› Keskustelut › Metsänhoito › Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 61 62 63 … 202 203 204

  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Sent on: 20.2.2018, 19:09

    Merkitty: 

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

    Tekijä
    mehtäukko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • antinpoika 17.3.2018, 08:40

    Se voi hyvinkin olla että Prvoon seudun metsät lahoo pystyyn, oli kyse pelkästään siitä että jk ei onnistu koska taimettumista ei tapahdu. Sehän ei pidä paikkaansa, et voi Timppa sellaista teesiä naulata mihinkään.Ja olkoon tuo Porvoo aivan omassa arvossaan, otin sen syystä että joku taisi väittää että eteläisessä Suomessa ei jk onnistu. Taimettumisen heikkos ei ainakaan näytä syy olevan.

    Jätkä 17.3.2018, 09:02

    Myös Porvoo tienoilla on karuja metsämaita, jotka taimettuvat yhtä hyvin kuin sellaiset pohjat sisämaassakin. Hyvin kuusentaimettunut alikasvoskerros tosin voittuu myös erittäin helposti puunkorjuun yhteydessä. Monikin viherpipertåjä on jatkuvalla harsinnallaan pilannut metsässään mahdollisuuden terveiden havupuiden tuottamiseen.

    Kaikki hyvät pohjat on tehty pelloksi.

    Savisessa ja kivisessä maassa puiden juuristot vahingoittuvat herkästi ja silloin juurikääpä etenee hyvin.

    Timppa 17.3.2018, 10:40

    Antinpoika.  Tiedätkö miten nuo kuvailemasi metsät ovat syntyneet?  Et tasan tarkkaan.  Sehän on selvää.  Luonnollisestikin ne on aikanaan avohakkuun jälkeen istutettu.  Sitten on hoito laiminlyöty ja kuviot ovat pusikoituneet.  Kannattaa muistaa, että aikanaan oli vakuustalletuksiin perustuva uudistamispakko.  Vakuusrahat sai vasta, kun istutustaimet olivat varmassa kasvussa.  Nyt sinä väität niitä metsiä luontaisesti syntyneiksi.  Kannattaisiko perehtyä vähän historiaan?

    Kuten tuolla aiemmin kirjoitin, niin ihmettelin erään kartanon huonosti taimettuneita metsiä, joita yritetään kasvattaa jatkuvalla kasvatukseröla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.3.2018, 10:52

    Etelärannikolla on aina huolehdittava kantokäsittelyistä havupuiden kesähakkuissa, jos metsikkö on vielä säästynyt juurikääviltä. Toinen vaihtoehto on talvihakkuu, jota jk-kasvattajat suosivat ainakin kuusikoissa. Jos käävät ovat jo metsikköön pesiytyneet, sitten jk:hon ei parane ryhtyä. Vaivaan auttaa vain avohakkuu ja puulajin vaihto lehtipuuhun (eikä aina sekään). Havupuun taimet olisi myös hyvä poistaa alikasvoksesta alkuvuosina. Kantojen nosto voi nopeuttaa tervehtymistä, koska kannot ovat hitaita maatumaan.

    Metsuri motokuski 17.3.2018, 15:10

    Nykyään kantokäsittelyvelvollisuus koskee kaikkia muita paitsi Lapin lääniä kesähakkuissa.

    antinpoika 17.3.2018, 15:28

    Varmaan ovat istutettuja, en ole niitä luontaisiksi väittänytkään. Se on kuitenkin selvää että ne metsät taimettuvat lisää koko ajan ja siitähän tässä nyt kysymys olikin. Taimettumista tietysti edistää lehtipuusekoitus.Tämä taimettuminen ei suinkaan ole niin suuri ongelma kuin täällä uskotellaan, jos hakkaat jk-metsän niin ensimmäinen kerta voi olla että taimettumista ei edes odoteta, niin voi olla toinenkin kerta jos runkoja riittää, jossain vaiheessa sitten pudotetaan ppa 10m2 tai jopa allekkin niin taimettumisen mahdollisuudet on olemassa, taimettumisen edellytys on että ppa on alle 10. Yleensä metsät ovat kuitenkin enempi tai vähempi erirakenteisia jolloin on olemassa valmis pienpuu kanta, muutamia satoja hehtaarilla, sen parempia mitä enempi on aikaa kulunut viimeisestä alaharvennuksesta

    Kyllähän talvihakkuu kuuluu lähes kaikille kuusikon harvennuksille, ei jk ole poikkeus.

    Puuki 17.3.2018, 16:31

    Onko julkaistuja tutkimuksia  olemassa esim. kuusen j-kasvatuksesta, joissa olisi pidemmän aikaa seurattu mm. uudistumista ja taimien alkukehitystä alikasvoksena rehevämmillä mailla ? ( Sen Metlan tutkimuksen lisäksi, jossa kuuset kasvoi kymmeniä vuosia ennen kuin olivat rinnankorkeudella)

    Männiköissä se ppa:n pudottaminen 10 ja sen allekin onnistuu ehkä paremmin kuin kuusikoissa, joissa tuulituhot usein  lisääntyy harvassa asennossa enemmän.  Kuusikot tosin yleensä ”kestää” männikköjä paremmin ppa:n laskemisen alas ilman liian suuria kasvutappioita, jos vain pysyvät pystyssä.

    Gla Gla 17.3.2018, 16:50

    Antinpoika: ”Se on kuitenkin selvää että ne metsät taimettuvat lisää koko ajan ja siitähän tässä nyt kysymys olikin. ”

    Tarkoititko aukot,  jotka on muokattu toisin kuin jk-metsät?

    Eikä edes muokattuihin aukkoihin läheskään aina kasvatuskelpoista puustoa luontaisesti tule. Eräs luontoihminen teki avohakkuun ja kieltäytyi uudistamasta sitä epätaloudellisuuteen ja ympäristöarvoihin vedoten. Sittemmin alalle kasvoi täystiheä pihlaviidakko. Kaveri aikanaan lupasi meille videokuvaa kohteesta, jossa pitäisi olla sekä taloudellisuus, että ympäristöarvot kohdillaan. Viitisen vuotta tai ehkä enemmänkin ollaan odoteltu, muttei ole tullut. Kaveri kyllä hävisi tältä palstalta pian sen jälkeen, kun videokuvaa lupasi. Hän oli ainakin silloin erään harsintayhdistyksen tiedottajana, mutta nyt näyttää sen nettisivut olevan suljettuna.

     

     

     

    Visakallo Visakallo 17.3.2018, 17:05

    Taisi olla vielä niin, että kysymyksessä oli appiukkonsa metsä, jos puhutaan samasta kaverista.

    mehtäukko 17.3.2018, 17:06

    Jk on monessa suhteessa poikkeus kesäkuusikon harvennuksessa.

    Ensinnäkin. Hoidetussa jaksollisessa lähtevän puuston määrä säännöllisin uraverkostoin saa tasaisen yhtenäisen havutuksen. Urien sijoittelun edut tehostaa tätä edelleen.

    Toisekseen. Yleisenä vaatimuksena edellytetään järeitä koneita jk:n mahdollisesti suurten puiden hallintaan ja käsittelyyn.No onko sellaisia tarjolla sillä hetkellä kun routa ja lumi köhöttää maassa?

    Kuinka 20 tonnin koneilla ja yli vältetään juuristovauriot?

Esillä 10 vastausta, 611 - 620 (kaikkiaan 2,034)
1 2 3 … 61 62 63 … 202 203 204