Keskustelut Metsänhoito Metsäojille synninpäästö

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 183)
  • Metsäojille synninpäästö

    Merkitty: 

    Metsäojitus sai aikoinaan negatiivisen leiman, jota ei ole helppoa poistaa. 1960-luvun Mera-ohjelmissa ajatus oli saada metsät tuottamaan puuta, eikä vesien suojeluun silloin juuri huomiota kiinnitetty. Vähitellen asiassa viisastuttiin, ja tilanne parani niistä ajoista huomattavasti. Menneen kuivan kesän aikana tuli raivaustöissä liikuttua aika paljon myös metsäojien pohjilla. Eipä voinnut kuin ihailla, miten hienon vedensuodatusjärjestelmän luonto itse oli rakentanut metsäojiin. Kilometrikaupalla suodattavaa ja virtausta hidastavaa sammalta lähes kaikissa ojissa! Jos tällaisten laskuojien vaikutuspiirissä tehdään vaikkapa uudistusalan maanmuokkaus, eipä sieltä juuri mitään muuta veden lisäksi voi päätyä vesistöihin asti. Jos metsäojia on pakko perata ja täydentää, voisi mahdollisuuksien mukaan sopiviin paikkoihin jättää tällaisia luonnon muovaamia sammalsuodattamoja.

  • mehtäukko

    Lehtijuttuun ei tietenkään ole kuvattu mahdollisia tehtyjä vesiensuojelutoimenpiteitä, niin että juttu saataisiin näyttämään mahdollisimman mustalta. Uudisalan ja perkausten käsittely on eri asiat.

    Nostokoukku

    Yli 40 vuoden kokemuksella voin sanoa, että ns. ”vesiensuojelutoimenpiteiden” jälkeenkin ojitusalueilta lähtevä vesi näyttää edelleenkin varsin mustalta. Ei sitä tarvitse lehtiartikkelilla mustata tai kirkastaa. Tuskin se kärkkäinenkään on suolleeen jätevesien puhdistuslaitosta rakentanut.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Taavi Siuko HS artikkelin kommenteissa.

    ”Suomen suot ovat keskimäärin lähes 5000 vuotta vanhoja ja sinä aikana niihin on sitoutunut huomattava määrä hiiltä. Hiilivarastoja ne ovat, mutta hiilinielu on vähäinen. Soiden arvioidaan kasvavan 0,38 mm/v. Uutta turvetta muodostuu siten 3,8 m3/ha*v, tiheys on keskimäärin 0,85 kg/m3 eli 3,23 kg/ha*v biomassaa ja siitä on hiiltä noin 60% eli 1,94 kg/ha*v.

    Ojitettu suometsä voi kasvaa 3-4 m3/ha*v ainespuuta. Otetaan keskimääräksi 3,5 m3/ha*v ainespuuta ja 2000 kg/ha*v biomassaa, jossa on 1000 kg/ha*v hiiltä.

    Suometsä on noin 500 kertaa tehokkaampi hiilinielu kuin metsätön suo.”

    Tuosta pitää ojitetulla suolla vähentää maaperän hiili- ja typpioksiduulipäästö. Vastaavasti tulee ojittamattomalla suolla lisätä metaanipäästö ja vähäinen typpioksiduulipäästö. Keskimääräisenä turpeen kertymänä on käytetty monesti myös lukua 1 mm per vuosi.

    Ojanen ym. laskelmassa hiilidioksidin vuosikertymä oli noin 100 g hiilidioksidia per neliömetri luonnonsuota vuodessa. Tämä alkuainehiilenä 12/44 x 100 g on pyöristäen 30 g/m2 vuodessa. Kerrottuna 10000 neliöllä tekisi 300 kiloa hiiltä per hehtaari vuodessa. Aika iso ero edellä Taavin esittämään arvioon vajaat 2 kg/v.

