› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän uudistamisen kustannukset

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 192)
1 2 3 … 18 19 20

  • Metsän uudistamisen kustannukset

    Sent on: 20.10.2021, 12:22

    Olen vanhoilla päivillä ajautunut ns sellaiseen tilaan että voi sanoa olevansa metsänomistaja,  jonka puuston ikä vaihtelee siellä 50 ja sadan vuoden välillä.  Kun on seurannut metsien uudistamista, kysellyt ja lukenut yms niin tuntuu järjettömän kalliilta ja epävarmalta että tekisi päätehakkuita ja uhraisi metsän uudistamiseen 1500 jopa 2000 euroa per hehtaari. Miten se voi olla kannattavaa, siksi tilasin metsälehden ja aloin seurata  lehteä ja uutisia…  ja ihmeteltävää riittää edelleen.

    Tekijä
    Tomperi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Taviokuurna 21.10.2021, 14:36

    Lukekaa Tiina Lietzenin kolumni tämän päivän Metsälehdestä. Hän toimi pienessä mhy:ssä läntisessä Suomessa, paino sanalla TOIMI, pisti metsänomistajat töihin neuvoillansa tai vaihtoehtona teetti työn omistajan laskuun mhy:n metsureilla.

    Hän on myös isänsä mallilla jatkanut oman metsänsä hoitoa tehokkaasti. Lietzen kertoo esimerkin istutuskuusikostansa, joka on ensiharvennettu ja nyt, 28 vuotta viljelystä, alalla kasvaa yli 350 kuutiometriä puuta.

    Nyt joku kysyy mitä istutus ja taimet maksoivat, entä rikkakasvuston torjunta? (vadelma on usein siunattu sivusadon antaja rehevässä kuusen taimikossa)

    Voin kertoa omasta laajasta kokemuksestani, että jatkuvassa kasvatuksessa tulee istutus eteen 3–5 tukin poiminnan jälkeen, ja harveikon alla siunattua valoa ja maan voimaa nauttineen aluskasvillisuuden sekaan on kallista ja hikistä istuttaa kuusia. Koron laskijat voivat perehtyä metsäpatologian saloihin ja laskea millaista miinuskorkoa lahon rehahtaminen puissa aiheuttaa.

    On nykypolvilta käsittämätöntä tutkia korjuun kustannuksia jatkuva/viljelytalous. Lainaan Tiina Lietzenin kolumnia: ”Jatkuvapeitteisyydestä on tullut mantra ja avohakkuusta kirosana.” Lukekaahan koko kolumni lehdestämme! Oivallista sanan viljelyä!

     

     

     

    Tomperi 21.10.2021, 14:39

    Olen Jalkasen kanssa samaa mieltä, ainoat paikat mitä olen suomessa nähnyt jotka eivät ole luontaisesti uudistyuneet kymmenen vuoden kuluessa ovat olleet turvetuotannosta vapautuneita alueita,  edes heinä ei ole kasvanut, mutta otos on sen verran pieni että en tiedä kokokuvaa, pari kolme niitä vissiin on ollut.

    Tomperi 21.10.2021, 14:49

    Itse mietin sitä että jos metsän uudistan, se vaatis maanmuokkauksen taimien istutuksen niin se maksaa tonnin, yksi taimikonhoito kerta 400 euroa ja muut kulut päälle niin äkkiä ollaan puolessatoissa tonnissa, se on hyvin lähellä samaa hintaa ilman korkoja kuin 100 kiintokuutiometriä mäntykuitua ensiharvennusmetsätä joka myydään…  sille sadalle puukuutiolle jos laskee vuotusta korkoa vaikkapa kaksi tai kolme prosenttia niin koska sen saa myyntituloina istutetusta metsästä.  Sitä aprikoin kun ois mahdollista tehdä   avohakkuita, vai jättäisikö jonkin verran puita kasvamaan hakkuualueelle, tulisiko se samanarvoiseksi investoinniksi kuin avohakkuu, riskinsä se on sijoitustoiminnassa ja siitä ei ole kokemusta muuta kuin se kun aikoinaan kieltäydyin herkullisesta tarjouksesta,  ja muutaman viikon kuluttua alkoi ns pankkikriisi, edellisellä vuosituhannella.  Onhan se yksi vaihtoehto että lahjottaa metsät pois jos oikein alkaa epäilyttää, elämän kalkkiviivoilla ei pilvilinnoja rakennella.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.10.2021, 15:27

    Vaikuttaa siltä, että Tomperin kannattaisi perehtyä metsänkasvatusasioihin metsäammattilaisen kanssa maastossa. Sellainen löytyy omasta mhy:stä jos on jäsen. Ihan aluksi pitäisi tutkia metsaan.fi-palvelusta (tai metsäsuunnitelmasta jos sellainen on) mitä mahdollisuuksia metsätilalla on. Myös suosittelisin Tapion metsänhoitosuositusten lukemista ja Metsäkustannuksen oppaita, ellei perusteet ole jo hallussa. Esimerkiksi Tapion taskukirjassa on kaikki tarpeellinen tieto.

