa metsätuhoasiantuntija Heli Viiri on kehottanut suosimaan kotimaisia puulajeja. Ilmaston muuttuessa lajivalikoimaa voisi mielestäni hieman laajentaa ainakin heti meidän eteläpuolella kasvaviin hyviin lajeihin kuten pyökki, joka kasvaa Etelä-Ruotsissa. Toinen harkinnan ja kokeilun arvoinen olisi douglaskuusi – pohjoisamerikkalainen laji.

    Tolopainen 23.11.2020, 10:58

    Kaikenlainen pyöreän kuorta sisältävän puuntuonti on riski. Jenkit eivät hyväksy edes trukkilavoissa lämpökäsittelemätöntä puuta, kun täältä menee trukkilavoilla sinne tavaraa. Suomen linja on aivan käsittämättömän vastuuton ja johtaa laajoihin metsätuhoihin

    mulle 23.11.2020, 11:29

    Mistä haet kantarellis, suppilovahverot ynms. Ja marjat, jos metsät avohakattu?

    Puuki 23.11.2020, 11:41

    Taisi olla kiinalainen trukkilava jossa tuli tähtikirjaaja(?) koivuun jokunen vuosi sitten. Piti hakata aukoksi 100 m  sät.  ympyrä jotta ei levinnyt muualle.  Hävittäisi ~ kaikki koivikot jos leviäisi laajalle.  Varsinkin yhden puulajin metsät on riskialttiita luonnontuhoille enemmän kuin aiemmin. Kuusikot herkimpiä kuivumiselle (ja pakkas-jäätymisvaurioille säiden vaihdellessa talvisin) ja mm. tyvilaholle ja kuusiporalle.   Esim. Pohjois-Amerikassa on ollut laajoja yhden puulajin tuhoja lehtipuillakin.

    Onko esim. douglaskuusikot herkempiä uusille ötökkätuhoille kuin kotimaiset puulajit ?    Onhan niitä suht. isojakin douglaskuusikoita kasvatettu paikoin.  Jo vuosikymmeniä sitten istutettu .  Luulisi ainakin sekapuuna menevän täydestä sen kummemmin lisäämättä luonnontuhoja.

    Kurki 23.11.2020, 11:54

    Mistä haet kantarellis, suppilovahverot ynms. Ja marjat, jos metsät avohakattu?

    Et hakkaisi sitten metsiisi aukoja.

    Kurki 23.11.2020, 12:02

    Onko esim. douglaskuusikot herkempiä uusille ötökkätuhoille kuin kotimaiset puulajit ?

    On minulla täällä Kainuussa parikymmentä vuotta sitten Mustilasta ostettuja Oregonin männyn taimia koristepuina, jotka vielä hengissä. Pisimmät 6..7m. Latva tahtoo kuivaa etelä rinteellä. Siirsin osan sitten varjoon 2..3 metrisinä pohjoisrinteelle. Metsään istutetut ovat muutamaa lukuunottamatta kuolleet.

    Timppa 23.11.2020, 12:04

    Mistä haet kantarellis, suppilovahverot ynms. Ja marjat, jos metsät avohakattu?

    Koko Suomen metsiä ei avohata kerralla.  Oma havainto on, että ikääntyneistä metsistä suppilovahverot pyrkivät vähenemään.  Ensiharvennusmetsistä niitä saattaa löytää runsaastikin.

    Sama juttu kanttarelleilla.  Hyvät kanttarellipaikat taantuvat, kun metsä kasvaa kauan.   Uusia syntyy aikanaan toisaalle.

    Esimerkiksi viime kesänä parhaat mustikkasadot saatiin 5 vuotta aiemmin tehdystä aukosta.  Vanhassa metsässäkin saattaa olla mustikanvarpuja, mutta vähän marjoja.

    Puolukka ja vattu menestyvät vain aukoissa.

    Rukopiikki 23.11.2020, 14:54

    Minkä lisäarvon esimerkiksi kituvasti kasvava pyökki toisi metsätaloudellemme? Eteläisten puulajien suhteen tulee pitää mielessä, että ilmasto on aina pohjoisempana äärevämpi. Vaikka keskilämpötilat nousisivatkin, niin silti on mahdollista, että  idästä tuleva korkeapaine tuo yli neljänkympin pakkaset. Samoin kylmä sateinen kesä on aina mahdollinen. Jos kesä on kylmä, niin eteläiset puut eivät ehdi kunnolla valmistua talveen ja kärsivät pakkasvaurioita jo leudompanakin talvena.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.11.2020, 15:20

    Puulajikokeilujen lisäarvo olisi ainakin se että etsittäisiin vaihtoehtoisia puulajeja etelän lahojen kuusikoiden korvaajiksi.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 78)
1 2 3 … 6 7 8