Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 410)
  • Gla Gla

    Timpan ajatuksille on normaalioloissakin vahvat perusteet: tarve siirtyä uusiutuviin raaka-aineisiin.

    Per Ä Reikäs

    UPM kykenee maksamaan raakapuustaankin nyt enemmän metsien omistajilla, kun rahaa jätti palkkoihinkin kerran on.

    Korotuksia kaikille

    Puuki

    Maksasikohan umppi nyt rikkaana olessaan jälkitilin, kun kerran aikonaan tunnusti yhteistyön hinnoittelussa josta ei tosin ollut mitään hyötyä, ihan muuten vain huvikseen olivat sopineet keskenään.  Kannattavuus paranisi kertaheitolla, kun tuli myytyä aikoinaan umpille hyvää raaka-ainetta melko paljon.

    Per Ä Reikäs

    Hyvä kysymys, rahaa sillä kun nyt on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ikuisuuskysymys: onko vastuullisesti toimiva yritys myös kannattavampi? Sijoitusmaailmassa on ESG-sijoittaminen kuuma kysymys. Sijoittajien lisäksi myös asiakkaat lienevät kiinnostuneita vastuullisuudesta. Takaako meillä metsäsertifiointi jo vastuullisuuden ja miten järjestelmää pitäisi kehittää?

    Olisiko metsätalouden ulkoisvaikutuksista viestittävä enemmän määrällisesti, vaikka professori Timo Pukkalan kehittämällä laskentamallilla (Assessing the Externalities of Timber Production)? Ainakin ko. mallia voidaan hyödyntää metsäsuunnittelussa ohjaamaan metsänkäsittelyä enemmän omistajan hyötyjä vastaavaan suuntaan.

    http://www.hs.fi/talous/art-2000008763708.html

    ”Niemisen perustama Upright aikoo rakentaa maailman johtavan avoimen vaikutustietoalustan, josta kuka tahansa voisi etsiä ja löytää vertailukelpoista tietoa miltei kaikkien maailman yritysten niin kutsutusta nettovaikutuksesta.

    Se tarkoittaa sitä, että kaikki oleellinen yritysten vastuullisuuteen liittyvä tieto olisi samassa paikassa. Nettovaikutus tarkoittaa yrityksen yhteenlaskettua vaikutusta maailmaan niin, että tulokset ovat tulkittavissa numeroina.

    Taustalla on ajatus siitä, että kunhan kuluttajien ja sijoittajien on mahdollista saada tarkkaa ja vertailukelpoista tietoa yritysten vaikutuksista maailmaan, he tekevät järkeviä ratkaisuja. Tällä tavalla myös yritysten toiminta muuttuu ja samalla ehkä koko maailma.”

    Jovain

    Puuntuottajan tuskin kannattaa haaveilla jälkitilistä. Lakkolaiset sen tietävät ja käyttävät, marginaalia on. Puolipakolla, kolme kuukautta meni lomaillessa ja hyvillä lakkoavustuksilla. Met puuntuottajat tuotamme puuta, se osataan ja pientä avustusta saamme, sekin osataan, mutta miten on sen tilin kanssa?

    Jean S

    Sinänsä tämän vaikuttavuusfirman tavoite on kunnianhimoinen, mutta eri arvojen asettaminen toisiaan vastaan on se varsinainen pihvi, johon mitään järkeviä sääntöjä ei ole. Jutussa mainittiin hyviksenä diabetekseen hoitoa kehittävä yhtiö – no, se voi olla ihmistoiminnan näkökulmasta hyvis, mutta linkolalaisittain myös sellainen ajattelutapa olisi aivan perusteltu, että ihmisten määrän vähentäminen olisi luonnon ja ehkä lopulta ihmistenkin kannalta parasta. ”Yhteenlaskettu vaikutus maailmaan” on siis hyvin hankala, ja siitähän metsäsektorillakin on kysymys, kun päädytään asettaman vastakkain se, miten biomassan (metsäraaka-aineen) tuottaminen metsässä tuhoaa luonnontilaista luontoa ja se, että mitä tämä raaka-aine ihmisille antaa ja mitä muita, mahdollisesti joillakin mittareilla huonompia, raaka-aineita tämä korvaa.

    Luonnontilaiseen luontoon ja sen tuhoamiseen viitaten: muuan tuttavapariskunta muutti maalle Outokumpuun. Vanhan talon ympärillä oli niitty, jolla oli ehkä metrisiä pajunvitsaksia ym., ja pariskunta halusi ottaa niityn johonkin käyttöön. Tuttavapariskunta tiedusteli meiltä, voisinko siirtää nämä pajut mailleni kasvamaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nimenomaan näin: kuinka ei-yhteismitallisia hyötyjä verrataan ja kuinka pitkälle alihankintaketjuja seurataan. Metsänomistajan kannattanee olla kiinnostunut näistä, koska ne vaikuttavat suoraan metsäalan maineeseen. EU-taksonomiakin on tätä samaa maailmaa; senkin tarkoituksena on ohjata sijoituksia.

    Puuki

    Miten verrataan esim. fossiilisperäisten muovien ja uusiutuvan vaihtoehdon puuperäisten tuotteiden ei-yhteismitallisia hyötyjä ?      Merilinnuistakin löytyy jo muovia sisuksista 9 :llä 10:stä linnusta.     Mikro- ja nanomuovia on kohta joka paikassa.

    En ymmärrä ollenkaan semmosta ns. viherajattelua, että puun käyttö monenlaisiin uusiin tuotteisiin olisi luonnon kannalta niin iso haitta , että se pitäisi mieluusti estää kokonaan.    Kun siihen lisää harvennushakkuiden tuomat muut hyödyt myös luonnolle esim. tukkipuun kasvatuksen lisääminen (hiilivarastojen kasvatusta) ja luonnontuhojen väheneminen (hoitamattomien metsien sieni -ja muut luonnontuhot on yleensä suurempia kuin hoidettujen metsien) , niin puun järkevä käyttö ei voi olla vaikutuksiltaan haitallista verrattuna paljon enemmän saastuttavien raaka-aineiden käyttöön.

    Nostokoukku

    Kuinka ei yhteismitallisia hyötyjä verrataan ja kuinka pitkälle alihankintaketjuja seurataan.

    Tuulivoiman ja sähköautojen ylistämisessä tämä asia pitäisi myös muistaa. Jos kaikki lasketaan mukaan, ei varmasti näytäkkään enää erityisen hienolta ”vihreältä siirtymältä”.

Esillä 10 vastausta, 241 - 250 (kaikkiaan 410)