Keskustelut Metsänhoito Metsän uudistamisen kustannukset

  • Tämä aihe sisältää 192 vastausta, 36 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarPer Ä Reikäs toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 192)
  • Metsän uudistamisen kustannukset

    Olen vanhoilla päivillä ajautunut ns sellaiseen tilaan että voi sanoa olevansa metsänomistaja,  jonka puuston ikä vaihtelee siellä 50 ja sadan vuoden välillä.  Kun on seurannut metsien uudistamista, kysellyt ja lukenut yms niin tuntuu järjettömän kalliilta ja epävarmalta että tekisi päätehakkuita ja uhraisi metsän uudistamiseen 1500 jopa 2000 euroa per hehtaari. Miten se voi olla kannattavaa, siksi tilasin metsälehden ja aloin seurata  lehteä ja uutisia…  ja ihmeteltävää riittää edelleen.

  • Aimo Jortikka

    Aina voi säästää, esim naapurissani  asuu niin pihiä miehiä, että vaikka tekivät 100 hehtaarin aukon ja saivat 1,5 miljoonaa tuloa, eivät raaskineet muokata maata vaan istuttivat aukon muokkaamattomaan maahan. Järkeä vai se on sitten toinen asia, mutta jos välttämättä haluaa säästää menoissa niin keinoja löytyy.

    Puuki

    Esim. siksi joskus kannattaa laittaa uusiin taimiin , maan käsittelyyn ym . jotain koska :

    1. päätehakkuutulo on n. 4-6 €/motti suurempi kuin harvennuspuulla.   2. hakkuusaanto/ha on suurempi (~ 80-100 mottia/ha vs jk-harsinta) . => uudistuskulut ym. kuittaantuu yl. sillä.       3. jalostushyöty + maan muokkaus ym. antaa n. 25-30 % paremman kasvun (ra.koivulla vielä parempi jos muuten onnistuu)  seur. kiertoaikana tai lyhentää sitä kiertoaikaa ~ 10-20 v.   4. hyvän kasvupaikan koko kasvupotentiaali tulee käyttöön parahaiten jos taimia on riittävästi (ei tietty aina samoja määriä eikä joka puulajilla ) –> riski tuhojen vaikutuksista pienenee.  (=sekapuustojen kasvatus ja särkymävara).       Ei aina toimi noin  mutta suurimmassa osassa maata ja kasvupaikkoja keskimäärin toimii.  Jk passaa hyvin mm. maisemametsiin, puistometsiin, joillekin turvemaille ym.  jos tykkää niistä eikä tal. tuloksella ole niin väliä. Mutta ei vanhoihin kuusikoihin eikä kuivahkoille kasvupaikoille kuusettumisen takia.

    Säästää voi sopivilla paikoilla yhdistämällä luont.uudistamista ja viljelyä.

    Panu Panu

    Uudistuksesta istuttamalla muokattuun maahan pitäisi selvitä noin tonnilla / ha. Jos meinaa mennä yli niin vähennä taimien ja mättäiden määrää, kuusella se voisi olla esim. 1300 / ha. Luontaista taimea tulee joka tapauksessa riesaksi asti. Myös halvempia maanmuokkaustapoja voi kokeilla: Bräcke-mätästys, äestys, pohjoisessa auraus.

    Vielä halvemmalla selviää jos kylvää istutuksen sijaan, kylvö sopii lähinnä männylle ja vähemmän reheville maille.

    Timppa

    Kannattaa huomata, että yleensä kunnon metsää uudistettaessa saa puista niin  paljon suuremman yksikköhinnan, että sillä erotuksella hoitaa uudistamiskulut.

    Uudistettu ja hoidettu metsä kasvaa kiertoaikanaan kymmeniä prosentteja enemmän kuin jatkuvan kasvatuksen metsä.  Se kiinnostaa myös ostajia paljon enemmän, koska sen hakkuut sopivat paremmin teollisuuden tuotantoprosesseihin.

    Ei kait niin hullua metsänomistajja olisi, että valitsisi työlään viljelysysteemin, jos samaan pääsisi jatkuvalla kasvatuksella.

    Metsän viljely vaatii kyllä työtä, mutta on todella palkitsevaa, kun näkee, miten metsä alkaa kasvaa.

    Jatkuvan kasvatuksen metsät taantuvat jo parin harvennuksen jälkeen.  Olen ennenkin kirjoittanut, että uudistamalla kasvatettavissa metsissä kasvatamme parhaita puita parhaissa oloissa.  Vastaavasti jatkuvan  kasvatuksen metsissä kasvatetaan huonoja puita huonoissa oloissa.   Näin yksinkertainen biologinen fakta.

     

    mehtäukko

    Prof. MKärkkäinen sivusi pakinassaan viime ML:ssä hyvin asiaa. Hiilensidontakin kun on  10-30 % suurempi viljelymetsässä kuin keskim. luonnonpuilla.

    derHorst

    En oikein ymmärrä, miksi vertailua tehdään viljelymetsätalouden ja jatkuvan kasvatuksen välillä, kun se pitäisi tehdäviljelyn ja luontaisen uudistuksen välillä. Tai hiilensidontaan, kun euroja tuolta varsin monen on tarkoitus irti saada. Tylyä korkolaskua se on, kun vaihtoehtoja vertaillaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Der Horst esittää hyvän näkökohdan.  Luontaisella uudistamisella ja jatkuvapeitteisyydellä on se yhteistä, että kumpaakaan ei pitäisi käyttää jos edellytyksiä ei ole. Samoin yhteistä suurempi epävarmuus lopputuloksesta  ja sen paikallinen vaihtelevuus.

    jees h-valta

    Tylyys ei yleensäkkään sovi metsän hoitoon. Jos aina on korko mielessä on parempi siirtyä pankkiiriksi. Yhtään kertaa en ole kyseenalaistanut muokkauksen ja taimien istutuksen tärkeyttä. Sen olemme velkaa metsälle ihan korkojen kera.

    Tomperi

    Kyllä siinä pitää olla luja usko kannattavuuteen ja toiminnan järkevyyteen kun  puuston pitää kasvaa 30 vuotta, ehkä enemmänkin, ennenkuin puuuston määrä kattaa uudistuskustannukset.

    Tolopainen

    Nämä on näitä noviisien höpötyksiä. Ammattimies ei sotkeudu lillukan varsiin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 192)