› Keskustelut › Metsänhoito › Metsän uudistamisen kustannukset

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 282)
1 2 3 … 27 28 29

  • Metsän uudistamisen kustannukset

    Lähetetty: 20.10.2021, 12:22

    Olen vanhoilla päivillä ajautunut ns sellaiseen tilaan että voi sanoa olevansa metsänomistaja,  jonka puuston ikä vaihtelee siellä 50 ja sadan vuoden välillä.  Kun on seurannut metsien uudistamista, kysellyt ja lukenut yms niin tuntuu järjettömän kalliilta ja epävarmalta että tekisi päätehakkuita ja uhraisi metsän uudistamiseen 1500 jopa 2000 euroa per hehtaari. Miten se voi olla kannattavaa, siksi tilasin metsälehden ja aloin seurata  lehteä ja uutisia…  ja ihmeteltävää riittää edelleen.

    Tekijä
    Tomperi Tomperi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 26.6.2026, 07:51

    Kun puhutaan metsänuudistamisen kustannuksista, helposti unohdetaan säästöpuiden rahallinen arvo, – mikä on toki täysin tyypillistä kaikissa metsiä koskevissa ympäristö- ja suojeluasioissa. Pitkäjänteisesti hoidetuissa talousmetsissä on päätehakkuissa hyvin vähän ns. halpaa toisarvoista puuta, eli säästöpuiksi joudutaan jättämään järeitä, jalostukseen hyvin kelpaavia puita. Kyllähän liki 30 vuoden aikana on niitä melkoinen määrä tullut jätettyäkin. Pystyssä pysyneet ovat nyt lihoneet motin puiksi ja monet paljon suuremmiksikin.

    Metsäkeskus:”Entistä enemmän eläviä ja järeämpiä puita jätetään säästöpuiksi. Pohjois- ja Etelä-Suomessa hakkuissa oli jätetty säästöpuita keskimäärin 20 runkoa hehtaarille. Pohjois-Suomessa säästetyn puuston tilavuus oli 3,7 kuutiometriä hehtaarilla, kun Etelä-Suomessa tilavuus oli 6,3 kuutiometriä hehtaarilla, eli Etelä-Suomessa säästöpuiksi oli valittu järeämpiä puita. Pohjois-Suomessa 76 prosenttia säästöpuista oli eläviä puita, kun Etelä-Suomessa osuus oli 81 prosenttia.” 

    mehtäukko 26.6.2026, 08:01

    Niin, jos sosialisoinnin sijaan toimisi yhdenvertaisuus, maksajina olisivat kaikki kynnelle kykenevät. Tästä verojärjestelmästä mo:ien kuuluisi saada veroton kompensaatio.

    Panu Panu 26.6.2026, 09:58

    @Nostokoukku Tekopökkelötutkimuksen tulokset eivät varmaan tule yllätyksenä ainakaan metsäalalle mutta pakko näitä on tutkia, että saadaan jotain kättä pitempää keskusteluun.

    Nostokoukku 26.6.2026, 10:07

    Hyvä on, että tutkitaan. Mutta miksi otettiin tutkittavaksi vain hakkuukannot / tekopököt? Tuloshan on tutkimattakin selviö. Miksi ei otettu mukaan kaikkia hakkuualalle jäävää enemmän tai vähemmän hukkapuuksi kutsuttavaa. Oliko tutkimuksen tarkoituksena saada tekopököt näyttämään jotenkin erinomaisilta vaihtoehdoilta ja näin riittävän hyvät perustelut yli kymmenen vuoden työlle ja metsänomistajien panokselle?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.6.2026, 10:30

    Varmaan Nostokoukku sen takia, että nähtäisiin hakkuiden tekemisessä tapahtuneiden käytäntöjen (kuten sertifiointikriteerien) muutosten vaikutus eliöstöön. Hakkuutähteistä ja hukkapuusta ei lahottajilla ja muilla ole ollut pulaa, mutta sen sijaan elävistä vanhoista järeistä puista ja järeästä hitaasti lahoavasta pysty- ja maapuusta on talousmetsissä kova pula. Tietysti vertailukohteena eliöstön inventoinnissa voi olla järkevää käyttää kontrollina alueita, joissa ei ole noudatettu sertifioinnin sääntöjä.

    Panu Panu 26.6.2026, 10:46

    @Visakallo oletus näyttää tosiaan olevan, että hakkuualalta löytyy aina vähäarvoista puustoa, jonka voi jättää säästöpuiksi.

    Itsellänikin on paljon niin tarkaan hoidettua metsää ettei sieltä juuri säästöpuuainesta löydy. Ennakkoraivauksissa olen niitä pyrkinyt jättämään mutta nähtäväksi jää ehtivätkö ne säästöpuukokoon päätehakkuuseen mennessä.

    Säästöpuita on jätetty 90-luvulta lähtien ja jos niitä ei ole poistettu niin säästöpuuryhmiä on valmiina koko ajan enemmän. Nämä alueet ovat tietysti puuntuotannosta pois, käytönnössä kyseessä on hiljainen ”luontovero”, jonka suuruus tuntuu koko ajan kasvavan.

    Enää ei auta metsän jättäminen sertifioimatta, koska käytännössä kaikki puunostajat noudattavat PEFC-kriteereitä silti.

    Yleisesti ajatellaan, että MO ei menetä mitään kun jättää vähäarvoista puuta säästöpuiksi. Tilanne on siinä mielessä huono, että säästöpuuryhmiä ei edes lasketa suojelluiksi alueiksi tilastoissa. Eivätkö ne taida myöskään kelvata FSC:n vaatimaan 5% suojeltuun alaan.

    Nostokoukku 26.6.2026, 10:49

    Omassa luokituksessani luen tekopököt hakkuutähteeksi ja hukkapuuksi. Ne eivät ole vanhaa järeää elävää puuta eivätkä hitaasti lahoavaa järeää pystypuuta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.6.2026, 11:25

    Säästöpuiden ohella myös leventyneet suojakaistat pienentävät hakkuukertymiä – ja luultavasti paljon enemmän.

    Nostokoukku 26.6.2026, 11:29

    Mutta miten tämä liittyy tutkimustulokseen tekopököt vertaus hakkuukannot?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 26.6.2026, 11:46

    Otsikko on metsän uudistamisen kustannukset; suojakaistat liittyvät siihen kustannusten nousuun.

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 282)
1 2 3 … 27 28 29