    Kannattaa huomioida, että vaikka metsänuudistamisen tuotto ei ole iso, ei ole sijoituskaan iso verrattuna päätehakkuun tuloihin. Siemenpuista kertyy helposti tuhansia euroja per hakkuuala. Niillä rahoilla uudistaisi saman alueen vaikkapa männyn konekylvöllä (muokkaus ja kylvö tapahtuvat samalla). Uudistaminen säilyttää metsätilan arvon.

    Metsätulo on kuitenkin melko varmaa tuloa. Muualtakaan ei saa sijoituksista kovin isoa varmaa tuottoa. Inflaatiopeikko on jo ilmestynyt estradille. Kun vielä korot muutaman vuoden päästä nousevat, vielä epävarmemmaksi käy se tuoton repiminen.

    MaalaisSeppo 21.10.2021, 15:33

    Tomperin kannattaisi laskea joku arvo ensiharvennuksen jälkeen jäävälle puustollekin. Hakkuupoistuma100 kiintoa/ha ensiharvennusmetsästä on melko paljon.

    Jos vaikka 60 mottia saisi, eli 1000/ha ja jäljelle jää 120, niin ehkä lähempänä normaalia. Metsäpalstojen myynnissä puun arvo on nykyään yli 40€/ha (uudistetun alueen myyntiarvo 5000/€/ha) . Eli Tomperin kannattaa huolehtia uudistamisesta ja myydä metsänsä pois. Saa hyvän hinnan. Sijoittaa 1500 €, josta verottaja antaa takaisin reilut 400. Palstan myynnissä todennäköisesti saa joitain verohuojennuksia, mikä myös parantaa puustoisen palstan myynnin kannattavuutta.

    mehtäukko 21.10.2021, 15:35

    Ei metsätalous pyöri yhtä kuviota tuijottamalla, tekeekö mitään tai ei. Ideahan on kasvuun perustuva kestävä kierto kuviosta toiseen. Kun puhutaan lähes vuosittaisista tekemisistä, isoa ja työlästä pompsua ei pääse syntymään. Työllistävyys on tasaista ja hinta”huippuja” sattuu myös kohdalle.

    derHorst 21.10.2021, 15:48

    Metsän uudistaminen on investointi. Keinollista on verrattava luontaiseen ja laskemalla se onnistuu. Vaatii tosin korkolaskentaa ja rahan ajalista yhdenmukaistamista. Seppo tuolla aikaisemmin veteli eri vuosikymmenien eurot samanarvoisiksi, vähensi verot kuluista, mutta ei tuloista. Laskea voi monella tavlla, mutta kannattaa olla itselleen rehellinen. Annelinkaan ei noilla ajatuksilla kannata taloustieteilijäksi ryhtyä, vaan kääntyä vaikka Luken sen alan ammattilaisten puoleen.

    mehtäukko 21.10.2021, 16:01

    Onhan se investointi. On kuitenkin tuuttien täydeltä tutkittua tietoa, hyviä käytänteitä, ohjeita ja neuvoja. Joka haluaa tiedon, varmasti löytää. Siihen nähden jotkut metsä-ekonomit ovat laskelmat suorittaneet jo lukemattomia kertoja.

    Miksi siihen olisi uhrattava pilkun viilaamista?

    derHorst 21.10.2021, 16:24

    Mitä pilkun viilaamista tuossa on? Jokainen tapauksensa on erilainen. Sen voi kyllä sanoa, että 1500 e/ha kustannus ei ole järkevillä korkokannoilla kannattava kuin ehkä joissakin etelän lehdoisssa. Noissa jonkun mainitsemia 350 m3/ha 28 vuodessa istutuskuusikoita ei vain kovin monella ole. Realistinen keskiarvo koko maahan tuon ikäiselle istutuskuusikolle lienee reippaasti alle puolet kuutioista.

    Lisäksi kun todetaan, että puun reaalihinta ei tunnu pitävän suhteessa elinkustannuksiin tai palkkakustannuksiin, niin tuoton pitää olla sen erotuksen verran enemmän.

    Muistetaan myös, että istutus- ja taimibusiness on sen verran perustavanlaatuista esim. mhy-organisaation olemassaolon kannalta, niin emme tule koskaan kuulemaan kovin kriittiseen sävyyn kirjoitettua kannanottoa istutusten kannattavuutta vastaan mhy-mtk-mmm-Luke-akselilta. Jokaisen on tehtävä pohdintansa itse. Toivottavasti kuitenkin ennen joka investointia jotakin harkintaa käytetään, suuntaan tai toiseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.10.2021, 16:26

    Otan uudistamisinvestoinnissa huomioon myös riskin eikä pelkästään tuottoa. Kokemukseni luontaisesta uudistamisesta eivät ole kovin hyviä koivulla eikä männyllä. Kuusta olen kyllä saanut koivikon alle ilmaiseksi.

    Tiina Lietzen sai kuusikostaan yli 10 motin vuosikasvun ensimmäisen 30 vuoden aikana. Ensiharvennuksen kertymä on jo aika muhkea.

    Uudistamiseen kannattaa panostaa sitä enemmän mitä ravinteikkaampi kasvupaikka ja mitä varmemmin haluaa lopputuloksen.

    Missä maksetaan taimikosta 5000/ha?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 192)
1 2 3 … 18 19 20