Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 1,911 - 1,920 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Puuki

    Jos halutaan erottaa jk ja tasaikäinen kasvatus toisistaan (tässä tapuksessa), niin se tapahtuu latvuskerrosten määrien perusteella.  Jos on yli 2 latvuskerrosta, niin voidaan puhua erirakenteisesta kasvatuksesta. Voi olla joskus makuasia miten haluaa nähdä asian.  Ainakin täydennysistutuksen voisi ajatella tekevän metsästä jossain määrin erirakenteisen. Ja on tuolla myös alle 2-tukin mäntyjä, joista parhaat voi jättää pystyyn.  Jos homma ei pelitä, niin alue pitää lopulta päätehakata ja vaikka sitten kylvää männylle. Kasvupohjan puolesta luontaisen mä:n ja ku:n pitäisi kasvaa yhtä hyvin. Alikasvoskuusten kasvut oli nyt osin 30 cm /vuosi eli ihan ok männikön alla.

    Jk- vaihtoehdossa harvennukselle päästään n. 20 vuoden päästä, joka olisi n. 10 vuotta ennen mä-kylvöksen ensiharvennusta.  Kuitupuuta + tukkia jonkin verran. Männikön eh:sta  kuitupuuta ja ehkä vähän pikkutukkia tuossa vaiheessa.

    antinpoika

    Niin, erirakenteinen kasvatus ja tasaikäinen poikkeavat näinkin, erirakenteinen ei kuitenkaan ole jatkuvan kasvatuksen synonyymi, on vaan yksi keino

    Visakallo Visakallo

    Nyt voisitte jo hyväksyä sen tosiasian, ettei Suomen oloissa oikeasti ole olemassa jatkuvaa kasvatusta. Jatkuva kasvatus on kyllä erittäin hyvä markkinointitermi, mutta todellisuuden kanssa sillä ei valitettavasti ole yhtymäkohtaa.

    Puuki

    Jos joltain jäi huomaamatta, niin kerrottakoon että tuo ed. sivun esimerkkitapaus eroaa jatkuvan kasvatuksen ”markkinointi-tapauksista” siinä, että lisätaimia pitää istuttaa jonkin verran ja taimikonhoitoa pitää myös tehdä.

    Timppa on oikeassa siinä, että alikasvoksen kasvatus olisi tasaikäistä kasvatusta, jos/kun seuraavan sukupolven kuusikko hakataan lopulta päätehakkuulla.  ”Jk-oppien mukaista” kasvatus olisi , jos jatkettaisiin hakkaamalla jatkossa vain pääasiassa valtapuita  yläharvennuksena.

    (Sen verran korjausta laskelmaan, että jäi pois jk:n 1-tukin puiden arvo ja toisesta mä-kylvötyön hinta. Kun ne lisää , tulee lähtökustannuksissa tasapeli )

    Laskin eteenpäin tuota esimerkkitapausta. Siinä pitäisi istuttaa ku-taimia n. 200 kpl, jotta lakiraja täyttyisi. (yht. 1200 kpl/ha). Se lisäisi kustannuksia sen verran , että 4 %:n korolla laskettaessa ja 60 vuoden kiertoajalla lopputulos olisi suunnilleen sama sekä jk:ssa että tasaikäisen mä-kylvössä, jos siis päätehakkuu tehtäisiin molemmissa yhtäaikaa.

    mehtäukko

    MT: ” Emme vastusta puun käyttöä.Haluamme ilmaston,maisemien ja luonnon kannalta parempia käytäntöjä.Yksi parhaista on jatkuvapeitteinen metsänhoito”

    Allekirjoittajina kaikki luontojärjestöt, jotka eivät edelleenkään kerro tiliä, jolta maisemien ym. haluttujen vaatimusten korvauksia aletaan maksella.

    antinpoika

    Eihän se jatkuvapeitteisen käyttäjä korvauksia tarvitse, jaksollinen niitä on tavinnut tähän asti.

    Reima Ranta

    Minulle ei käytännössä kokonaan männiköitteni, sanan varsinaisessa merkityksessä, jaksollisena kasvattajana avaudu mikä ongelma siitä minulle on, jos naapurini kasvattaa metsäänsä jatkuvapeitteisenä. Näen sen ennemmin positiivisena kuin negatiivisena asiana. Ympäristöjärjestötkin ovat tyytyväisempiä. Mistä tuo vastakkainasettelu kumpuaa? Oikeassa olemisen pakosta, vai mistä? Mitään yhtä totuutta ei ole olemassa, kun kaikki riippuu siitä mitä tavoitellaan ja millä ehdoilla.

    Rane2

    Reimalta hyvä kysymys.Arvometsän sivuillakin vastakkainasettelu on pinnassa.Miksi näin?Antinpoika?

    https://arvometsa.fi/

    merpe

    Naapurissa venäjällä ei ole ollutkaan muuta metsähoidon mallia, kuin ”jatkuva kasvatus”. JK:n kannattajien kannattaakäydä opintomatkalla siellä. Jatkuvan kasvatuksen nimeksi voitaisiin antaa ”minulle kaikki heti, ilman vastuuta tulevasta”.

    Visakallo Visakallo

    Venäjällä ovat aina olleet viisaita. Osasivat jo neuvostoaikaan yhdistää avohakkuut ja jatkuvan kasvatuksen ilman uudistamiskuluja.

Esillä 10 vastausta, 1,911 - 1,920 (kaikkiaan 2,034)