Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Timppa

    Kuten täällä moneen kertaan on todettu, niin jatkuvaan kasvatukseen liittyvä epävarmuus taimettumisesta on sellainen tekijä, ettei järkevää metsätaloutta voi sen varaan perustaa.  Miksi siis vertailla täysin yhteen sovittamattomia asioita.

    Poikkeuksena ehkä jotkut suot, joille jatkuva kasvatus saattaa olla vesitaseen kannalta parempi.

    antinpoika

    Sattui sopivasti, olin viikon Porvoon suunnalla ja tietysti silmäilin ajaessani tienvarsimetsiä. Mielikuvani alueen metsistä seuraavanlainen: En nähnyt kuin kaksi avohakkuualuetta, vastaavasti männyn ja koivun pieniä siemenpuualueita oli runsaasti. Paljon oli hoitamattomia varttuneita ja nuoria kuusikoita joissa yleensä runsas lehtipuusekoitus, nämä kuusikot suorastaan tursusivat alikasvosta. Tulikin mieleen että tällaisissa kuusikoissa alaharvennus ja jatkossa avohakkuu on kyllä kaikkien töppäyksien äiti. Jk sopii äärimmäisen hyvin.

    mettämiäs

    100 km/h:ssa ajaessa reunametsien totuus usein paljastuukin…

    Timppa

    Kieltämättä siellä Porvoonkin suunnalla on huonosti avohakkuun jälkeen hoidettuja metsiä.  Eipä siitä voi muuta päätellä kuin sen, ettei metsiin ole kiinnitetty huomiota.  Ehkä kunnon harvennus pelastaisi jotain.

    Kävin kerran erään Porvoon lähellä olevan kartanon metsissä erään porukan mukana opintomatkalla.  Kertoivat, että alkavat hoitaa metsiään jatkuvalla kasvatuksella.  Sitä en kyllä ymmärtänyt, että mistä niitä taimia syntyy, kun niitä ei näkynyt kuin harvakseltaan.  Eivät muuten kertoneet sitäkäään millaisia hintoja tukkipuistaan saavat, jotta olisi voinut vähän haarukoida puuhan järkevyyttä.

    Kuten tuolla edellä on todettu, niin jatkuvan kasvatuksen vertailut aloitetaan yleensä puustoisesta metsästä ja jaksollisen aukosta.   Niin myös Puukin vertailu.  Oikea tapa olisi lähteä  siitä, että tehdään hehtaarin aukko, josta saadaan joku määrä puuta ja hinnoitellaan se.  Vastaava puumäärä hinnoitellaan jatkuvan kasvatuksen hinnoilla.  Sitten voi tahdä virtuaalilaskennan.   Mutta kuten tuolla edellä on moneen kertaan todettu, jatkuva kaatuu useimmiten heti lähdössä taimettumisongelmaan.

    Puuki

    Timppa :

    Katoppas uudestaan se esimerkki ajatuksen kanssa. Siinä on lähtötilanteessa menopuolella pystypuuston arvo ja korjuukulujen erotus. Mutta se on vain yksi esimerkki ja lähtöarvot muuttuu jokaisessa tapauksessa erilaisiksi.  Muutos esim. korjuukuluissa tai aloituksen päätehakkuun puuston määrässä muuttaa lopputuloksen toisin päin.

    (Mutta kuten jo aiemmin  on ollut puhetta ) Kertauksena ; jk:n aloituspuusto pitäisi olla  sellainen, että puita riittää ylispuuhakkuisiin  koko kiertoajalle, koska kuusen taimen varttuminen kuusten alikasvoksena rinnankorkeusikään kestää  kymmeniä vuosia. Ja jos taimia olisi lähtötilanteessa riittävästi, miten ne säilyy jatkuvissa ylispuuharvennuksissa ehjinä (?) . Aika paljon riskejä, varsinkin jos korjuuta joudutaan vielä sen lisäksi tekemään kesäkeleillä.

    Laskelmia voi tehdä monenlaisia mutta pitää samalla arvioida sitä, miten ne toimisi käytännössä.

    (Se esimerkki on tarkoituksella jk;een ehkä parhaiten  sopivimmasta tapauksesta kuusikossa, kun puustoa on jo valmiiksi pystyssä lähtötilanteessa.)

     

    antinpoika

    Tietysti on laskelmia vaikka miltä kantilta, mo.n sana on laki ja kun se sanoo että joo, tehdään vaan puukauppaa mutta ei avohakkuuta. Siinä tilanteessa laskelmien esittäminen on viisastelua, omaan metsään tietysti voit vääntää mieleisesi laskelmat.Pääääsin muuten just kehumasta miten Porvoon suunnan metsät pukkaa alikasvosta eli taimettuu.

    Taviokuurna

    Kyllä pukkaavat Porvoon kankaat ja korpijuotit alikasvosta, mutta paljon pukkaavat myös juurista tyviin lahoa.

    Aika paljon on avohakkuualoilla lahoja kuusen kantoja, sieni odottelee maassa vesi kielellä uusia kuusia ja saakin; alikasvoksista, reunametsien siemennyksenä ja ahkeran ihmisen istuttamanakin, hirvi ei salli puulajin vaihtoa. Voidaan todeta, että laho lisääntyy Porvoossa jaksollisena ja jatkuvana kasvattaen, sehän on yksi kestävän metsätalouden peruselementti.

    Gla Gla

    Muistanko oikein, että tuo alue olisi Suomen pahinta männyn juurikäävän osalta? Miten sitä torjutaan, kun mäntykankailla voi vaihtoehtoiset puulajit olla vähissä ja muistaakseni kuusi ei siihen hommaan muutenkaan kelpaa?

     

    Puuki

    Antinpojalle :

    Väännän niitä laskelmia osin senkin takia, jotta saisi selville onko innokkaimmat jk:n puolestapuhujat liikkeellä vain propagandaa tekemässä, kun homman toimivuutta ja tuottoja kehutaan ylivoimaisiksi verrattuna tasaikäiseen kasvatukseen.

    Mo tietenkin päättää itse, mitä metsässään saa tehdä, siitä ei liene epäilystäkään. Mutta perustelut esim. kannattavuuden osalta kannattaisi silti selvittää.

    mehtäukko

    Puuki ..”Laskelmia voi tehdä monenlaisia mutta pitää samalla arvioida sitä, miten ne toimisi käytännössä.” Tämä on tärkeä pointti.

    Olen vähän heittänyt kintaalla ekxeleiden autuudelle metsätaloudessa  menestymisen ratkaisijana loppupeleissä. Suunnan se antanee kun liikkuvien osien tekijät pitävät kutinsa kuten on k u v i t e l t u. Entä sitten kun myrsky rouhaisee tai laskennallinen tuotto ei ole alkuunkaan kuin kuviteltu, jos toiminta metsässä väärin valinnoin  menee päin persettä!?

    Jk:n onnistumisen perusedellytyksenä S Valkonen on esittänyt routa/lumipeitteisyyttä jne. Jos tiedostettu uhka on jo valmiiksi tyvitervastauti ja juurikääpä- saastuneisuus, mihin viisauteen perustuu unelmahöttö vaikkapa Porvoon seudun maisemissa?

Esillä 10 vastausta, 601 - 610 (kaikkiaan 2,034)