Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 651 - 660 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • Jätkä

    ”Jaksollista kasvatustapaa ei ole osoitettu puuston kiihtyvän kasvun syyksi. Ojitukset ja varmaan ilmaston lämpiäminenkin ovat merkittävässä roolissa, mutta tällä hetkellä suuri osa on myös hoito- ja hakkuurästeillä.  Sillä tavalla tulee kyllä kuutioita, muttei tukkia.”

    Millä tavalla se pitäisi osoittaa?

    Pitäisi olla kaikille selvää, että jetkuvat alaharvennukset ja susipuiden poistot, sekä pohjapinta-alan pitäminen ohjelukemissa ovat oivallinen tapa kiihdyttää puiden kasvua.

    Allejääneet – samanikäiset puut ovat perimältään kehnompia kuin päävaltapuiksi nousseet, eniten tukkipuuta kasvavat rungot ovat. Kuinka niiden poistaminen harvennuksissa ei lisää tukkipuun tuotosta?

    Oikea-aikaisilla harvennuksilla , joita nimitetään myös kasvatushakkuiksi, suunnataan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koko lisäkasvu tukkipuun lisäämiseen, eli silloin puhe on arvokasvusta. Hoitorästit pitää purkaa niin pian kuin on mahdollista, siten saadaan runsaasti kuitupuuta ja lisäkasvussa tukkipuuta, jota voidaan tiukan paikan tullen myös kuiduttaa.

    Kun joku väittää, että jatkuvassa kasvatuksessa tuotetaan enemmän tukkia kuin jaksollisessa, niin hän ei ole huomioinut sitä tappiota, joka tulee, kun parhaiten kasvavat puut systemaattisesti poistetaan ja kasvamaan jätetään kehnomman geeniperimän omaavia, jopa viallisia runkoja.

    Laho toki iskee myös vaurioituneeseen Raudukseen, mutta se ei puun kasvunopeutta juuri hidasta. Lahovikainen koivu kelpaa jopa veneritukiksi, mutta ainakin kuitupuuksi ihan täysin, toisin kuin kuusikuitu, joka menee lahokuuseksi.

    MaalaisSeppo

    Mitähän merkitystä on muka hakkuurästeillä? Parantaako rästit jk-kasvatuksen kilpailukykyä?

    Ehkä rästimetsikössä on taloudellisempaa siirtyä jk-kasvatukseen kuin jaksollisessa. Rauhoittanee myös laiskan  metsänomistajan mieltä, kun voi esittää siirtyneensä luomuun.

    antinpoika

    Yleinen veruke on että jk.a ei ole tutkittu, se on pitänytkin paikkansa koska sen tutkiminen oli kiellettyä (saatiin sanoa että ei ole tutkittu) Nyt kuitenkin tutkimuksia alkaa olla, ehkä parikymmentä Suomalaisten tekemää joten se siitä.                                       Jätkä: Kuka tekee niin että jättää viallisia kasvamaan , jk-hakkuissa on selkeät ohjeet jäävän puun laadun varmistamiseksi . Mene katsomaan ammattilaisen tekemää työmaata ja puhu vasta sitten.

    Jätkä

    Ammattilaisen tekemässä jatkuvassa harsinnassa kaikki jätetyt puut ovat viallisia. Isoimmatkin puut kaikki ovat viallisia siksi, että ne ovat poistettuun – samanikäiseen verrattuna kitukasvuisia, elleivät sen lisäksi korjuuvaurioitettuja.

    Ainoat hienosti tehdyt JK-kohteet ovat vanhanisännän taitavasti harventamia ja hevosella paksun lumen aikaan ajamia.

    antinpoika

    Annetaan Jätkä olla, et tiedä mistä pyhut. Ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu

    Planter Planter

    ”Arvometsäkeskus” on tehnyt vertailun, jossa JK on huomattavasti kannattavampaa.

    https://blogi.nordnet.fi/onko-sijoitukset-metsassa/

    kuusessa ollaan

    Jaahas, nyt on sitten Kekkosen ajan ”tutkimukset on kielletty” mantrakin mukana.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    JK:ta on tutkittu kaksi ja klolmekymmentäluvulla paljonkin, mutta nämä tutkimukset eivät Antinpojalle kelpaa, kun niissä ei ole ideologiaa lisämausteena, pehmentämässä tutkimustuloksia.

    Juuri näiden lukuisien tutkimusten perusteella siirryttiin 40-luvun lopulla suosimaan jaksollistab menetelmää, jota sitäkin oli tutkittu muutamien isojon metsänomistajien toimesta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    MaalaisSeppo

    Ei jk -tutkimusta ole kielletty. Mikään kielto ei estä Antinpojan tutkimasta asiaa.

    Tutkimusrahoitusta suunnataan hankkeisiin, joissa rahoituksen hakija pystyy vakuuttamaan rahoittajan, että tutkimus kannattaa tehdä. Tutkimusrahoitus on kovin kilpailtua ja vain pieni osa aiheista saa rahoituksen. Jk-kasvatuksen tutkimuksen hyödyt suhteessa panoksiin on ilmeisesti arvioitu pienemmiksi kuin kilpailevien aiheiden. Hyvä niin.

    Timppa

    Tutkimuksista vielä.  Olin kerran Helsingin Yliopistolla järjestetyssä tilaisuudessa, jossa Vaara tai Lähde esitteli tutkimuksiaan   Tämä suomalainen jatkuvan kasvatuksen guru kertoi kuinka edullista jatkuva kasvatus on verrattuna jaksolliseen.  Ero oli joitakin kymmeniä prosentteja.  Sitten Sauli Valkonen esitteli Ruotsissa ja Norjassa tehtyjä vastaavan tapaisia tutkimuksia.  Niissäkin menetelmien erot olivat muutamia kymmeniä prosentteja.  Merkki vain vaihtui.  Joskus tutkimus keskeytyi, kun jatkuvan kasvatuksen metsien kasvu loppui.

    Kun metsissä kulkee, niin kyllä on on helppo uskoa, että ruotsalaiset ja norjalaiset olivat aidosti tutkineet, mutta Lähde ja Vaara ”tutkineet”.   Uskopa Antinpoika siis, että asiasta on tehty aivan kunnon tutkimusta.  Älä kuitenkaan perehdy siihen.  Sinulle tulee paha mieli.

Esillä 10 vastausta, 651 - 660 (kaikkiaan 2,034)