Keskustelut Metsänomistus Metsät ja vaalikevät 2019

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 321)
  • Metsät ja vaalikevät 2019

    Vaaleihin liittyvä keskustelu leviää moneen ketjuun, josko saisimme tähän keskitettyä ajankohtaiset asiat. Alkuun pari linkkiä: https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/10/vas_ilmasto-ohjelma_web-1.pdf

    Lainaan sieltä  pätkiä metsäosiosta, käykää itse lukemassaloput:

    Vastuullisella metsäpolitiikalla tulee ylläpitää ilmaston kannalta optimaalinen metsien kehitysluokkajakauma. Tehokkaimpia hiilen sitojia puut ovat kasvaessaan kuitupuusta tukkipuuksi. Uudistuskypsät metsät sitovat hiiltä, mutta ne ovat erityisesti hiilen varastoja, joten liian nuorta metsää
    hakattaessa tämä potentiaali menetetään. Metsien kiertoaikaa olisikin saatava pidennetyksi, niin että puu ehtisi käyttää hiilensidontapotentiaalinsa ennen raaka-aineeksi päätymistä.

    Metsien maaperään on sitoutuneena merkittävä määrä hiiltä sekä kivennäismailla että eloperäisillä mailla. Voimakas maan muokkaus päätehakkuiden yhteydessä heikentää maan hiilitasapainoa, ja maaperän hiiltä vapautuu myös ojitettujen kasvuisien metsien maaperästä. Toisaalta puuston lisääntynyt kasvu osalla
    ojitetuista soista kompensoi maaperän hiilipäästöjä. Poimintahakkuita toteuttamalla voidaan pohjaveden tasoa pitää korkeammalla, jolloin hiili pysyy sitoutuneena eloperäiseen maahan, eikä kunnostusojituksia tarvita. Haittana voi olla metaanipäästöjen lisääntyminen, mikäli suo vettyy.

    Metsänomistajat ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Puihin sitoutuvan hiilen määrää voidaan lisätä parantamalla metsänhoidon käytäntöjä. Tämä on usein myös metsänomistajan etu. Tulisikin rakentaa kannustinjärjestelmä, joka kannustaa hiilinielun vahvistamiseen. Kannustinjärjestelmän tulisi olla
    sellainen, jossa metsänomistaja palkitaan hakkuiden lykkäämisestä ainakin aikaisemmassa metsälaissa määriteltyihin uudistamisikiin. Mikäli metsä kuitenkin kaadetaan etuajassa, osa saadusta kannustimesta perittäisiin verotuksessa takaisin. Tuen tulee kasvaa sitä mukaa, mitä vanhemman metsän säästämisestä on
    kyse, jotta kiertoaika pidentyisi. Järeämmästä puusta saa paremman hinnan, joten vaikka tulot viivästyvät ja osa kannustimesta perittäisiin verotuksessa takaisin, saisi metsänomistaja kuitenkin taloudellisen hyödyn
    hiilivaraston kasvattamisesta.

    Metsien hiilinielun vahvistamiseksi Suomen tulisi mm.
    · asettaa hakkuut kestävälle tasolle hiilinielujen vahvistamisen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta. Tämä on huomattavasti alempi taso kuin puuntuotannollisesta näkökulmasta. Oikea taso määräytyy viimeisimmän tieteellisen tiedon avulla.
    · kehittää kannustinjärjestelmä maanomistajille hiilinielujen kasvattamiseen.
    · parantaa metsätalouskäytänteitä neuvonnan ja ohjauksen kautta siten, että puuston ja maaperän hiilensidonta ja monimuotoisuus lisääntyvät talousmetsissä.
    · ohjata puuta erityisesti pitkäikäisiin korkean arvonlisän puutuotteisiin.
    · tukea metsänhoitotapoja, joissa maanmuokkausala minimoidaan siten, että riittävä
    uudistamistulos saavutetaan.
    · uudistaa Kemera-tukea niin, että se ohjaa aidosti kestävään metsätalouteen.
    · kohtuullistaa Metsähallituksen tuloutustavoitetta.

     

    Tämän linkin https://www.sll.fi/2019/02/25/luonto-pyrkii-eduskuntaan/?fbclid=IwAR1Wr-RdzRhCUjyw-Z-7nUiyTicUmkUbQU09PRNrC1rnBqMKknX5egfuwjE Takaa puolestaan löytyy luonnonsuojeluliiton kysely puolueille, kaikkien puoueiden vastaukset on sieltä luettavissa.

     

     

  • Rane2
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos Tolpolinen kansan etu on yhtenevä suuryritysten kanssa, niin sitten noin. Lainsäädäntövalta  olisi koetettava pitää eduskunnassa eikä sitä saisi luovuttaa liikaa yrityksille tai muillekaan eturyhnille. Eduskunnan koostumus heijastaa kansan tahtoa.

    harrastelija harrastelija

    Hallitustunnustelija Rinne oli pöntössä sitä mieltä, että pitäisi käyttäytyä asiallisesti ja eduskunnan arvon mukaisesti. Saattaahan se olla, että valta lisää vastuuta ja ryhdistää käytöstä! Hyvä aloitus!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mietittävää matkalla EU-vaaleihin. ”Se saa­daan­ko Suo­meen puun­käyt­töä li­sää­viä in­ves­toin­te­ja vie­lä ai­kai­sek­si, riip­puu pal­jol­ti myös EU:n pää­tök­sis­tä.”

    https://www.iijokiseutu.fi/kolumnit/paattavatko-helsinkilaiset-puolestamme–eun-saantely-tuntuu-maakunnissa-ja-maaseudulla

    Hakata vai säästää -keskustelu jatkuu myös.

