› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 1,721 - 1,730 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 172 173 174 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Sent on: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jean S 2.9.2018, 09:43

    Jäämme jännityksellä odottamaan kuvamateriaalia kohteesta!

    Puuki 2.9.2018, 11:04

    Kuva sen leimikon reunasta on lukijoiden kuvien ”metsänhoito”-sivulla nro 23 (tai 24).

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.9.2018, 21:45

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/artikkeli-1.290346

    Tapio Laiho arvelee MT:ssä, että jatkuva kasvatus lisää metsien paloherkkyyttä. Ei mikään vähäpätöinen asia, jos tämän kesän kaltaiset olot yleistyvät!

    ”Metsissämme on vaihtelevasti vanhaa puustoa, keski-ikäistä tukkipuustoa, nuorta pinotavaran kokoista puustoa, taimikkoa ja uudistusalaa. Tämä mosaiikkimainen rakenne estää kuivuusjaksolla salamannopeasti etenevän latvuspalon leviämistä.

    Greenpeace ja eräät muut luontojärjestöt esittävät metsillemme peitteistä käsittelyä eli niin sanottua jatkuvaa kasvatusta. Siinä syntyisi laajoille aloille yhtenäinen latvuspeitto, jossa metsäpalon leviämistä on mahdoton estää. Tällaisesta tilanteesta nähtiin tänäkin kesänä varottavia esimerkkejä Kanadassa, Venäjällä ja Ruotsissa.

    Hyvän puuntuotannon ja vaihtelevan metsäluonnon ohella nykyinen puuston koko- ja puulajivaihtelu on omiaan myös estämään laajojen hyönteistuhojen ja sienitautien syntymistä.”

    Jean S 6.9.2018, 09:00

    Puukille: Paha sanoa ilman karttaa, lisäkuvia ja aikakonetta, mikä olisi mennyt pieleen. Olisiko viereinen kuvio ehtinyt varjostaa ensimmäisen 8 vuoden ajan niin paljon, että alue olisi ehtinyt heinittyä kertaalleen sinä aikana.

    Tämänkertaiseen käsittelyyn varmaan ihan ok, että taimettuneista alueista poistetaan kaikki isot puut ja taimettumattomiin jätetään vähän jotain. Teknisesti sukukypsiähän kaikki nuo ylempien kerrosten puut on jo, koosta riippumatta. Puskia voinee alkaa harvennella raivaussahan kanssa heti hakkuun jälkeen.

    Puuki 6.9.2018, 09:49

    Mikään ei ole mennyt ko. männikössä pieleen.  Siinä on pinta-alaa niin paljon että reunametsät ei haittaa. Ajourat ja ne aukkoisemmat kohdat ei ole heinittyneet. Ajourillekaan ei ole syntynyt taimia. Vain pienelle alueelle tien varteen. Normaalilla siemenpuuhakkuulla tuo olisi jo aikoja sitten taimettunut (muokkaus+ sp:t). Maapohja on kuivahkoa kangasta eikä se yleensäkään taimetu niin hyvin kuin kuivemmat kankaat.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.9.2018, 18:02

    Hyvä kirjoitus tapiolaisilta blogissa.

    Millaista monimuotoisuutta löytyy avohakkuun ja jatkuvan kasvatuksen takaa?

    Tiede-esityksiä:

    Metsätiedepajassa keskusteltiin metsän jatkuvan kasvatuksen parhaista käytännöistä

     

    Reima Ranta 8.9.2018, 19:13

    AJ;n esiintuomasta metsätiedepajasta taloudellinen yhteenveto:

    ”Yhteenveto

    <span style=”font-family: Arial,Arial; font-size: xx-large;”>•</span><span style=”font-size: xx-large;”>optimaaliset harvennukset yläharvennuksia riippumatta siitä päätehakataanko vai ei</span>

    •jatkuvapeitteisen metsänhoidon taloudellista kannattavuutta suosii

    •korkea korko 1

    •korkeat keinollisen uudistamisen kustannukset 1

    •heikko kasvupaikka 1

    •varjoa sietävä ja hyvin luontaisesti uudistuva puulaji (kuusi) 2

    •hiilensidonnan arvottaminen 3

    •Monimuotoisuuspreferenssien huomiointi 4″

    Ei sinänsä uutta. Näin maailma makaa.

    MaalaisSeppo 8.9.2018, 22:29

    Hiilensidonnan arvottaminen ei nyt ainakaan anna lisäarvoa jk-kasvatukselle.

    Jos lähdetään arvottamaan eri metsänhoitotapoja erilaisilla yksittäisillä tekijöillä, kuten esim hiilensidonta, niin arviointi pitää tehdä tuotettua puukuutiometriä kohden. Tällöin uskoakseni jaksollinen kasvatus nousee selvästi ykköseksi.

    Puuki 9.9.2018, 09:51

    Joissain esityksissä/mainoksissa liioitellaan jk:n kannattavuutta suhteessa tasaikäiseen kasvatukseen. Heikosti kasvavilla paikoilla toki voi olla kannattavaakin, samoin jo valmiiksi erirakenteisissa kohteissa esmes rämemänniköissä.

    Jos tasaikäisessä metsässä tehdäänkin vaikka 2.harvennuksessa yläharvennus (eikä jatkuvasti alaharvennuksia) ja osa uudistuksesta tehdään luontaisesti/ viljellään jalostetulla materiaalilla, niin kustannusvertailu saa ”uusia muotoja” eikä mainoksen kustannuskäppyrät enää näytäkään  jk:n kannalta ylivoimaisilta edes 4-5%:n korkotasolla laskettaessa.

    Monimuotoisuus voi säilyä tasaikäisessäkin metsässä, jos siihen kiinnitetään huomiota kasvatusketjun aikana. Lehtipuiden suosiminen voi olla vaikeaa jk:n metsässä (vaikka ei välttämättä aina).

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.9.2018, 11:43

    ”2010 julkaistun uhanalaisten lajien punaisen kirjan mukaan uhanalaisia metsälajeja on yli 2000 ja niistä metsätalous uhkaa yli 600 lajia … itse asiassa noista 600 lajistakin 138:n kohdalla uhanalaisuuden syy on metsien sulkeutuminen”

    Toisin sanoen, jk-metsässä viihtyvät muutkin lajit kuin vain mustikka ja metsäkanalinnut.

    Lähde: https://homotiaisenlaulu.wordpress.com/2018/06/07/luonto-liiton-metsavastaava-vastaa/

    Lukusuositus:

    https://homotiaisenlaulu.wordpress.com

Esillä 10 vastausta, 1,721 - 1,730 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 172 173 174 … 202 203 204