Keskustelut Metsänomistus Metsät ja vaalikevät 2019

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 322)
  • Metsät ja vaalikevät 2019

    Vaaleihin liittyvä keskustelu leviää moneen ketjuun, josko saisimme tähän keskitettyä ajankohtaiset asiat. Alkuun pari linkkiä: https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/10/vas_ilmasto-ohjelma_web-1.pdf

    Lainaan sieltä  pätkiä metsäosiosta, käykää itse lukemassaloput:

    Vastuullisella metsäpolitiikalla tulee ylläpitää ilmaston kannalta optimaalinen metsien kehitysluokkajakauma. Tehokkaimpia hiilen sitojia puut ovat kasvaessaan kuitupuusta tukkipuuksi. Uudistuskypsät metsät sitovat hiiltä, mutta ne ovat erityisesti hiilen varastoja, joten liian nuorta metsää
    hakattaessa tämä potentiaali menetetään. Metsien kiertoaikaa olisikin saatava pidennetyksi, niin että puu ehtisi käyttää hiilensidontapotentiaalinsa ennen raaka-aineeksi päätymistä.

    Metsien maaperään on sitoutuneena merkittävä määrä hiiltä sekä kivennäismailla että eloperäisillä mailla. Voimakas maan muokkaus päätehakkuiden yhteydessä heikentää maan hiilitasapainoa, ja maaperän hiiltä vapautuu myös ojitettujen kasvuisien metsien maaperästä. Toisaalta puuston lisääntynyt kasvu osalla
    ojitetuista soista kompensoi maaperän hiilipäästöjä. Poimintahakkuita toteuttamalla voidaan pohjaveden tasoa pitää korkeammalla, jolloin hiili pysyy sitoutuneena eloperäiseen maahan, eikä kunnostusojituksia tarvita. Haittana voi olla metaanipäästöjen lisääntyminen, mikäli suo vettyy.

    Metsänomistajat ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Puihin sitoutuvan hiilen määrää voidaan lisätä parantamalla metsänhoidon käytäntöjä. Tämä on usein myös metsänomistajan etu. Tulisikin rakentaa kannustinjärjestelmä, joka kannustaa hiilinielun vahvistamiseen. Kannustinjärjestelmän tulisi olla
    sellainen, jossa metsänomistaja palkitaan hakkuiden lykkäämisestä ainakin aikaisemmassa metsälaissa määriteltyihin uudistamisikiin. Mikäli metsä kuitenkin kaadetaan etuajassa, osa saadusta kannustimesta perittäisiin verotuksessa takaisin. Tuen tulee kasvaa sitä mukaa, mitä vanhemman metsän säästämisestä on
    kyse, jotta kiertoaika pidentyisi. Järeämmästä puusta saa paremman hinnan, joten vaikka tulot viivästyvät ja osa kannustimesta perittäisiin verotuksessa takaisin, saisi metsänomistaja kuitenkin taloudellisen hyödyn
    hiilivaraston kasvattamisesta.

    Metsien hiilinielun vahvistamiseksi Suomen tulisi mm.
    · asettaa hakkuut kestävälle tasolle hiilinielujen vahvistamisen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta. Tämä on huomattavasti alempi taso kuin puuntuotannollisesta näkökulmasta. Oikea taso määräytyy viimeisimmän tieteellisen tiedon avulla.
    · kehittää kannustinjärjestelmä maanomistajille hiilinielujen kasvattamiseen.
    · parantaa metsätalouskäytänteitä neuvonnan ja ohjauksen kautta siten, että puuston ja maaperän hiilensidonta ja monimuotoisuus lisääntyvät talousmetsissä.
    · ohjata puuta erityisesti pitkäikäisiin korkean arvonlisän puutuotteisiin.
    · tukea metsänhoitotapoja, joissa maanmuokkausala minimoidaan siten, että riittävä
    uudistamistulos saavutetaan.
    · uudistaa Kemera-tukea niin, että se ohjaa aidosti kestävään metsätalouteen.
    · kohtuullistaa Metsähallituksen tuloutustavoitetta.

     

    Tämän linkin https://www.sll.fi/2019/02/25/luonto-pyrkii-eduskuntaan/?fbclid=IwAR1Wr-RdzRhCUjyw-Z-7nUiyTicUmkUbQU09PRNrC1rnBqMKknX5egfuwjE Takaa puolestaan löytyy luonnonsuojeluliiton kysely puolueille, kaikkien puoueiden vastaukset on sieltä luettavissa.

