› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 1,901 - 1,910 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 190 191 192 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Sent on: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Reima Ranta 11.10.2018, 11:12

    Ei metsän lahjaksi saaneet kertomastasi mitään ymmärrä sikari. He elävät omassa taloudellisessa todellisuudessa, jossa  koko metsätalouden neuvonnan suuntakin on ollut vuosikymmeniä.

    Vähän myöhäisiä taimikonhoitoja tehdessä joutuu pohtimaan, että pitäisikö vetää heti sellaiseen tiheyteen, että mitään riskialttiita ensiharvennuksia ei tarvita. Jos tuulet voimistuvat, kuten ennustetaan, ensiharvennusten tekeminen voi tulla haasteelliseksi.

    mehtäukko 12.10.2018, 19:10

    ”Raivaussaha on pirun keksintö.” sanoo Erkki Lähde. Juttu ajautui eteeni ,joka on julkaistu Kuhmolaisessa 28.9.

    Kitkemälläkö vai vesurilla pitää jk:ssa heilua?

    Siinä hän kertoo jk:sta tutkitun jo 1800 luvulta ja 1900 luvun alkukymmenillä. Herää tietysti kysymys, oliko silloin jo luku-, ja laskutaito niin viimeisen päälle…?

    Lähteen keskeinen näkemys on, että jk:n käyttö merkitsee huomattavaa puuntuotannon lisääntymistä. No, viime ML:n jutussa jk:n siirtyminen leikkaisi kuusikoiden kasvusta kolmasosan ja hiilinielu menisi tukkoon.

    ”Puupeltokasvatuksessa on avohakkuun ja muokkauksen jälkeen pitkä ajanjakso, jolloin auringon energia kuluu heinien,ruohojen ja vatukoiden kasvuun..” Kuten olemme ketjussa jo todenneet, kuusentaimen pääsy puolitoistametriseksi jk:n hatelikossa kestää montakymmentä vuotta.

    Onhan nämä argumentit varmaankin keskenään yhtä painavia,vai onko?

    huski 12.10.2018, 20:16

    Jk :n yleistyminen riippuu minusta sen onnistumisesta.Asiassa on vielä paljon tunnetta ja liianvähän taitotietoa.

    sikari 12.10.2018, 22:51

    Meillä onnistuu koneelliset  harvennukset,ylispuun poistot ja muutkin erikoishakkuut. Miksi meillä ei voisi onnistua myös jk:n hakkuut,jos joku niin haluaa. Se on vaan on mahdotonta tehdä jaksollisesta jatkuvaa hetkessä, koska se on ollut kielletty.

    Jätkä 12.10.2018, 23:02

    Tottakai meillä onnistuu jatkuvan kasvatuksen hakkuut. Meillä onnistuu myös jatkuvat hakkuut, kunhan ei hakata liikaa kerralla., korkeintaan puolet runkoluvusta aina kerrallaan.

    Eri asia on sitten se, että onnistuiko jatkuva kasvatus. Luultavasti ei. Tenä tuli siinä, kun kaikki oli tehty viimeisen päälle, mutta jatkuva kasvu ei vaan alkanut…

    mehtäukko 13.10.2018, 05:37

    Tuo ” kasvu ei vaan ole alkanut” tosi-asia ihmetyttääkin jk:n puolustajissa.Onko se niin vähäpätöinen seikka puun tuotannossa, että se hurmiossa vaietaan?

    Ja ilmennyt hiilinielun puutehan pitäisi olla kötinälle viimeinen niitti.

    sikari 13.10.2018, 08:54

    Jatkuvankasvatuksen hakkuuta ennen tulisi vaatia pankkitakaus uudistamista varten. Onhan tämä nykymalli laillinen malli raiskata metsät ja kerätä rusinat pullasta. On myös tietenkin niitä jotka on tosissaan ja saattavat onnistua olosuhteiden niin salliessa.

    mehtäukko 13.10.2018, 09:44

    Entisaikainen raha pidätys ja uudistamis/taimettumisvelvoite pitäisi olla edes harkinnan mukaan olemassa tietyn tyyppiselle tolskareille. Se on selvä.

    Puuki 14.10.2018, 08:49

    Yksi esimerkkikohde johon jk voisi sopia :  Puolukka-mustikkatyypin turvekangas männikkö johon oli tarkoitus tehdä avohakkuu ja sen jälkeen mä-kylvö.  Kuviolla on kuitenkin noin 100o kpl/ha kuusia, joiden pituus vaihtelee ~2 – 8 m välillä. Joitain pienialaisia aukkoja on mutta jos aukon reunakuuset ei ole jo liian isoja (< 3 m ), sen voi täydennysistuttaa .

    Edellytyksenä on, että kuusissa ei ole tyvilahoa liiaksi , metsätyyppi sopii kuuselle ja alikasvoksen tiheys on riittävä.  Ylispuuhakkuu talvella lumikelillä ; ei kuitenkaan kovalla pakkasella.   Täydennysistutus ja raivaussahalla muutaman kuusikkopuskan harvennus.

    Korjuun kustannus /m³ nousee hieman : poistuman keskikoko nousee mutta jäävän puuston varominen lisää k-kuluja ehkä n. 2 € /m³.   Poistuma /ha = n. 220 m³. (n. 30 m³ jää pystyyn).

    Jk:n lisäkulut : 440 € + 200 € (pystyyn jäävät kuitupuut) + 200 € (raiv.& täyd.istutus) = 840 €

    Avohakkuu + mä.kylvö :  200 € (hakkuualan raivaus) + 720 € ( laikutus & valiomä-siemenkylvö)

    = 920 € .     Eli melko pienet erot kuluissa lähtötilanteessa.

    Kuusikon kasvatuksessa päästään jatkossa nopeammin harvennushakkuulle ja taimikonhoitokulut joita mä-kylvövaihtoehdossa tulisi ( n. 150 + 170 = 320 €)  jää pois.    Männikkö tosin kasvaa n. 30 % enemmän puuta kuin luontainen kuusikko.   Mutta kuusikon kasvatus olisi tod. näk. silti  tuottavampaa tässä tapauksessa.

     

     

     

     

    Timppa 14.10.2018, 16:54

    Puuki.  Eihän tuo ole jatkuvaa kasvatusta vaan kaksivaiheista kasvatusta.  Jos kasvattaa kuusikon, niin todennäköisesti uusien taimien syntyminen on heikkoa.  Jatkossa siis harvennetaan ja lopuksi päätehakataan ja uudistetaan männylle.  Onnistuminen riippuu tietenkin ojitustilanteesta.

Esillä 10 vastausta, 1,901 - 1,910 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 190 191 192 … 202 203 204