Keskustelut Metsänomistus Metsäpoliittinen selonteko valmisteille

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 43)
  • Metsäpoliittinen selonteko valmisteille

    Metsälehti 5.12.2012
    ”Maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut hallitusohjelmassa luvatun metsäpoliittisen selonteon valmistelun. Tavoitteena on runsaan vuoden päästä tuoda eduskunnalle ehdotus metsien käytöstä.

    Selonteko sisältää vuosiin 2030-2050 ulottuvan esityksen metsien käytön päämääristä sekä keskeisimmistä toimenpidetarpeista. Mukaan tulee myös vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia keskustelun pohjaksi. Lisäksi tehdään ehdotukset Kansallisen metsäohjelman tarkistamiseksi.

    Metsäpoliittista selontekoa pohjustetaan parhaillaan työpajakierroksella, jonka aikana erilaisilta ryhmiltä kysytään näkemyksiä metsiemme käyttötarpeista tulevaisuudessa.

    Valmistelun aikana kuullaan maa- ja metsätalousministeriön mukaan myös alueiden näkemyksiä sekä laajempaa kansalaisnäkemystä sosiaalisessa mediassa.”

    – Höh!? Mitä varten tarvitaan näkemyksiä ”erilaisilta ryhmiltä”? Eikö luoteta metsänomistajien näkemyksiin? Kysytäänkö niitä edes?

    – Toivottavasti ei edes yritetä valmistelussa tehdä sellaisia ehdotuksia, jotka olisivat ristiriidassa metsien päätuotantosuunnan kanssa!

  • mehänpoika

    A. Jalkanen, 08.02.2014:
    ””Se hirvestyselämys voidaan tuotteistaa niin että peruspaketti on mukaan pääsy hirvijahtiin, ja sitten jos tulee kaato, niin siitä maksetaan ylimääräistä. Ei vaan pidä mennä lupaamaan niitä ns. varmoja kaatoja, niin ei ole mitään syytä sen takia kasvattaa hirvikantaa.””

    – Tällaiset puheet ovat niitä pyyntilupiin perustuvan hirvikannan säätelyn mukanaan tuomia selityksiä, joilla ei vuosikymmenten saatossa ole ollut katetta. Nyt olisi katseet suunnattava hirvikannan hoitosuunnitelmaesitykseen, joka lienee vieläkin hyväksymiskäsittelyssä ja johon ehkä voisi vielä vaikuttaa.

    – Selonteon 41 sivulle on kirjoitettu mm:
    ””Selonteon tavoitteiden jäädessä toteutumatta edellytykset metsien monimuotoisuuden turvaamiselle heikkenevät. Metsien hyödyntämiselle oleellinen metsien hoidon ja käytön hyväksyttävyys kärsii, joka voi johtaa metsäkiistoihin. Seuraukset olisivat huonoja Suomen kansainväliselle maineelle, mikä on edellytys luontomatkailun tulevan kasvun hyödyntämiselle mutta tärkeätä myös perinteisten tuotteiden markkinoilla. Samalla menetettäisiin mahdollisuus uusiin luontomatkailun tuomiin työpaikkoihin, jotka tukevat erityisesti maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuutta.””

    – Ehkä tahallisesti jätetään vaille huomiota pyyntiluvilla säädellystä hirvikannasta johtuva Etelä-Suomen metsien nopea kuusettumiskehitys ja siitä tulevaisuudessa johtuvat hyönteistuho-ongelmat. Ym, ym.

    mehänpoika

    Kommentointia elonteon 2050 sivulle 41 kirjoitetusta:
    ””Selonteon tavoitteiden jäädessä toteutumatta edellytykset metsien monimuotoisuuden turvaamiselle heikkenevät.””

    – Pyyntiluvilla säädelty hirvikanta koivun- ja männyntaimikoita syömällä aiheuttaa metsiemme kuusettumista ja siitä johtuvaa metsäluonnon yksipuolistumista ja köyhtymistä, eli metsien monimuotoisuus kärsii. Samalla hirvienkin tulevaisuuden talviravintovarat niukkenevat ainakin Etelä-Suomen metsissä. Tältä osin selonteko on mielestäni selvää valehtelua.

