Keskustelut Metsänhoito Metsäojille synninpäästö

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 183)
  • Metsäojille synninpäästö

    Merkitty: 

    Metsäojitus sai aikoinaan negatiivisen leiman, jota ei ole helppoa poistaa. 1960-luvun Mera-ohjelmissa ajatus oli saada metsät tuottamaan puuta, eikä vesien suojeluun silloin juuri huomiota kiinnitetty. Vähitellen asiassa viisastuttiin, ja tilanne parani niistä ajoista huomattavasti. Menneen kuivan kesän aikana tuli raivaustöissä liikuttua aika paljon myös metsäojien pohjilla. Eipä voinnut kuin ihailla, miten hienon vedensuodatusjärjestelmän luonto itse oli rakentanut metsäojiin. Kilometrikaupalla suodattavaa ja virtausta hidastavaa sammalta lähes kaikissa ojissa! Jos tällaisten laskuojien vaikutuspiirissä tehdään vaikkapa uudistusalan maanmuokkaus, eipä sieltä juuri mitään muuta veden lisäksi voi päätyä vesistöihin asti. Jos metsäojia on pakko perata ja täydentää, voisi mahdollisuuksien mukaan sopiviin paikkoihin jättää tällaisia luonnon muovaamia sammalsuodattamoja.

  • Panu Panu

    Saakohan Matti Kärkkäinen synninpäästön? Ojitti avosuon kaivamalla 14km ojia tekemättä ojitusilmoitusta.

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010232247.html

    Juttu on suurimmaksi osaksi maksumuurin takana.

    suorittava porras suorittava porras

    Olipa niinsanotusti reilu meinki. Mielenkiinnolla seuraan ,nostetaanko professori tikun nokkaan ympäristötekonsa ansiosta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Anteeksi toisto, täällähän tämä oli jo. PEFC-sääntöihin tuo ei istu mutta sehän ei ole pakollista.

    PEFC FI 1002:2024 standardi

    Kriteeri 8.4 Luonnontilaisia turvemaita ei metsitetä eikä niille perusteta puuviljelmiä.

    Kriteeri 8.16 Vesitaloudeltaan luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia soita ei uudisojiteta.

    Kunnostusojituksissa tulee tehdä vesiensuojelusuunnitelma. Uudisojituksilta sitä ei ole huomattu vaatia kun on ajateltu että niitä ei enää tehdä.

    Kurki

    Näyttäisi olevan matala turpeinen suo, jos ymmärsin oikein, että tuo oja kuvassa olisi keskellä suota .

    Erittäin hyvä suokohde saada metsä kasvuun ojituksella ja hyvin perusteltua vielä, kun se lisää metsämaata, jolla korvataan metsäkatoa.

    Turvetta noin 0,5 m eli ikää ehkä alimmilla kerroksilla 1000 vuotta.

    CO2-maapäästöt ovat n. +2,1 tn/ha/v (Luke arvioi Suomen kakkien ojitettujen metsää kasvavien turvemaiden 5 milj.ha maapäästöiksi +10,8 Mtn-ekv/v) ,  jotka eivät sinänsä aiheuta ilmastovaikutusta, kun turpeen CO2 on otettu nykyisen ilmaston ilmasta ja ovat vielä alle metaani-päästöjen, jotka nyt ojituksella lakkaavat.

    Metaani-päästöluokaksi voi katsoa Luken luokan C (muut avoimet suot), joidenka CH4-päästö +4 tn-ekv/ha/v

    Oikeudessa voi esittää nämä todisteet ja sanoa lopuksi ”tämän suon ojitus on suuri ilmastoteko”.

    https://www.luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-kasvihuonekaasuinventaarion-tulokset-muuttuisivat-jos-ojittamattomien-soiden-paastot-ja-nielut-raportoitaisiin

    Timppa

    Vesilakiin se Kärkkäisen hanke kaatuu, jos johonkin.  Vesilaki on tiukka.  Vesistöä ei saa pilata.   Kasvihuonekaasujutut eivät ole minkään maankäyttöä koskevan lain piirissä.

    Kun tuollaiseen suureen hankkeeseen lähtee, niin varmaan joutuu luvan hakemaan ja täytyy lupavaiheessa olla pitävä näyttö, ettei pilaa vesistöä.  Siis pitäisi olla vesinäytteet tilasta ennen ojitusta ja ojituksen jälkeen.