    Suoseuran hiilen kertymän laskelmassa (jota Luke käytti laskelmassaan luonnontilaisten soiden päästöistä) on vähennetty valumaveteen liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) päästö. Ymmärtääkseni on jo huomioitu myös suon metaanipäästö, joka tulee siitä että suo palauttaa ilmaan osan yhteyttämästään hiilestä metaanina.

    https://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/ojituksen-vaikutus-maaperan-kasvihuonekaasupaastoihin/

    Visakallo Visakallo

    Jotkut innokkaimmat ovat jo laittamassa Mattia tuomiolle. Asiastahan on tehty vasta vain tutkintapyyntö Poliisille.

    kmo

    ”tiheys on keskimäärin 0,85 kg/m3” </p><p>Ilman tiheyskin on tuota suurempi, kuutiometri ilmaa painaa noin 1.25 kg. Jotain on laskuissa pahasti pielessä.

    mehtäukko

    ”..Ei tule Kärkkäinen koskaan saamaan puuta suolta…”  Siinähän tuo käsitys on näkyvillä!

    Kun muutenkin kiertopalkinnosta on kysymys, voin yli 40 vuoden kokemuksella sanoa, että ojakuvan maastoon syntyy taatusti metsä.

    leku

    <p>mielenkiinnolla pitää seurata tapausta. jonkin verran Mattia seuranneena aikoinaan, että kyllä sillä perusteet hommaan on varmasti olemassa. sen verran osaa taskulaskinta käyttää ja tietää mitä tekee, varmasti suunnitellut homman hyvin, ei muuten siihen lähtisi. </p><p>jutussa ei välttämättä kaikkea kerrota, selkeästi halutaan nostaa tikunnokkaan. </p><p>vaikka ely väittää ettei vesien suojelutoimenpiteitä ole tehty lainkaan, mutta nekin voi tehdä niin että tarkastaja ei niitä huomaa, ellei joku tunge sitä ojaan pitkällä kepillä… kokemusta on vastaavasta… kuinka moni metsänomistaja ottaa ennen ja jälkeen vesinäytteet?, kyllä matilla on homma hallussa. </p><p>lakitekstiä lukematta ja metsäkeskuksen ohjeistuksen mukaan ei siihen matti mitään lupia tarvitse, koska kyseessä uudistamiseen tähtäävä toimenpide. muutenhan puolet tämänkin alueen metsän muokkauksista pysähtyisi luvituksiin.</p><p>ainakin aikoinaan matti ei mennyt serteihin , joten puhutaan todennäköisesti vain metsä- ja vesilaista ja niiden tulkinnoista. </p><p> </p><p> </p>

    Kurki

    blob:null/7b4d675b-c946-46a4-bee4-c966a76ee9d5

    Näkyy olevan turvetuotantoaluetta ja kun on ilmeisesti liian matala turvekerros, niin ei kelpaa turvetuotantoon. Kunhan ojanpohjat vähän sammaloituvat,niin kiintoaineiden kulkeutuminen pysähtyy. Ravinteikkaita vesiä menee sitten johonkin puron kautta, jotka lannoittavat vain puron rannan metsiä.

    Juuri näin pitää ennallistaa.

    Taavi Siukolla ei ole ihan oikeat luvut käytössä. Etelä-Suomen suot kasvavt 1,5 mm kerroksia ja pohjoisen 0,5mm.

    Panu Panu

    Kärkkäinen kyllä tietää jotain ojituksesta, sekä tutkimusten että oman pitkän kokemuksen kautta. Taannoisessa Metsälehden kolumnissaan hän kertoi tutkimuksesta, jossa ojitetulla karulla rämeellä uusien ojien kaivaminen lisäsi kasvua enemmän kuin tuhkalannoitus.

    Hän tietää myös varmasti, että ojitusilmoitus pitää Ely-keskukselle tehdä. En ole päässyt lukemaan koko artikkelia mutta tämä näyttää vähän ”helpommin saa anteeksi kuin luvan”-lähestymistavalta. Nykyilmapiirissä lopputulos saattaa kuitenkin olla, että pitää täyttää 14km ojia.

    arto arto

    Meillä saman tyylin soita ojittivat 40v sitten nyt niillä kasvaa 0.5-1.5 metristä mäntyä. Ei kasvu päätä huimaa. Eipä suossa paljon ravinteita kasvulle ole. Parhaat männyn vuosikasvut ollut 5cm luokaa yleensä alle jopa 1 cm.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 183)