    – Tavoitteiden saavuttamisen esteenä tuntuu olevan yksin ulkomaisen metsästysturismin vaatiman vielä nykyistäkin tiheämmän hirvikannan hyväksyminen takuusaaliiden varmistamiseksi. Se voi kylläkin kaatua maatieliikenteen hirvikolareissa tuottamuksellisuuteen. Jäisihän vielä kaikki muut metsien virkistyskäyttömuodot, jotka eivät olisi niin pahasti ristiriidassa hyvälaatuisen puuraaka-aineen tuotannon ja tuotantokustannusten kanssa.

    mehänpoika

    Valtioneuvoston metsäpoliittisen selonteon 2050 vivun 41 kommentointia: seuraava virke…

    ””Metsien hyödyntämiselle oleellinen metsien hoidon ja käytön hyväksyttävyys kärsii, joka voi johtaa metsäkiistoihin.””

    – Olisi hyvä tietää, mitä selonteon laatijat tällä tarkoittavat? Ilmeisesti tämäkin lause kulminoituu ulkomaalaisten metsästäjien hirvisafareihin ja niiden vaatimiin takuusaaliisiin. Se tarkoittaisi nykyistä korkeampia hirvikantoja.

    – Pelättävissä olevista ”metsäkiistoista” yksi kommentti: Vain liian tiheänä pidetty hirvikanta on aiheuttanut ja aiheuttaa tulevaisuudessakin kovasti kitkaa metsänhoidossa. Muuta sovittamatonta ei niin voimakkaasti tule mieleen.

    – Ehkä metsänomistajien luvatta tapahtunut karhu- ja susikannan kasvattaminen tulee seuraavana. Pienpetojen hävitys myös närästää. Nämä tuskin vielä johtavat suurempiin kiistoihin.

    – Hirvestäjät ovat kasvatelleet valtavaksi paisunutta hirvikantaansa harrastukseensa vuoraamilla mailla. Heidän pitäisi tyytyä vähempään ettei metsien hoidon ja käytön hyväksyttävyys hirvikarjan laiduntamisesta kärsisi liikaa.

    MaalaisSeppo

    Kiistat tarkoittanevat Lapin metsäkiistan tyyppisiä, ulkomailta johdettuja agitaatioita, jotka osaltaan johtivat Kemijärven sellutehtaan lopettamiseen.

    Poiitikot eivät kestä Ympäristöpolitiikan nimissä johdettuja poliittisia kampanjoita. Mieluummin nostavat kädet pystyyn ja antavat periksi, vaikka kansantalous siitä kärsisikin. Kemijärven sellutehtaan lopettaminen pienensi vientiä n. 100 miljoonaa €. Kyllä sitä vastaan saa kasvattaa poron poikineen, varsinkin, kun niitä on jo nyt liikaa.

    Korpituvan Taneli

    MaalaisSeppo:
    ”Kiistat tarkoittanevat Lapin metsäkiistan tyyppisiä, ulkomailta johdettuja agitaatioita, jotka osaltaan johtivat Kemijärven sellutehtaan lopettamiseen.”

    Kemijärven sellutehdas oli lopetettaessa huomattavasti vanhempi kuin esim Kaskisten tehdas. Sen lopettamisen saneli vain ja ainoastaan ikä. Se miksi tehdasta ei uusittu onkin jo eri juttu, mutta ei uusittu Kaskistenkaan tehdasta. Eli ei ole yksin kysymys mistään ”Lapin metsäkiistoista”, vaan laajemmista asioista.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    mehänpoika

    Mahdollisia ”metsäkiistoja” ei Valtioneuvoston metsäpoliittisessa selonteko 2050:ssä kerrota.

    Sivun 41 sanomat ovat kirjoitetut selonteon ”5 Vaikutusarviointi”-otsikon ja väliotsikon ”Turvaamme metsäluonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalvelut, sekä metsien ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden” alle. Epäilen edelleen, että sanaa, HIRVI, ei selontekoon saanut jostain syystä kirjoittaa.

