Keskustelut Metsänomistus Metsästys

Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 1,002)
  • Metsästys

    Merkitty: 

    Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä ns. riistaväen on varmasti helpompi keskustella keskenään, mutta vahingoista kärsivät sivulliset eivät kaikki ole metsästyksen asiantuntijoita. Heilläkin lienee oikeus olla jotain mieltä hirvieläinten kannasta.

    Metsuri motokuski

    Tottakai. Mielipiteitä voi heitellä ja ne ovatkin silloin hyvä kirjoittaa nimenomaan mielipiteinä. Jos annetaan neuvoja kuten yllä niin on syytä tietää lainsäädäntö onko siihen edes perusteita. Tuohon yllä olevaan ideaasi voin heti todeta että metsästysvuokraoikeuden siirtäminen kolmannelle osapuolelle ei ole mahdollista ilman maanomistajan lupaa. Tämänhän varmaan tiedätkin? Siihen liittyy myös muuta lainsäädännöllistä estettä.

    Minusta metsänomistajat ovat itseoikeutettuja keskustelemaan riistakannan hoidosta ja päätäntävaltaa tulee olla myös. On syytä kuitenkin muistaa että riistan omistaa edelleen valtio ja sen hoidosta vastaa oma virasto. Riistaa ei omista metsästäjät eivätkä maanomistajat.  Minusta valtio on yleisellä tasolla hoitanut tehtävänsä hyvin pl vhp:n verotus jota ollaankin korjaamassa. Voisihan se olla jopa niinkin että kanalintukantojen laskevalle ahdingolle annettaisiin määräyksiä metsien käsittelystä ja hakkuista. Metsien käsittely on kiistatta yksi tärkein tekijä kanalintujen  varsinkin metson ahdingolle.

    arto arto

    Näin metsänomistajana ja metsästäjänä. Olen miettinyt monesti onko metsänomistajan virheet hyvä heittää. Sorkkaeläinten syyksi. Onko muut metsän tuholaiset. Myrsky. Kuivuus. Hoitamattomuus. Niitten tuhot mitä. Maailma Muuttu niin minäkin. Mietteitä.

    Gla Gla

    Mitä virheitä tarkoitat?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hirvityhjiöiden ja hirvitihentyminen ongelmaan lienee mahdollista löytää ratkaisu, joka sopii myös maanomistajille. Lainsäädäntö on ihmisten laatimaa ja ihmiset voivat sitä muuttaa.

    Tämä palsta on mielipidepalsta joten kaikki tänne kirjoitettu on lähtökohtaisesti mielipiteitä – ei neuvoja eikä määräyksiä.

    Metät kunnossa!

    Nyt pitäisi nähdä se ”pihvi” tässä asiassa. Hirvikannan hoitosuunnitelma on ihan OK, mutta se pitää myös toteutua käytännössä. Jos kanta on 5 tai 6/1000 ha vuodesta toiseen ei valtiovallan ohjeistusta toteuteta. Missä lipsuu?

    tamperelainen tamperelainen

    MM

    ”Voisihan se olla jopa niinkin että kanalintukantojen laskevalle ahdingolle annettaisiin määräyksiä metsien käsittelystä ja hakkuista. Metsien käsittely on kiistatta yksi tärkein tekijä kanalintujen varsinkin metson ahdingolle.”

    MO on vapaata riistaa,viherkommunisteista löhtien moni taho esittää vaatimuksia,toiveita MO:lle.Jo lintujen suhteen kymmenittäin erilaisia esityksiä hömötiaisesta lähtien

    MO maksaa pääoma-perintö-verot,rakentaa,ylläpitää teitä,vakuutukset,sietää 10-pykälät,luonnontuhot.Vaatimusten esittäjät voivat seisoa tumput suorina maksamatta mistään tekemättä mitään.Helppoa !

