Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Viewing 10 replies - 1,731 through 1,740 (of 2,034 total)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Metsuri motokuski

    Tuo on taas noita arvottamiskysmyksiä. Jos minä hankin tai perin jonkin metsätilan ja aion hyödyntää sen puustovaroja omassa taloudessani niin pitäisikö minun kiinnostua hömötiaisista tai ilmastonmuutoksesta ja siten rajoittaa taloudellisen tuloksen syntymistä.

    Jos metsätila on esim valtion omistuksessa niin näillä vihreillä arvoilla voi olla suurempikin merkitys. Itse en kyllä velvoittaisi ketään yksitystä metsänomistajaa rajoittamaan metsänsä kasvatusta vihreisiin arvoihin vedoten. Kunhan säilyttää metsän kasvatuksen jatkossakin on se sitten jk tai tasaikäiskasvatuksena.

    harrastelija

    AJ: ”Vanhemmat palstalaiset muistavat, että aiempien vuosikymmenten neuvonta ja lainvalvonta painosti aika vahvasti silloiseen malliin, eli avohakkuuseen ja metsänviljelyyn. Ilman sen kummempia perusteluja. Toivottavasti nyt ei mennä toiseen ääripäähän, niin että avohakkuusta joutuu käräjille…”

    Anneli nyt unohtaa sen, että kyllä sodan jälkeen oli pakko selvittää, että millä keinoin metsäkin saadaan tuottamaan mahdollisimman paljon. Metsät, samoin kuin kosketkin sekä raskas metalliteollisuus oli saatava tuottavaksi jotta saatiin raskas sotakorvaus N-liitolle suoritetuksi. Vaihtoehtoja oli turha alkaa arvailemaan, koska valvontakomisio etsi kaikki mahdolliset syyt Suomen valtaamiseksi.

    Puuki

    Metsän sulkeutuminen ei haittaa monimuotoisuutta kovin kauan jos harvennukset ja päätehakkuut tehdään ajallaan ja varsinkin jos suositaan sekametsiä. Harventamattomuus vähentää valoa vaativien kasvien esiintymistä ja myös mm. metsolle sopivia  elinympäristöjä.

    Yhden puulajin suosiminen liiaksi vähentää muun luonnon monimuotoisuutta. Se on ”tulollaan” jos annetaan metsän kehittyä jatkuvasti kuusialikasvosten varassa.

     

    Metsuri motokuski

    Kyllähän nuo metsänhoidon suositukset lähtevät jo siitä nykyään että metsissä suositaan useampia puulajeja. Ihmeen sitkeässä väittämät puupelloista kestävät vaikka suositukset ovat olleet useamman puun kasvatukseen ainakin 10 vuotta.

    A.Jalkanen

    Sotien jälkeen oli puuntuotannon turvaaminen MERA-ohjelmineen varmasti perusteltua. Minun metsämuistini alkaa 1970-luvulta, ja ainakin pitkälle 1980-luvulle saakka oli vallalla malli, että mikä tahansa kasvupaikka, niin avohakkuu ja männyn istutus oli se ensimmäinen neuvo.

    Miten lie käytännössä tuo monipuolisuus puulajien suhteen, toteutuuko?

    harrastelija

    Paras olisi valita puita kasvupohjien mukaan. Haittaa tänä päivänä on eläimistä ja joistakin esiintymisistä taudeista. Toinen juttu on sitten kiinni ostajista, että millä puulla on kysyntää. Metsän kasvu on niin pitkäkestoista, että on hyvä olla kasvamassa eri puulajeja.

    Nyt sahapuuna, joka on arvokkainta, taitaa kuusi olla suosituin esim. Kauko-Itään. Egyptiin taitaa olla enempi mänty? Kiinan viennin romahdettua, Egypti tuntuu olevan suurin vientimaa?

    1966 ontin ensimmäisen palstan. Silloin metsäneuvoja antoi selkeän kasvatusohjeen; – kaikki kuuset pois! Sitten kun Kajaani Oy rakensi pk4-hierretehtaan, niin kuusikuitu oli arvossaan. Metkossa käydessä ainakin siellä päin kuusi oli yleinen puu.

    kuusessa ollaan

    Jyväskylän eteläpuoli on kuuselle sopivaa kasvupaikkaa, etenkin päijänteen rantamaastot tuuppaavat kovaa kasvua.

    MM tavoin alkaa ”puupelto”-sana todella ärsyttämään. Etenkin kun on nähnyt, kuinka monokulttuurisia ovat useat vanhat kuusikot ja etenkin karummat männiköt. Välillä tuntuu, ettei mikään ole koskaan kohdallaan. Vapautta lisättiin, nyt sitä halutaan rajoittaa. Vapaus on mahdollistanut yksityisille jk käytön, miksi sitten mh pitäisi laittaa pakko-jk käyttäjäksi…Osara sai oman nimensä historian kirjoihin, nyt on joku haluamassa omansa.

    A.Jalkanen

    Kiina on metsäteollisuuden vientimaana merkittävämpi kuin Egypti: v 2016 kaupan arvo Egyptiin oli noin 250 miljoonaa euroa ja Kiinaan 840 miljoonaa. Ei tunnu ihmisoikeuskysymykset tässä kohtaa haittaavan.

    Sahatavarassa tilanne on lähes tasan: Kiinaan 211 miljoonalla ja Egyptiin 180 miljoonalla v. 2016.

    harrastelija

    Viimeisten uutisten mukaan Kiinan vienti on pudonnut. Taitaa käydä niin kuten olen ounastellut jo pitkään; Venäjä on keksinyt, että puulla saakin hyvän tuloksen, eikä Venäjältä mene voitot pörssipelureille! Oligargeille ehkä, kuten yksinvaltaisessa valtiossa käy.

    Venäjällä on aikamoinen logistinen etu Suomeen verrattuna Kiinan viennissä. Egyptin vienti ohitti jo Kiinan sahapuun viennissä. Egypti on Suomen puutavaran kauppakumppani ollut ainakin sotien jälkeisen ajan. 1950-luvulla jo ehdin olla mukana kuorikassa männystä kaivospuita 🙂

    Puuki

    Egyptinparruja rakennustelineiksi meni Epytkiin ainakin aiemmin . Voi mennä nykyisinkin.

    Venäjällä on pula havupuusta sen omilla tehtailla/sahoilla. Se saattaa vaikuttaa jossain vaiheessa Kiinan vientiinkin.

    ”Puupeltoja” voi syntyä yhtä hyvin jk:n menetelmilläkin kuin tasaikäskasvatuksella.

     

     

Viewing 10 replies - 1,731 through 1,740 (of 2,034 total)