Keskustelut Metsänhoito Metsän uudistaminen

  • Tämä aihe sisältää 78 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta sitten Timppa toimesta.
Esillä 8 vastausta, 71 - 78 (kaikkiaan 78)
  • Metsän uudistaminen

    Merkitty: 

    Kuten tiedämme, uusi puusukupolvi olisi metsälain mukaan saatava aikaiseksi  kolmen vuoden kuluessa korjuun päättymisestä. Onnistuneita aloja on vain vähän yli puolet. Isoimmat virheet tehdään luontaisesti uudistettaessa muokkaamattomuudessa. On vähän siemenpuita tai valitaan täysin väärät menetelmät.

    Tiedon puuteko vai tyhmyys teettää omaan koipeen ampumista?

  • Visakallo

    Timppa mainitsi kanttarellit. Niitä on nyt täälläpäin nuoret 2. harvenuksessa olevat metsät keltaisenaan. En ole ennen nähnyt vastaavaa, etenkään näin lähellä joulukuuta. Kanttarelleja löytyy nyt kuusikoiden lisäksi myös männiköistä.

    Puuki

    Sen verran vielä ulkomaista alkuperrää olevista puulajeista, että kotimaassa kasvatetut joskus kymmeniä vuosia sitten tänne tuodut alkuperät luulisi olevan yhtä turvallisia kuin muutkin kotimaiset puulajit, kun ei aleta liian isoja yhtenäisiä metsiä niistä kasvattamaan.   Pahimmat tuhot aiheuttaa yleensä kunkin puulajille ominaiset tuholaiset ja yhden puulajin metsälle  helpommin kuin sekapuustoille.   Uudistamista ”uusilla” puulajeilla tulisi tehdä tietenkin harkiten vain niille sopiville paikoille.  Mutta esim. douglaskuusikoita on ollut jo pitkään siellä täällä Suomessa muutamia eikä tuholaiset ole niitä tietääkseni tavallista enemmän haitanneet.

    Scientist

    Pyökki vaatii vuoden keskilämpötilan taso +8 C. Ehkä etelärannikolla on jo se ainakin lämpiminä vuosina. Norjassa on luontainen pyökkikanta Bergenin seudulla asti.

    Pohjois-Ruotsiin sikälaiset metsäyhtiöt ovat istuttaneet paljon kontortamäntyä. Menestyy hyvin pohjoisessakin ja kasvaa aluksi nopeasti. Ei kuitenkaan tukkipuuna yhtä hyvä kuin suomalainen mänty. Lisäksi riski vuoristonilurista ? (mountain pine beetle), jota meillä ei ole.

    Timppa

    Naapurissa metsäyhtiö istutti kontortamäntyä.  En kyllä suosittele ellei halua kasvattaa hidaskasvuista kuitupuuta.  Olen katsellut usein puita hirvipassissa.  Paksuoksaisia turilaita.

    Kerran istutettiin pihapiiriin entiselle lypsypaikalle douglaskuusia.  Hitaasti nekin ovat kasvaneet vaikkei ravinteista ainakaan ole pulaa.

    Kyllä omat jalostetut puut ovat parhaita.

    A.Jalkanen

    Pohjois-Amerikassa kaarnakuoriainen iskee ainakin kontortaan ja banksinmäntyyn. Kts. Allan L. Carroll, esitelmän lyhennelmä ja SMS sivustolla myös tallenne.

    http://www.metsatiede.org/wp-content/uploads/2020/10/MTP2020-tiivistelmäkirja.pdf

    Douglaskuusi on hyvä, mutta sen alkuperä pitää olla alueelle sopiva.

    http://www.mustila.fi/kasvit/PseudotsugaMenziesii

    Puuki

    Kontortan pitäisi olla nopeakasvuinen nuorena ja siksi sopisi kuitu-/e-puuksi ilman sitä ötökkäherkkyyttä suurilla aloilla (?) .  Kasvupaikastakin riippuu kasvunopeus, -kunto ja tuhoherkkyyskin osin eikä kontorta ehkä sovi ihan samoille  kasvupaikoille joissa  kotimainen mänty menestyy paremmin.

    Douglaskuusien pitää toisiaankin olla  kasvupaikalle mahdollisimman sopivan alkuperän puita .  Mustilasta oon tännekin hankkinut kokeeksi koristepuiksi taimia. Suunnilleen samoilla l.summa-alueilla kasvaa suht. iso  douglaskuusikko  jo tukkipuuta.

    mehtäukko

    Vastottaisessa MaasTullissa Luken eläköityvä piäjohtaja LKauppi: ” Pidetään itsestään selvänä, että maata muokataan rajusti.Voitaisiinko löytää fiksumpia tapoja? Maanmuokkaus vaikuttaa niin vesistökuormitukseen,metsien monikäyttöisyyteen kuin hiilitaseisiinkin”.

    Mitenkä tämäkin näyttää yhtä ”asiantuntijan” lausunnolta kuin Sitran ylipanostajan tussahdus?!

    Timppa

    Minäkin olen sitä mieltä, että maata muokataan usein liian rajusti.  Laikkumätästys huonosti tehtynä on eräs esimerkki.  Jää suuri kuoppa ja paljon vesakoitumiselle altista paljasta maata.   Kääntömätästys oikein tehtynä on muutaman vuoden kuluttua täysin huomaamaton.  Bräcken laikutus samoin.  Olen varma, että paineet vähemmn jälkiä jättävään muokkaukseen kasvavat ja kyllä löytyy sopivat tekotavat.  Vaatii konekuskeilta opettelemista ja maksaa ehkä jonkin euron enemmän, mutta on kyllä viisasta jatkoa ajatellen.

Esillä 8 vastausta, 71 - 78 (kaikkiaan 78)