    Yltiöliberaali bryssel huolehtii kyllä kaikkein hulluimmista metsämielikuvista Ostakaa omaa metsää,sinne voi rakentaa minkälaisia terrarioita hyvänsä

     

     

     

     

    tamperelainen tamperelainen

    Näin metsänomistajana ja metsästäjänä. Olen miettinyt monesti onko metsänomistajan virheet hyvä heittää. Sorkkaeläinten syyksi. Onko muut metsän tuholaiset. Myrsky. Kuivuus. Hoitamattomuus. Niitten tuhot mitä. Maailma Muuttu niin minäkin. Mietteitä.

    Hirvituho on kyllä niin selkeä,että sen kyllä  tunnistaa,jos vaikka 3-4vuoden välein käy metsässään.15-20v päästä tietysti vaikeata

    Metsuri motokuski

    Kun lukee näitä kirjoituksia niin ei voi kyllä mitenkään tulla siihen päätelmään että kirjoittajat kirjoittavat pelkkiä mielipiteitä. Kyllä täällä tekstit tulvii neuvoja ja ohjeita sekä valituksia viranomaisten toiminnasta. Tämä on vähän kuin poliitikkojen höpinät. Kun ei tunneta vähäisintäkään määrää lainsäädäntöä asiasta niin on hyvä heittää sellaisia neuvoja joidenka toteuttaminen on täysin mahdotonta.

    Tuo Arton mielipide on ihan oikea. Jos me teemme metsissä sellaisia toimia joka joko lisää riistakantaa luomalla sinne uusia ravinto reservejä tai sitten tuhoamalla jonkun toisen riistaeläimen tai eliölajin elinympäristön niin olemmeko silloin syyllistyneet luonnon liialliseen muuttamiseen ? Kysymyshän on perustavaalaatua oleva kysymys joka yleensä ohitetaan omaisuuden suojan ulkopuolelle. En nyt sitten tarkoita sitä että mitään metsänkäsittely toimia ja hakkuita metsissä ei saa tehdä mutta olisiko jossain sellainen raja että tietyn rajan ylitys aiheuttaa sellaisia rajoitteita toimia kohtaan. Tai voisihan se olla myös niin että kun jotain toimia tehdään niin kohteen palauttamiseen tulee sitoutua. Vaikka nyt esimerkiksi käyttämättömien peltojen metsitystä  sitoutumista taimikonhoitoon tai tms. Joo meillä on kyllä uudistamisvelvoite mutta ei hoitovelvoitetta. Taimet maahan ja unohda, niin kuin valitettavan paljon tapahtuu.

    Puuki

    Kemeratyökohteissa on hoitovelvoite.  Jos teet/teetät tuetun taimikon varhaishoidon, niin seuraavat 7 v. pitää pitää  taimikko kunnossa. Th:n jälkeen tai minkä tahansa kemera-avustusta saaneen työmaan kohdalla sama juttu.  Kunnostusojitushankkeissa esim. on th:a pidempi hoitovelvoiteaika.    Pellonmetsitysalueilla on myös hoitovelvoite olemassa,  jos on saatu kemera-avustusta. (mutta ei ole peltoheitoilla uudistamisvelvoitetta).

    Olisiko aiheellista muuttaa esim. ohjeistusta ja lainsäädäntöä vieraslajien kohdalla ?  Jossain on ollut puhetta lakipykälistä ja direktiiveistä ainakin vieraslajien suhteen.  Vai muistanko ihan väärin?   Avustetulla vhp:en ruokinnalla jotkut metsästäjäporukat pyrkii laajentamaan sen asuinalueita pohjoisen suuntaan.   Siinä on metsänhoidolla melko vähän tehtävissä, jos /kun ruokintaa tehdään jatkossakin   siinä laajuudessa kuin on tehty.     Tietysti pitää myös mh:ssa noudattaa  metsälakia ja ls-lakia ja toimia min. sen sertifikaatin ohjeiden mukaan jossa ollaan.    Ruokinta sinänsä ei ole yleensä haittana kotoperäisten lajien kohdalla.   Metsäkauriit- ja -peurat saattaa selvitä sopivan ruokinnan avulla pahimman talven yli hengissä eivätkä niin herkästi syö kuusen taimien latvoja keväällä nälissään.

Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 1,002)