    MaalaisSeppo

    Kaskisenkin tehdas ajettiin alas hätiköiden. Lopetuksen jälkeen sellun keitto on ollut hyvin kannattavaa. Kemijärven koneet vietiin Kanadaan. Siellä niillä alettiin tehdä liukosellua. En osaa sanoa, kunka kannattavaa oli purkaa tehdas ja kasata uudelleen muualle.

    Greenpeacen yksi slogani Lapin kiistoissa oli, ettei Lapin mäntyä saa laittaa sellukattilaan. No. viesti meni perille.

    Puun takaa

    Vihreät ja Greenpeace ovat toiminnallaan aiheuttaneet Suomelle korvaamattomat vahingot.
    Suomi on ajettu taloudelliseen umpikujaan sortamalla erilaisten järjettömien ympäristösäädösten yhteisvaikutuksella kotimaiset elinkeinot lopettamis- ja kannattamattomuuskierteeseen.
    Tätähän ei suomalainen ympäristöhallinnon virkamies edes huomaa, koska turvallinen ja nouseva kuukausipalkka on juossut koko ajan. Nyt ajat tosin ovat jo muuttumassa. Välimerenmaiden talouskriisin alkuoireet ovat nyt jo täällä Suomessakin.

    jees h-valta

    Puuntakunen oikeassa kyllä. Kuuntelin tässä viimeisessä isomman metsätoimijan kokoontumisessa konsulttiyhtiö Pöyryn esitelmöijää. Ja vaikka varovaisuus kommenteista oli selvästi havaittavissa viesti oli ettei metsäteollisuus siedä enää yhtään rikkidirektiivien kaltaista kilpailukyvyn syöntiä. Nyt on jo selvää että vaikuttaa nytkin investointihalukkuuteen täällä suomenmaassa.
    Voidaan unohtaa mm. Metsä-Groupin viimeiset hahmotelmat uudesta sellutehtaasta ainakaan tänne. Tänä vuonna kyllä uuttakin jotain tulee ja hiukan vihjailtiinkin mutta valmiimpaa tiedotellaan kun selvitykset loppusuorille pääsee. Mutta pienempää ja varman päälle. Harmillista mutta kun olemme antaneet ”piruille” pikkusormen tiedetään mitä seuraavaksi kalvetaan.

    mehänpoika

    Nimimerkki ”puun takaa” on varmaan oikeassa, että syyllisiä Suomen huonoon taloustilanteeseen löytyy muutamasta kovaa kuukausipalkkaa nauttivasta ympäristöministeriön virkamiehestä tai vihreiden poliitikosta. Heidän typerien toimiensa vuoksi tällaista selontekoa ehkä juuri nyt tarvitaan.

    Metsälain 26§:ään sisältyvä Kansallinen metsäohjelma on metsäpolitiikan, ja siten myös valtioneuvoston metsäpoliittisen selonteon 2050 perustana. Se selviää ko. selonteon sivulta 2 (sisältö) ja sivulta 16.

    Kansallisen metsäohjelman 2015 laatimiseen oli osallistunut ainakin 5 ympäristöministeriön virkamiestä (Metsäohjelman tarkistuksen valmisteluun osallistuneet), joten selonteko 2050 metsäkiistoista tuskin tarkoittaa Lapin metsäkiistan tapaisia seurauksia, jos ko. selonteon tavoitteet jäisivät toteutumatta. Selonteon sivulla 41 lukee edelleen:
    ””Seuraukset olisivat huonoja Suomen kansainväliselle maineelle, mikä on edellytys luontomatkailun tulevan kasvun hyödyntämiselle mutta tärkeätä myös perinteisten tuotteiden markkinoilla.””

    – Aivan selvästi ”metsäkiistojen” mahdollisuus tarkoittaa tässä selonteossa muuta kuin ”perinteisiä tuotteita”, eli ennakoitua luontomatkailun kasvua. Mistähän sellainen kuviteltu lisäkasvu voisi muusta tulla kuin ulkomailta houkutelluista metsästäjistä?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 43)