Keskustelut Metsänhoito Metsänhoidolliseti kestävät hakkuut.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 79)
  • Metsänhoidolliseti kestävät hakkuut.

    Tässä aamun valkenemista odotellessa. Mitäpä mieltä olette nykysistä hakkuumääristä, että onko kestävää? Entäpä hiilinieluista. Säilytetäänkö vanhat metsät vaiko isketäänkö potttiputkella jalostettuja taimia muokattuun maahan hiiltä sitomaan. Ajatus tuli mieleen kun aamuradiosta kuuntelin eduskuntatyön jättäneen Pertti Salolaisen huolestumisen maailman luonnon tilasta. Vituroilleen näyttää menevän Suomi metsähommissa. Avohakkuita vain tehdään. Kuulemma parikin kertaa oli käynyt lentokoneella Amatsonin sademetsiä kuvaamassa ja kovin huolissaan oli.

  • pikkutukki

    Oman metsälön tasolla . Hakataanko tasan se minkä verran kasvaa vai pitääkö kasvun lisäys huomioida niin , että ei hakata kaikkea kasvua koska olosuhteet ovat parantuneet vaan pitää jättää aina vähän ”pankkiin” kasvusta , koska maan kantokyky parantunut ?

    Gla Gla

    Kurki, se oli hienovarainen yritys kääntää sivuraiteelle ohjaamani keskustelu takaisin otsikkoa vastaavaksi.

    Kurki

    Selvä.

    Kurki

    Scieintist:   Poistuma on siis noin 93(78+15) milj mottia ja kasvu noin 110 milj mottia. Tällöin hiilinielu on noin 17 milj mottia.

    Allaolevasta linkistä taulukosta 3 (vuodet 2016-20).

    Luken laskema metsien hiilinielu puutuotteiden kanssa = 35,86 milj.tn

    https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/04/luke-luobio_20_2019.pdf

    Sitten lisäystä tuohon 10 milj.m3 uusiutuvan puuenergiakäytön osuus 9 milj.tn /v

    OTETAAMPA VIELÄ UUSI NÄKÖKULMA NÄIHIN SUOMEN PUUJALOSTEISIIN SELLU, PAPERI, KARTONKI, PAHVIT ELI ETTÄ NE OLISIVATKIN JOLTAIN OSUUDELTAAN HIILINIELU.

    -Esim. sellu menee WC-paperiksi, joka kaupungeissa joutuu viemärijärjestelmän kautta puhdistamoille ainakin länsimaissa ja mahdollisesti jo Kiinassakin. Siten sen sisältämä hiili jäisi viemärisakkana läjitykseen, jonka hiili ei vapaudu ilmakehään.

    -sellu paperissa, kartongeissa, pahveissa jne menee uusiokäyttöön eli nämäkin tuotteet voitaisiin katsoa olevan pitkäaikainen hiilivarasto kuten puutuotteet

    Vaikea lienee arvioida kuinka suurella osuudella Suomen puujalosteista päätyy pitempiaikaiseen tai ikuiseen hiilivarastoon maailmalla, mutta jos arvioisi sen olevan vaikka n. 30%, niin hakkuista 65 milj.m3 se sitten olisi n. 20 milj.m3.

    Näi laskien Suomen hiinielu oliskin 35,86+9+0,9*20= 63 milj.tn/v

     

    Puuki

    Metsän hiilinielun laskennassa (  ja kirjoituksissa siitä) ei oteta yleensä huomioon metsän parantunutta kasvua eikä kyllä muutenkaan hakkuiden vähenemistä . N. milj. mottia /vuosi on kasvu lisääntynyt.  Hakkuut vähentyneet kymmeniä%:ja . Uuden lukemat näkyville ja vihreille tiedot  myös  etteivät kirjoittelisi enää puutaheinää asiasta.

    Planter Planter

    ”Vuoden 2019 hakkuut jäivät 30% pienemmiksi eli olivat 0,7*78=55 milj.3.”

    Ei. Kyseessä on vuonna 2019 tehtyjen puukauppojen määrä. Hakkuut olivat suuremmat.

    Yllä olevan Mhy-linkin uutisessa lukee näin:

    ”Markkinahakkuut olivat tippuneet 5%:ia (2,1 milj.m3) vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä verrattuna edeltäneeseen vuoteen yksityisten metsänomistajien hakkuumäärissä.”

    PTT:n pylväsdiagrammi (ennuste syksyltä) näyttäisi ehkä 10% pudotusta markkinahakkuissa:

    https://www.ptt.fi/ennusteet/metsaala.html

    Kurki

    Hyvä.

    Korjataan.

    MJO

    Vaikea lienee arvioida kuinka suurella osuudella Suomen puujalosteista päätyy pitempiaikaiseen tai ikuiseen hiilivarastoon maailmalla, mutta jos arvioisi sen olevan vaikka n. 30%, niin hakkuista 65 milj.m3 se sitten olisi n. 20 milj.m3.

    Siinä vaiheessa, kun ne varastoituvat esim. kivihiili-, kaasu tai öljyesiintymiin. Veikkaan, että 90% lahoaa tai poltetaan 50 vuoden sisällä ja ovat täten vapautuneet takaisin ilmakehään.

    Lopulta 99% on takaisin kierrossa.

    sellu paperissa, kartongeissa, pahveissa jne menee uusiokäyttöön eli nämäkin tuotteet voitaisiin katsoa olevan pitkäaikainen hiilivarasto kuten puutuotteet

    Max 2 vuotta ja takaisin kierrossa.

    Kurki

    Lopulta 99% on takaisin kierrossa.

    Otetaan uusi lähestymistapa ja tarkastellaan Suomen sellutehtaita hiilinieluina.

    Esimerkiksi vasta uusittu Metsä Fibren Joutsenon sellutehdas ei päästä fossiilista CO2 kaasua ollenkaan, mutta tuottaa uusituvaa energiaa puolesta käyttämästään havupuumäärästä 6 milj.m3/v.

    Eli vastaa hiilinielua (uusiutuva energia) 0,9*3= 2,7 milj. tn/v.

    Suomessahan hakataan sellupuuta n. 55% koko hakkuumäärästä eli 65 milj.m3:sta se olisi n. 35 milj.m3/v  ja se Joutsenon tehtaan mukaisesti vastaisi hiilinielua (uusiutuva energia) 0,9*0,5*35= 15 milj.tn/v.

    Maailman ensimmainen neutraali sellutehdas.
    Vuonna 2012 käyttöönotetun kuorenkaasutuslaitoksen ansiosta tehdas ei käytä fossiilisia polttoaineita eikä siten tuota lainkaan hiilidioksidia.

    Maailman suurimman yksilinjaisen havusellutehtaan sähköomavaraisuus on 175 %

    https://www.greenreality.fi/teot/maailman-ensimmainen-hiilineutraali-sellutehdas

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Öö, olen luullut, että kaikki sellutehtaat ovat lähtökohtaisesti ’hiilipositiivisia’, eli tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat.

    Kurki voisi käyttää laskelmastaan esimerkiksi termiä hiilitase mieluummin kuin hiilinielu, joka on määritelmän mukaan puuston kasvu – poistumat. Lukija tippuu varmaan kärryiltä, jos puuenergian käyttö (osa poistumaa) aletaan lukea hiilinieluun kuuluvaksi eräksi.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 79)