    Minä sain murskaamohankkeen kaatumaan sillä perusteella, että saattaa vaikuttaa vesistöön eli tässä tapauksessa 3 hehtaarin järvi, jonka rannalla meidän tilakeskus on.  Luvan hakija yritti väittää, ettei tarvitse välittää vesistöstä.  Tarvitsi Ely-keskuksen luvan ja joutui selittämään, ettei vaikuta vesistöön.  Perui hankkeen,  koska ei olisi voinut sitä tehdä. Ei ilmeisestikään halunnut kielteistä ennakkotapausta.

    Lohja-Salo-moottorityömaan vierestä alkoi n 3 km2 Hormajärvi pilaantua, kun louhoskasoista alkoi valua räjähtämättä jäänyttä aniittia, siis ammoniumnitraattia järveen.  Joutuivat ohjamaan hulevedet suurempaan vesistöön.

    On kivisen tien takana Kärkkäisen lupa.

    Reima Muristo

    <p>Suomessa on aivan riittävästi 70-luvulla ojitettuja suoalueita jotka ovat tuottaneet propsia korkeintaan 50 m³/ha 50:een vuoteen. Hintana sille on sitten metrin lietepohja järvissä. <br />Professori näyttää mallia miten lykätään paskat naapurille ja lähijärviin.</p>

    Ola_Pallonivel

    Pielavetinen ratkaisu. Ojitetaan suo, että saadaan sitten tukea ennallistamiseen.

    RR voisi laskea korkolaskua, miten ojitus kannattaa.

    Toivotaan, että käydään käräjillä ja saa rangaistuksen ankarimman mukaan.

    Metsuri motokuski

    Eiköhän niitä vesistöjä ole pilattu jo ihan tarpeeksi. Tarviiko niitä ojittamattomia soita enää ojittaa. Olisiko tuossa ollut mahdollista vaikka hakea suojelukorvausta jos jotain piti tehdä ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei taida Hesarin jutun kuvituskuva olla keskeltä suota, kuvassa on liikaaa puita. Ojitusalue on melkein puuton avosuo, mutta voi se silti olla turvekerrokseltaan matala ja typpipitoinen. Puuntuotanto voi alkaa jos alue lannoitetaan tuhkalla ja tehdään metsänviljely. Kiinnostaisikin tietää mihin uudisojituksen puuntuotannon talous perustuu, kun tuottojen saamiseen puusta menee pitkä aika ja rahaa upposi suohon todella paljon.

    Ehkä suolle tulee aurinkopaneelikenttä tai tuulipuisto, mutta niille olisi otollisempiakin paikkoja kuin ojittamaton suo. Ymmärtääkseni myös ennallistamisesta saisi korvausta, esim. ekosysteemipalvelujen tuottamisen kautta, joten suon aiemmin ojitettujen reunojen ennallistaminenkin olisi ollut vaihtoehto tienata.

    Vrt. Timo Kujalan hanke: Ison Lintusuon ennallistaminen Kiuruvedellä. Virheojitusten lisäksi lähes kaikkea muutakin metsänhoidossa aiemmin tehtyä pidetään virheenä. Mika Nieminen on mukana jakamassa tietoa ojitusten vesistövaikutuksista. (Edit.)

    Timo ja Matti ovat puuntuottajien ääripäät: toinen on ojitusmyönteinen ja toinen erittäin ojitusvastainen. Olisi mielenkiintoista lähteä metsäretkelle näiden kahden kanssa! Jos Metsälehti vaikka?

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009818095.html

    Nostokoukku

    Ei tule Kärkkäinen koskaan saamaan puuta suolta. Kuusi ei siellä menesty ja hänen oman julistuksensa mukaan hirvet syövät kaikki männyt. Oli varmaan mielenkiintoista mitata omaa arvovaltaa tuolla törttöilyllä. Ja mikäs siinä. Eihän ympäristörikoksista koskaan mitenkään merkittävää rangaistusta ole saanut. Vesistön pilaamisesta pikkusakko ja serttien rangaistukseksi käy kun tekee seuraavaa kertaa varten parannusehdotuksen, eli on kaatuvinaan kovasti.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 183)