Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 410)
  • Puuki

    Mielenkiintoinen ja vaikutuksiltaan suuri kysymys on mitkä alueet Eu haluaa suojella mistäkin maasta ?  Rannat ainakin (30-60 m suojavyöhykkeet) ja vanhat metsät (ikäraja oli mikä ?) , lahopuut joo myös.    Sitten vielä hiilitasetta pitäisi muka lisätä vaikka parhaat välineet siihen olisi viety ( uudistaminen , tukkipuun kasvatuksen lisääminen, paraneva kompensointi sahatuotteilla jne.)

    Tomperi

    Eikös se iole hassua että jos omistat miljoonalla metsää, tai jos omistat miljoonalla metsäyhtiötä ansaitset paljon vähemmän metsää omistamalla, metsänomistajana saat yhteiskunnan tukea mutta siti se on kannattamattomampaa kuin metsäyhtiönn omistaminen vai onko sittenkään?

     

    Panu Panu

    Metsänomistus ja osakesijoittaminen ovat ihan erilaisia sijoitusmuotoja. Molempia kannattaa omistaa minusta. Ja tosiaan jos metsäyhtiöiden voitot kyrsii niin niistä pääsee helposti osalliseksi ostamalla metsäyhtiöiden osakkeita.

    aegolius

    Mitäs hassua siinä on? Eikö se ole ennemmin sääntö kuin poikkeus, että alkutuottajan siivu on kapein mahdollinen. Koeta löytää jokin päinvastainen esimerkki. Siis sellainen, että arvoketjussa alempi saisi enemmän kuin ylemmällä tasolla oleva.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Puu Hastelija iltasaarnasta (vai aamu) Me keskustelemme taas -ketjussa. Se on juuri noin että jos on tyytymätön sijoitustensa tuottoon, pitää etsiä uusia kohteita ja myös maamme ulkopuolelta. Sijoittamista voi harrastaa sekä kestävyys- että nopeuslajina. Se on vähän kuin pokerin pelaamista: osittain taitoa, osittain tuuria. Oma sijoittajaprofiilini yrittää etsiä kestävän kehityksen ja megatrendien mukaisia kohteita ns. länsimaissa eikä korkeinta tuottoa.

    Sama metsässä: metsätilan tulee tuottaa myös muita ekosysteemipalveluja kuin puuta. Metsänomistaminen on silloin kannattavaa, kun metsäkiinteistöt tuottavat haluamiani hyötyjä, joihin kuuluu muutakin kuin puuta ja euroja.

    Puuki

    Kannattavuuteen liittyvää  taimikoiden kasvututkimuksesta (Metsätieteen aikakauskirja -08, Valkonen ym. ) poimittua;  istutuskuuset kasvoi aukolla   9 vuoden aikana mätästetyllä kasvupaikalla keskipituudeltaan n. 230 cm , kun ilman maankäsittelyä keskipituus oli n. 125 cm.  Luont. syntyneet taimet n. 80 cm.

    Toinen tapaus ; 23 vuotta kestäneissä kasvatuskokeissa eri puulajeilla paras tilavuuskasvu oli ra-koivulla n. 135 m³/ha (istutustiheys paljon norm. suurempi, kerran harvennettu n. 35 mottia/ha), lehtikuuset ja mänty seuraavina vähän yli 100 m³/ha, kuuset n. 45 m³/ha.    Noihin kasvulukuihin voi verrata myös väitteitä  metsän  hitaasta hiilinielun kertymisestä päätehakkuualueilla; ei kestä 50-100v. sen palautuminen kuten jossain on esitetty.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hiilinieluksi palautuminen kestää tietenkin vain muutaman vuoden jos uudistamisesta on huolehdittu. Lisäksi unohtuu kokonaistaseen laskennassa usein se hiili joka jäi hakkuualalle karikkeina; pois lähti biomassasta avohakkuussa vain noin 60 % jos hakkuutähteitä ei korjata. Sen sijaan hiilivaraston palautuminen hakkuuta edeltävälle tasolle voi viedä 50 – 100 vuotta.

    Puuki

    Maassa oleva hiilivarasto ei juuri vähene ja kenttäkerroksen kasvusto (esim. 1-2 m pitkä heinikko/horsmikko/vatukko) kerää melko heti suunnilleen saman verran hiiltä kuin kasvatusmetsä keräisi (rehevillä kasvupaikoilla).

    Mutta kokonaistilannetta kuvaa parhaiten hiilitase johon kuuluu myös korjatun puun lisäämä varasto ja puutuotteiden kompensointivaikutukset esim. rakentamisessa verrattuna betonirakentamiseen.

    Tuosta istutuspuiden kasvuvertailusta voi päätellä mikä vaikutus olisi taimikoiden kasvun tasoon, kun käytetään uudempia jalostettuja taimia , sopivaa maanmuokkausta ja vielä alkuperäsiirtoa kuusella.  Puiden laatu siinä vähän kärsii mutta sillä ei ole   vaikutusta mottihintaan joten ei vaikuta kasvatukseenkaan.

    metsätie

    Metsätalouden kannattavuus on puuhintojen perusteella huonointa Etelä-Pohjanmaalla.

    Puukartelli pyörii edelleen, ja  uutta  sellutehdasta ei saa länteen perustaa.  Metsä -Boniakin passitettiin pois vaivoista  Keski-Suomeen.

    Kuitupuun hinta on centilleen sama kuin vuonna 1980. Ja vielä verot !   Palkat ovat 40 vuodessa 10-kertaistuneet ja sellun hinta on 20- kertainen.

    Metsä kannattaa myydä energiaksi.

    metsätie

    Luulisi, että Pohjanmaalla kannattaisi maksaa puusta oikeasti, kun logistiikassa rannikolla tulee valtavat säästöt.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 410)