Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 1,921 - 1,930 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • mehtäukko

    Antinpoika..”jaksollinen niitä on tavinnut tähän asti.”

    Ei nyt höpistä mistään Kemeroista.Kuka meistä on niitä anellut? Jos aatteen haluaja vaatii toisen omistaman hakkuukypsän metsälön maisemassaa, eikös siitä selviä rahalla? Ja sitäpaitsi jk:n paapojathan pääsevät kaivamaan kuvettaan, kun selviää lopulta se tukkeutuneen hiilinielun hinta…

    RR: ..”mikä ongelma siitä minulle on, jos naapurini kasvattaa metsäänsä jatkuvapeitteisenä. Näen sen ennemmin positiivisena kuin negatiivisena asiana…” Eihän se olekkaan mikään ongelma. Jokainen mo tekee maillaan mitä parhaimmaksi näkee, mutta asian ohjailu saati määräily ei kuulu hevon häntää luontoterroristeille. Siitähän tässä on kysymys.

     

    Reima Ranta

    Pitäisikö Rane 2 Arvometsän olla tyhmä ja jättää mainoksissaan nostamatta niitä oleellisia taloudellisia argumentteja esiin, joita metsäneuvonta on tyystin ohittanut kymmeniä vuosia.

    Eikö mainoksissa aivan yleisesti pyritä tuomaan niitä seikkoja esiin, joiden katsotaan edesauttavan omaa liiketoimintaa. Venäjäargumentit ovat lapsellisia.

    Puuki

    Uuden metsälain tuoma mo:n vapaus päättää metsänkasvatusmenetelmästä itse on hyvä asia.

    Jotkut jk:n mainoksista ei ole realistisia, siinä menee vähän pieleen. Kun luontoaktivistit sitten ottaa totena kaikki väittämät ja niitä mainostavat omien päämääriensä mukaisina ”tutkittuna totuutena” lehdissä ym. tiedotusvälineissä, voi monille syntyä liian optimistinen kuva siitä ”ainoasta oikeasta” metsien käsittelymenetelmästä.

    Tuottovertailuissa jk:a verrataan yleensä aina vain alaharvennuksilla käsiteltäviin  tasaikäisiin metsiin, ei lasketa kuluja tulevan koskaan taimikonhoidoista eikä mahdollisista täydennysistutuksista, ja uuden taimikon syntymisestä ja sen jatkokehityksestä annetaan helposti liian positiivinen kuva . Myöskään uudistumisen aikaansaamiseksi tehtyjen hakkuiden PPA:n alas laskemisen aiheuttamaa kokonaiskasvun hidastumista ei yleensä oteta huomioon. Karumpien metsämaiden liika kuusettuminen voi olla yksi heikko kohta myös monimuotoisuuden vähenemisen kannalta.

    Joihinkin tapauksiin jk silti varmasti on ihan hyvä menetelmä . Mutta silloin pitää olla monen eri tekijän kohdillaan metsässä. Ja kun kaikki ei aina halua saada kunnollista tuottoakaan metsästään, niin sopiihan se tietysti silloinkin ; muut arvot voi olla tärkeämpiä.

    Reima Ranta

    Kuka sitä mehtäukkoa nyt ohjailee ja määräilee? Sinähän saat nyt metsänomistajana tehdä aivan kuten haluat. Hakata vaikka taimikon aukoksi tai olla hakkaamatta. Sananvapauttako haluaisit rajoittaa, vai mikä mätää?

    antinpoika

    Jos uudistamista varten ppa lasketaan alle 10m2 niin se on sama kuin siemenpuuhakkuu, männyllähän se jossain vaiheessa tulee eteen jos maapohjan rehevyys ei riitä kuuselle. Se on myös vaihtoehto avohakkuulle sillä molemmat tähtäävät samaan asiaan eikä siinä tilanteessa mitään kasvutappiota tule. On mielikuvitusta kun väitetään että jatkuvapeitteinen kasvatetaan 200kpl/ha runkoluvussa, tällaisen väittäjä ei tiedä koko asiasta yhtikäs mitään

    Rane2

    Miksi Reima kiihdyt ja alat lietsoa vastakkainasettelua?

    Puuki

    Jos uudistamista varten ppa lasketaan alle 10m2 niin se on sama kuin siemenpuuhakkuu, männyllähän se jossain vaiheessa tulee eteen jos maapohjan rehevyys ei riitä kuuselle. Se on myös vaihtoehto avohakkuulle sillä molemmat tähtäävät samaan asiaan eikä siinä tilanteessa mitään kasvutappiota tule. On mielikuvitusta kun väitetään että jatkuvapeitteinen kasvatetaan 200kpl/ha runkoluvussa, tällaisen väittäjä ei tiedä koko asiasta yhtikäs mitään

    Mutta kun se PPA laskee jk:ssa siihen n. 10-12 m²/ha joka kerta , kun ylispuuhakkuu tehdään. Siihenhän se perustuu : hakkuut 15-20 vuoden välein harvaksi ja sen jälkeen odotellaan uusien pienempien puiden järeytymistä.  Kasvutappio johtuu liian harvasta asennosta ja kasvu elpyy hitaasti ja tuulituhoja tulee herkästi.

    200  kpl/ha tiheydessä kasvattaja oli  jk:n ”harrastajaveteraani” , jota oli haastateltu jossain. Jos ne puut on 2-3 kiinnon kokoisia , niin silloin ei paljon enempää niitä sovi kasvamaankaan. Maisemapuita voi kasvattaa mutta ylijäreät tukit ei kelpaa kuin hyvin harvoille käyttäjille.

    mehtäukko

    MT:ssa edelleen:…” jatkuvapeitteisen edut luonnolle ovat kiistattomat.Tukin korkeamman hinnan lisäksi mitättömät uudistuskulut parantavat kannattavuutta mo näkökulmasta..”

    Tätä unelmahöttöä syöttävät Jari Luukkonen,Wwf

    Paloma Hannonen ,Sl

    Lauri Kajander ,Ll

    Matti Liimatainen, Greenpeace

    Bent Nordman, Natur och Miljö

    Tero Toivanen, Birdlife

    Luulotautista on väittäät tukin korkeammasta hinnasta. Keräilytalous maksaa etenkin hinnassa ja korjuuvaurioissa.

    Mitättömät uudistuskulut parantaisivat kannattavuutta, jos mo eläisi sen 200v ja kerkiäisi nähdä sen alikasvoksen varttumisen.

    Suomen latu /Yle kun vielä ryhtyi hävyttömään kampanjointiin päämääränä jokamiehenoikeuksien betonointi, saa RR aivan rauhassa puljata omat länttinsä noille kiimaisille.

    harrastelija harrastelija

    Voisko tuota jk:sta joissakin vaiheessa verrata sanontaan: ”otetaan rusinat pullasta”? Ehkä joku sukupolvi voi näin tehdäkin jossakin vaiheessa, mutta pitkässä juoksussa on edessä sitten harsimisen raivaus ja uuden kierron takaaminen, josta taas kärsii se seuraava sukupolvi – jos tämä maapallo säilyy sitten edelleen asumiskelpoisena?

    Rane2

    Juuri näin kuin Harrastelija sanoo.”Jatkuva kasvatus”on mainio menetelmä niin kauan kuin riittää runsaspuustoisia jaksollisesti kasvatettuja metsiä harsittavaksi.

Esillä 10 vastausta, 1,921 - 1,930 (kaikkiaan 2,034)