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/04/25/suomalaisen-ilmastogurun-vaitteet-ihmetyttavat-tutkijoita-onko-niille

     

    harrastelija harrastelija

    Seurasin Petteri Taalaksen haastattelua Ylellä. Tietysti metsänomistajana kuuntelin sillä korvalla hänen puhettaan ja tykkäsin kuulemasta. Metsän kierto menee siinä 100 vuoden syklissä ja sillä aikavälillä sen vaikutusta on myös perustellusti kuviteltava. Lieköhän Petteri Jyväskylästä? Meillä oli opettajan huoneessa siellä Saara Taalaksen kanssa aikoinaan mielenkiintoisia väittelyitä! Matti Taalas oli muistaakseni kansalaisopiston rehtorina?

    Jos lähdetään ilmastohurmoksessa siitä, että esim. hakkuita siirretään, kunnes metsä vanhenee, kasvu loppuu ja metsä muttuu päästölähteeksi. Sillä on sama vaikutus kuin, että pakkasella kustaan housuihin – on vähän aikaa lämmin, mutta sitten palelee!

    Kun metsä harvennetaan ja hoidetaan ajallaan kasvun mukaan, niin tietysti ”hetkellisesti” 10 v – , hiilinielu vähenee , mutta kasvun voimistuessa se kasvaa ohi entisen! Suomen metsien kokonaiskasvu on kasvu-uralla juuri hoidon ja jalostetun uuden taimiston mukana.

    On kaikille selvää Suomessakin, että maapallon ilmasto on lämpenemässä. Tapahtuuko se muutaman vuosikymmenen aikana kestämättömäksi, jolloin ollaan paniikissa ja keksitään älyttömiä äkkikäännöksiä – jotka eivät maailman laajuisesti johda mihinkään?

    On hyviäkin ideoida kuten ”kompensointi” näyttää olevan! Luotetaanko siinä kohdemaiden päättäjien toimintaan sinisilmäisesti, niin sen aika näyttää?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Harrastelijan linjoilla: äkkikäännöksiä on syytä välttää, ja päästökompensointikin on ihan ok, mutta kulutuksen aitoja vähennyksiäkin olisi syytä saada aikaiseksi. Ongelmana hakkuurajoituksissa on kansantalousvaikutusten lisäksi juuri tuo harrastelijan mainitsema seikka, että metsätuhot ja itseharveneminen (luonnonpoistuma) voivat kääntää metsät päästölähteiksi, jolloin niistä ei hyödy enää kukaan (paitsi ötökät).

    Kurki

    Tässä Taalaksen haastattelu. Samoilla linjoilla. Hakkuita voidaan lisätä.

    – Hakkuut heikentävät Suomen päästövähennyksiä lähivuosikymmeninä, mutta pitkällä tähtäimellä metsät sitovat hiilen uudestaan ilmakehästä, mikä on ilmastonmuutoksen kannalta ihan riittävää.https://www.verkkouutiset.fi/yle-ilmastoguru-ja-tutkijat-erimielisia-hakkuista-ei-pida-paikkaansa/

    Rane2

    Nämä Taalaksen kanssa erimieliset tutkijat ovat tuttuja tästä eri alojen hakkuiden vastaisesta julkilausumasta.

    Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen professori Annikki Mäkelä vaatii hakkuiden vähentämistä ja kiertoaikojen pidentämistä.Aikaisemmin hän on ollut hyväksymässä väitöskirjaa jossa ilmastonmuutokseen sopeutumisen yhdeksi keinoksi esitetään kiertoaikojen lyhentämistä.

    https://www.uef.fi/-/metsien-hoitoa-on-tulevaisuudessa-sopeutettava-ilmastonmuutoksen-positiivisten-ja-haitallisten-vaikutusten-huomioimiseksi

    MaalaisSeppo

    Yksityismetsien puuston kasvu ja hakkuut määräävät metsiemme hiilitaseen. Keskusteluissa ei sanallakaan viitata, onko metsänomistajien järkevää kasvattaa edelleen puuvarantoaan, jos riskinä on, että puita ei saakaan hakata. Jos menee pyytämään korvausta, vastataan varmaankin: mitäs kasvatit, kiitos siitä (tyhmä).

    Istutus hommia pitäisi kohta aloittaa. Voisiko joku ilmastoviisas vastata, onko hukkainvestointi.

    puunhalaaja

    Minä taas koin tuon Taalaksesta kertovan jutun niin, että varsin hyvät perusteet löytyvät hakkuiden pitämiseksi vähän nykyistä pienemmällä tasolla. Se mikä tuossakin jutussa jäi puhumatta on se, että miten tavoite saavutetaan. Ja ennenkaikkea minua kiinnostaa se, että miten se tavoite saavutetaan niin, että metsänmyynnistä elantonsa saavien yksityismetsänomistajien tulot ei laske.

    Onko esimerkiksi olemassa tutkimusta siitä, saataisiinko tarvittava vähennys valtion metsien hakkuita supistamalla/lopettamalla?  Pitkällä tähtäimellähän yhä isompi pinta-ala yksityismetsistä siirtyy jatkuvan kasvatuksen tai muun suojelun pariin ihan vapaaehtoisesti, kun metsää enenevässä määrin siirtyy kaupunkien vihreiden ihmisten käsiin. Voidaanko kehitystä vauhdittaa vaikkapa kemeratuista luopumalla?

     

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 321)