Nämä systeemit jättää metsänomistajan vaan uskon varaan että tukkilaadun täyttävät mitataan tukiksi. Pöllikasassakaan ei nää mihin lajiin se on mitattu. Tukin pituusmittoja rajoittamalla voi myös kuituosuutta lisätä.
Hyvä alku korjata päin helvettiä menneet katkonnat. Jokaisen, joka on joskus ihan itse tehnyt tukkeja isommista kuin yhden tukin puista, tajuaa varmasti, kuinka suuret mahdollisuudet on tehdä virheelliset katkaisuvalinnat, ku orjallisesti noudattaa ostajan tietokoneen laatiman matriisin ohjeita.
Kun ollaan oikeassa tukkimetsässä, jossa tulee järkevästi kolme – neljä tukkia / runko, on normaali – ja oikea käytäntö, että yksi – kaksi tukkia katkaistaan rungon luonnollisista katkaisukohdasta. Olen varsinkin männyissä katsonut katkaisukohdan alustavasti jo pystyssä, sitten kun runko on kumossa, sen tyveltä näkee rungon melko tarkkaan. sen jälkeen mitalla katsotaan, kuinka se sopii ”matriisiin”.
Minusta Esim MHY:n taikka Metsäkeskuksen tehtävä olisi kiertää arvioimassa hakattuja tukkileimikoita, jopa niin, että rungot voidaan ”koota” letkaksi, josta näkisi katkontavirheet. Eli miksi on tehty tyviosasta niin pitkää, että latvatukki on jäänyt tekemättä? Myös mittalistat pitää olla käytettävissä.
Kun rungossa on jäljellä kaksi tukkia, niin tänä aikana se pitää pystyä mittaamaan tukiksi kelpaavan osuuden pituudelta ja vasta sitten jakaa se kahdeksi pölkyksi.
Latvakuituun ei saisi mennä yhtään sahatukiksi kelpaavaa osuutta, mutta toki mutka tai muu vika voi aiheuttaa joskus lyhentämisen tarpeen.
Tutuilta motomiehiltä kuullut yhtä sun toista tästä kuituun päin vetämisestä.Vaaravyöhykkeessä eniten yksinäiset naismetsänomistajat ja kaupunkilaiset metsää omistavat.Hakattavan puuston etukäteinen tarkka dokumentointi tärkeä.Kun puut ovat pinossa,ollaan jo osittain myöhässä-Tärketä olis kierrellä hakkuulla työn aikana,silloin näkee hyvin katkonnan linjan
Hyvä lopputulos metsänomistajalle, onnittelut sinne ja Pauli Rintalalle! Uutisessa puhutaan katkonta-aineistosta, mutta jotenkin en saata uskoa, että se on yksinään riittänyt näytöksi. Varmasti on löytynyt vikaa katkotuista puistakin.
Puumarkkinoita pitäisi pystyä kehittämään siihen suuntaan, että katkonta-aineistojen, mittalistojen ja tukkikasojen kyyläämisestä päästäisiin pois. Jos jokaiselle leimikolle pitää järjestää ennakkovalvonta ja jälkivalvonta, tulee puun hankinta erittäin kalliiksi.
Metsänomistajien täytyisi perustaa kunnollinen edunvalvonta omiin tarpeisiinsa. Perinteinen ”Liiton mies” – eli luottamusmies, joka tarkastelisi jäsenistönsä hakkuutyömaita.
Kun avohakkuusavotta lähtisi käyntiin, olisi luottamusmies paikalla selvittämässä sen, osaako konekuski tehdä katkonnan niinkuin pitäisi. Puuston pitäisi olla osittain nähtävänä pystyssä ja sitten hakattuna, jolloin näkyisi kaikki mahdolliset virheet.
Jäsenmaksutuloilla palkattuna ei hänen käyntinsä enää maksaisi juuri mitään, mutta jo sellaisen olemassaolo nostaisi yhtiön rimaa tuntuvasti.
Järjestelmä ei tietenkään sovi metsäpatruunoille ja ituniskoille, jotka jo ovat KEPU:n ja MTK:n jäseniä ja moinen liitto on Kommunistien toimintakaavan mukainen. = ”Lakkoja vaan agiteeraavat”, mutta turha on sitten ruikuttaa…
Viikko sitten kävin paria Metsäliiton hakkuuta ja puupinoja katsomassa ja hyvin huomaa, mikä vetää nyt mikä ei. Sellufirma tarvitsee kuitua. Tällä hetkellä varsinkin saa katkonnan kanssa olla tarkkana.
Omat kokemukset UPM:n kaupoista ja hakkuusta on paremmin hyödyn puolella, siihen aikaan oli vielä UPM:llä Kajaanissa saha ja paperitehtaat.
Harvennus leimikot oli kauppana ja korjuunosalta hyvää keskitasoa, mutta boonus tuli kesäkuusikkoaukolta. Oli kesälomien jälkeinen aika ja paperitehtaalla varanto pienenä, tuli soitto, että sopiiko hakata tukki ja kuitu hiomokasaan ja moto erottelee tukit ja kuidut, siinä syntyi myyjälle hyvä tukkiprosentti ja reilu kuva ostajasta !
Sittemmin tehtaiden lopetuksen jälkeen tukkien pituusmitat oli myyjän kannalta puutteellisia, pahimmillaan tukissa vain kolme mittaa, ne voi olla oman käytön kannalta parhaita mittoja, mutta siitä syntyi heti tyytymättömyyttä ostajaan. Lisäksi vielä katkonta tietojen kielto lisää tukkiosan väärinkäytön epäselvyyttä myyjissä.
Se täytyy todeta että todistusaineisto on ollut jotain muuta kuin pinossa olevien puiden mittaaminen. Pelkästään pinojen katselulla ei todistusarvo riitä mihinkään.
Jätkä: Jokaisen, joka on joskus ihan itse tehnyt tukkeja isommista kuin yhden tukin puista, tajuaa varmasti, kuinka suuret mahdollisuudet on tehdä virheelliset katkaisuvalinnat, ku orjallisesti noudattaa ostajan tietokoneen laatiman matriisin ohjeita.
Hurjia tuo jätkä taas kirjoittelee jos hän on sitä mieltä että motokuski voi hakata tukkeja muuten kuin ostajan antamalla aptilla. Jos näin alkaa tekemään niin voi olla että työsuhde ei kestä viikkoakaan. Sen jälkeen voi lähteä vaikka opettajaksi metsäkouluun. Kentälle kun ei työpaikkaa taida löytyä.
Ihmettelen kun jätkä arvostelee moton apteerausta kun ei ole puutakaan motolla tehnyt. On sen verran pihalla nuo jätkän jorinat moton apteerauksesta. Todellisuudessa moton apteeraus on ylivoimainen tarkuudessa kunhan puun laatu vaan antaa sen tehdä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.