Keskustelut Metsänhoito Metsänhoidolliseti kestävät hakkuut.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 79)
  • Metsänhoidolliseti kestävät hakkuut.

    Tässä aamun valkenemista odotellessa. Mitäpä mieltä olette nykysistä hakkuumääristä, että onko kestävää? Entäpä hiilinieluista. Säilytetäänkö vanhat metsät vaiko isketäänkö potttiputkella jalostettuja taimia muokattuun maahan hiiltä sitomaan. Ajatus tuli mieleen kun aamuradiosta kuuntelin eduskuntatyön jättäneen Pertti Salolaisen huolestumisen maailman luonnon tilasta. Vituroilleen näyttää menevän Suomi metsähommissa. Avohakkuita vain tehdään. Kuulemma parikin kertaa oli käynyt lentokoneella Amatsonin sademetsiä kuvaamassa ja kovin huolissaan oli.

  • Aimo Jortikka

    Hakkuut 80% kasvusta onkin metsänhoidossa juuri oikea luku, itse olen siihen pyrkinyt ja pääosin toteuttanutkin jo 25 vuotta. Takaa että puuston määrä kasvaa metsissä, eikä laske. Luin Versowoodin versio lehdestä kun firman tj Mr Kopra toteaa saman. Mihkään muihin lukuihin ei pidä hirttäytyä vaan tämä luku toimii, kokemus osoittaa sen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ulkomailta tuotuna ei niistä aiheudu meillä ympäristöhaittoja.

    Justiinsa näin. Vielä parempi jos tuodaan EU:n ulkopuolelta, niin saadaan EU näyttämään hiilineutraalilta. Iso osa päästöistämme on ulkoistettu Kiinaan. Neutraaliuslaskelmissa pitäisi huomioida tuonnin sisältämät päästöt. Mitenkä sitten huomioidaan viennin päästöt, jotka ovat huomattava osa Suomen kokonaispäästöistä. Virallisen päästölaskelman rinnalla olisi hyvä esittää viennin ja tuonnin huomioiva laskelma.

    Jortikalle sellainen huomio, että pienillä metsäpalstoilla ei tarvitse hirttäytyä kestäviin hakkuumääriin. Voi laittaa kasvunsa lopettaneen palstan kerralla nurin. Kun metsäpinta-ala alkaa olla luokkaa vähintään sata hehtaaria, niin sitten voi tehdä ns. kestäviä hakkuita mikäli haluaa tasaista tuloa metsästä.

    Puuki

    Miten vertailla keskenään naapurimaidenkaan päästöjä, kun Norjan vientiöljyä ei lasketa sen päästöihin mutta Suomessa lasketaan puun viennin (sellun) päästöt ?

    Kun rakennetaan taloja massiivipuusta, niin parhaimmillaan päästään yli 2 kertoimeen hiilitaseen osalta talon käyttöaikana verrattuna betonitaloon.  Kun sahapuusta n. puolet saadaan sahatavaraksi, niin käytännössä koko käytetyn tukkipuumäärän hiili jää silloin pitkäaikaiseksi hiilivarastoksi.   Samalla talon käyttöaikana uusi puusukupolvi ehtii kasvaa hakatun tilalle pääosin tukkipuuksi.    Ruotsissa on muuten (Betong-lehti)  tehny laskelman betonikerrostalon ja puukerrostalon rakennuskustannuksista. Edistyneen puukerrostalorakentamisen ja – lainsäädännön takia  siellä puurakentaminen tuli selvästi edullisemmaksi vaihtoehdoksi. (MU).

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Metsänhoidollisesti maamme hakkuut ovat erittäin kestävällä pohjalla. Markkinatalous hoitaa hakkuut, jos täällä sinisilmäisesti luullaan,että hakkuitamme rajoittamalla maailman hiilinielut kasvaa, on se itsepetosta. Kyllä kiinalainen tavaran jostain hankkii, vaikka emme myisi mitään ja näin tekee muutkin. Suomen metsätalous on kestävimmästä päästä, taasen monen kilpailijan metsätalous lähempänä väliin ryöstötaloutta. On melko turhauttavaa seurata kotimaista keskustelua, kaikki määrättyjen tahojen mielestä  luonnontuhoamista, mitä metsissämme teemme. Jos luonto maapallolla halutaan pitää täysin luonnontilassa, ei ihmisiä saa olla kuin hautuumaan kummun alla ainoastaan.

    mehtäukko

    Kyllä se vaan on ikäväkseen todettava, että tässäkin ketjussa esitetyt monet painavat argumentit ovat vaan totta. Mutta kun salolaisilta pääsee mikä hyvänsä aivopieru, sitä kuuntelevat totena kaiken maailman karvaturrit.

    Visakallo Visakallo

    Kaikkein ikävintä suomalaisen metsätalouden arvostelu on silloin, kun sitä tekevät yhteiskunnan hyväosaiset. Hyväosaisuus saattaa toki tuntua heistä itsestäänselvyydeltä, tai kokonaan itse ansaitulta, vaikka harvoin sellainen on edes täysin mahdollista. Jos meillä ei olisi näitä sata vuotta väärin hoidettuja metsiä, hyväosaiset olisivat köyhempiä ja heitä olisi vähemmän.

    reservuaari-indeksi

    Joskus arviointeihin ovat osallistuneet jopa maalaisliittolaisia ammatteja harjoittaneet, täysin erilaisten subventioiden avulla ns. yritystoimintaa harjoittaneet tahot. Konservatiiviset poteroihinhautautujat, joiden mielestä mitään ei saa/tarvitse muuttaa kun 50-luvullakin pärjätttiin lehmiä lypsämällä.

    Hurjimmat on täälläkin kehuneet sitten vielä veronmaksukyvyillään yms. ”ansioillaan”. Häpeäisivät edes, mutta tuskin edes sitä tajuavat osata.

    Kerttu

    Visakallo Visakallo

    Olisikin mielenkiintoista kuulla, millä avuilla Reva-Kerttu on kannuksensa hankkinut ja kuinka korkeille oksille yhteiskunnassa kavunnut. Sitähän ei kukaan epäilekään, etteikö kaikki olisi tapahtunut Kertun omilla ansioilla.

    Per Ä Reikäs

    Täällä päin vain rahattomat velkaheikit avohakkuita pankin pakottamina tekee.

    Vauraammat vain ylispuita poistelee puistomaisiksi upeiksi olo kohteiksi.

    Pottaputkia käytelly työn suuret sankarit,muutoin luonto hoitaa ite.

    Täten alati hiiliniulua,kun varaa on.

    Ja meidän on maa….

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olikos se Pertti Salolainen, joka vertasi brexitiä tekevää Iso-Britanniaa ja Suomea, kun muisteli EU-jäsenyysneuvotteluja. Suomi on väestömäärältään pieni maa, joka on poikkeuksellisen riippuvainen metsäteollisuusklusterista. Vertailun vuoksi, brittejä on noin kymmenkertainen määrä, monipuolinen elinkeinorakenne ja iso kotimarkkina.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 79)