Keskustelut Metsänhoito Metsän uudistaminen

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 78)
  • Metsän uudistaminen

    Merkitty: 

    Kuten tiedämme, uusi puusukupolvi olisi metsälain mukaan saatava aikaiseksi  kolmen vuoden kuluessa korjuun päättymisestä. Onnistuneita aloja on vain vähän yli puolet. Isoimmat virheet tehdään luontaisesti uudistettaessa muokkaamattomuudessa. On vähän siemenpuita tai valitaan täysin väärät menetelmät.

    Tiedon puuteko vai tyhmyys teettää omaan koipeen ampumista?

  • Perko

    Tämä teema ei oikeastaan kuulu minulle.  Anneli olet just asian ytimessä, vapautetussa menettelyssä uudistus tapahtuu ” jatkuvasti” vaikka 100 vuotta ja myyntiä pitää tehdä mahdollisimman tiheään.

    Tuo ongelma entisessä mallissa on suuresti puun hinnassa. Vain harvoin nyky hinnoilla se on  taloudellisesti tuottava business.   Neuvontaa vois arvostella vaikka siitäkin, se ei 70 vuoteen ole pannut tikkua ristiin  tuottavuuden vuoksi.   Muistelen sanonnan jotta ilmaisia tarjouksia on vain hiirennakissa.

    mehtäukko

    ”…ja myyntiä pitää tehdä mahdollisimman tiheään…” Noinko on? Eikös se puuston tila ja järeys sanele myynnin tiheyden ja pitäähän puustolla olla oma aikansa kasvaa.

    Puuki

    Korjaan ed. kommenttiani sen verran , että enpä tiedä onko jk -kohteita luettu noihin Planterin postaamiin taulukoihin vain ei. Ehkä ei , ehkä on .  Joskus ollu vain puhetta, että jk-kohteet menee usein luont. uudistamisen kohteiden kanssa sekasin tilastoinnissa.

    ”Vapautetussa menettelyssä” on vain se vika, että ei usein se pelitä läheskään niin hyvin käytännössä kuin annetaan ymmärtää mainosmiesten esittelyissä.   Sitten joskus , kun huomataan , että ei se metsä taimettunutkaan tai kasvanut tukkikuutioita niinkuin oli luvattu, voivotellaan ehkä huonoja luonnon olosuhteita tms.  syyksi.   Kannattasi ehkä odottaa epävarmoilla kohteilla käyttöä ja hillitä yleistä jk:n ylistystä ainakin siihen  asti, että referenssikohteita alakasi olla näytöksi asti eikä vain mielikuvissa.   MH:llakin on muutama 10-tuhatta ha jk-metsää kokeeksi.     Monet meistä on jo otattaneet melko pitkälle selvää itse jk:n toimivuudesta omin kokemuksin ja opiskelemallakin.   Jos ja kun monella on huonoja kokemuksia viljelymetsätaloudesta ja sen puuhamiehistä , niin kannattaako sen takia hypätä suoraan toiseen äärilaitaan ja ottaa taloudellisesti nokkiinsa siltä puolen vaihteeksi ?

    A.Jalkanen

    Olisiko ennemmin niin että jk-hakkuita ei pystytä tilastoissa erottamaan muista kasvatushakkuista? Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään jos on kyseessä uudistushakkuu joten kyllä ne pitäisi olla helppo eritellä.

    Perko

    Mistä se Puuki horajaa kun ei kerta ole tietoa tai on muka sittenkin, ymmärtää paremmin kuin joku ?.

    Puuki

    Puhuin epävarmoista kohteista. Joidenkin puheista päätellen aina onnistuu ja hyvin vaikka mitään pidempiaikaisia tutkimustuloksia ei olekaan asiasta Suomessa .   Niistä epävarmoista kohteista vois mainita esim.jotkin  turvemaat ja kuusettumisen vaikutus muutenkin lämpenevässä ilmastossa.   Suurin osa tapauksista selviää jo biologian perusteita kertaamalla, jos ei muuten.  ”Selviä kohteita” on esim. hyväkasvuiset metsät joissa pienaukkohakkuu tuottaa heinikoita.  Samoin metsät joissa alikasvusto ei ole tarpeeksi hyvä eikä taimettumista tapahdu kuin pitkällä viiveellä.  Niitähän on jo tutkittukin myös Suomessa.  42 v keskimäärin kului kuusen taimilla rk-korkeuteen jk-kestokoealoilla.

    Perkon laittama kuvakin taannoin kertoi miten hitaasti ison puun kasvu elpyi harvennuksen jälkeen.  Sitten horiset miten hyvin muka tuottaa kun eikun vaan hakkaa usein ja jättää esim. th:t ja täydennysistutukset  tekemättä.  Sehän on ihan jk-oppaiden ukkojen horinan kritiikitöntä  uskomista.

    derHorst

    Uudistamisrajat ja aikataulut on tehty ihan muusta kuin metsänomistajan näkökulmasta. Kolme tai kymmenen vuotta, ihan sama, on liian lyhyt aikajänne tarkastella uudistamisen onnistumista. Oikeastaan vain ensiharvennuksen jälkeinen tilanne on ratkaiseva: tuolloin pitää olla se tuhatkunta kasvatuskelpoista puuta ja noin 30 vuoden aikajänteellä. Jos tuohon ei pysty, niin epäonnistuminen on lähellä. Eli mitäpä väliä sillä on montako tainta tuolla uudistuksen ja ensiharvennuksen välillä kasvaa. Pitää muistaa, että jokainen ensiharvennuksessa kaadettu istutustai tuottaa tappiota omistajalleen.

    Perko

    Puuki ole höyli ja vilkaise  ”kakkarakuvaa” uudelleen.  Sillä kohtaa hitaudesta mie en näe merkkejä nykyisessäkään kasvussa, on arvokasvu parhaimmillaan. Taimia pukkaa, on mustikkaa ja monenlaista metsän eläjää, on ne hirvetkin.   Vaikuttaa ettei tamppausta siihen tarvitse.

    Lisään; ”40 v taimettumiseen”  ,  eihän se haitta jos  puut ovat jo olleet kasvussa aiemmin kuin kuuluukin.  Aina on uusia alulla,  so its go!

    Joskus yksinkertainenkin asia on tiedemiehelle hankala.

    Planter

    ”Olisiko ennemmin niin että jk-hakkuita ei pystytä tilastoissa erottamaan muista kasvatushakkuista?”

    Metsänkäyttöilmoitus:

    jkt

    A.Jalkanen

    Kiitos Planter. Tuo lomake lienee ollut ennen toisennäköinen tai sitten sitä ei aina täytetä oikein. Jk-hakkuiden määrä on ollut tilastoissa niin pieni, että kyseessä voi olla osittainen tilastoharha. Jospa poimintahakkuuta (lakitermi) ei aina mielletä samaksi kuin jk-hakkuu. Erottuu kuitenkin selkeästi uudistushakkuista.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 78)