     

     

  • arto arto

    nyt metsästäjiltä kerätään 5milj€ kaatolupamaksuja..japaninpeuraa, hirveä, valkohäntäpeuraa ja metsäpeuraa. Näiden hirvieläinten aiheuttamat vahingot korvataan riistavahinkolain nojalla. Metsäkauriin aiheuttamia vahinkoja ei korvata. Korvauksiin käytettävät varat kertyvät valtion talousarvioon hirvieläinten metsästäjien maksamista pyyntilupamaksuista. Eli lupamaksu sidottu tuhoihin.

    Planter Planter

    Valitettavasti kerättävät varat kattavat vain japaninpeuran aiheuttamat tuhot.

    Tolopainen

    Riistanhoitomaksut ovat 12milj €, metsästys on aika harvoja harrastuksia, josta maksetaan valtiolle, niin mistä. Kulttuurin ja taiteenharrastajia tuetaan valtion varoista, samoin liikuntaa.

    Planter Planter

    ”Korvauksiin käytettävät varat kertyvät valtion talousarvioon hirvieläinten metsästäjien maksamista pyyntilupamaksuista. Eli lupamaksu sidottu tuhoihin.”

    Ei ole pyyntilupamaksut sidottu tuhoihin. Kun tuhot kasvoivat kiristettiin tuhokorvauksen kriteerejä, että se 5 miljoonaa riittää. Kerätty 5 miljoonaa  pitäisi riistavahinkolain mukaan käyttää pääosin tuhokorvauksiin ja tuhojen estämiseen, mutta suurin osa menee muuhun mm. hirvikannan hoitoon.

    ”Riistanhoitomaksut ovat 12milj €, metsästys on aika harvoja harrastuksia, josta maksetaan valtiolle, niin mistä.”

    Ei makseta valtiolle. Kerättävä 12 miljoonaa käytetään riistahallinnon kuluihin, eli palautuu ”harrastajien hyvinvointiin”.

    Tolopainen

    Vuonna 2017 maksettiin hirvivahinkokorvauksia 1,4milj€ ,rahaa jäi käyttämättä 3,6milj€. Ilmeisesti pyyntilupamaksut on liian suuria, kun korvattavia vahinkoja on noin vähän.

    Planter Planter

    Pari vuotta aikaisemmin hirvet olivat nälkälakossa ja korvaukset olivat alle 0,5 milj.€. Kuka pisti povitaskuunsa eurot?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Riistahallinnon kuluihin.

    Tolopainen

    On se järkyttävää, että tuota hallintoa ei voi digitalisoida ja siirtää tietokoneille. Hirvikantaa ei hoideta mitenkään, eikä muutakaan riistää, kyllä ne hoitavat lisääntymisensä ihan ilman virkamiesten ohjausta. Onhan siinä kova työ kun nollan arvoisista  havainnoista pitää laskea hirvikannan suuruus ja esitellä joka vuosi jokin luku, jolla ei ole juuri mitään totuusarvoa. Hirvikannan suuruutta ei tiedetä, edes kymmenen tuhannen tarkkudella.

    mehänpoika

    Ilmoitetut ja siten korvattaviksi tulleet vahingot eivät anna todellista kuvaa hirvivahinkojen laajuudesta ja merkityksestä puuntuotannolle tai hiilinieluille. Hirvivahinkokorvausta voi saada vain yksityinen metsänomistaja ja yhteismetsä. Moni metsänomistaja ei edes tiedä taimikkonsa hirvivahingoista, saati että vaivautuu niistä ilmoittelemaan. Lisäksi vahinkoarvion maksullisuus ja korvauskynnyksen olemassa olo ehkäisevät tehokkaasti vahingoista ilmoittamista.

    Liian tiheänä pidetyn hirvikannan ohjaava vaikutus puulajivalintaan ja siten metsien jatkuva kuusettuminen, sekä kuusen joutuminen sille soveltumattomiin kohteisiin, on paljon haitallisempaa. Hiilinielun parantamiseksi aiotut miljoonien tainten istutukset eivät vastaisi pelkkää hirvituhouhkaa saati hirvien aiheuttamaa taimikkovahinkoa kuin nimeksi.

     

    Tolopainen

    Onpas  hirvi mahtava eläin, kun hallitsee noin ihmistä, jolla on tuliaseet ja nykyaikaisin GPS tekniikka käytössä niiden pyydystämiseksi. Lisäksi satojen virkamiesten koneisto tutkimassa ja suunnittelemassa kaatomääriä. Silti hirvet voittaaa koko ajan sata nolla.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 322)