Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 410)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsätalouden talouskäytössä oleva pinta-ala ja myytävissä oleva puumäärä ovat viime vuosina alentuneet ja sama kehitys jatkuu mikäli biodiversiteettistrategia toteutuu esitetyssä muodossa. Kannattavuutta voi yrittää parantaa välttämällä yli-investointeja. Sen tilalle lisää luontaisen taimiaineksen hyväksikäyttöä ja jatkuvapeitteistä kasvatusta soveltuvilla kohteilla.

    Yritän agitoida Hesarin palstoilla aina kun tilaisuus tarjoutuu, että metsistä huolestuneiden kansalaisten pitäisi lahjoittaa rahaa Luonnonperintösäätiölle. Sen aikaansaannokset ovat olleet tähän saakka vaatimattomia.

    Olisi myös kiva kuulla Nalle Wahlroosin mielipide kantohinnoista. Sanooko mahdollisesti että mitäs läksit eli miksi sijoitit metsään…

    Tolopainen

    Eipä tuota ole käytännössä mitenkään havainnut, että olisi jotain muutosta tullut. Aukko tehdään, ei sinne mitään arvopuita jätetä. Muutama haapa tai raita ja pystyyn kuivuneita runkoja, jos niitä sattuu olemaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tolopainen, linjasi vähän vesittää säästöpuiden ideaa. Niiden yksi tarkoitus olisi lisätä metsään vanhoja järeitä eläviä puita. Saman tavoitteen voi toki toteuttaa suojakaistojen ja tärkeiden elinympäristöjen järeiden puuyksilöiden avulla mutta sielläkin ne alentavat hakkuukertymää. Jos pystyyn kuivuneita ei ole, pitäisi tehdä tekopökkelöitä. Eli kyllä säästöpuut vähentävät saantoa oikein toteutettuna.

    Tolopainen

    Minulla on ne järeät puut kasvamassa aukon vieressä. Sehän on sama missä ne jätetty, myös pihoilla on vanhoja järeitä puita.

    Timppa

    Jättöpuiden ei tietenkään ole välttämätöntä olla aukon keskellä.  Voivat olla leimikon reunassakin, kunhan ei poista myöhemmin.  Saattavat metsänrajassa pysyä paremmin pystyssäkin.

    Uusi sertti vaatineen 1o elävää ja 10 kuollutta 20-senttistä puuta.

    Per Ä Reikäs

    Samat % korotukset metsien omistajille,jos ja kun kerran toisetkin saa

    Puuki

    Säästöpuita kannattaakin jättää yleensä leimikon reunaan. Kuuset varsinkin pysyy pystyssä paremmin, jos on jo tottuneet tuuliin.  Jätän yleensä säästöpuut aina kuvion reunoille ellei sitten ole keskemmällä jokin kosteikko tms. huonosti puuta kasvava kohta tai esim. raitoja /haapoja.

    Kannattavuuteen vaikuttaa eniten puun heikko arvostaminen kantohinnan pysyessä samalla tasolla vaikka arvolisä olisi laatutukilla monta x  isompi kuin min. laadun täyttävillä.   Kuitupuun arvostamisesta kannolla ei kannata juuri puhuakaan.   Kun vertaa suomalaisia kuitupuupinoja esim. etelänmaissa korjattuihin  tukkeihin , niin usein näyttää laadun puolesta samalta.   Lyhyet laadukkaat tukit tulisi voida sahata arvokkaaksi erikoissahatavaraksi vannesahoilla kuten monissa muissa maissa tehdään.  Suomessa on hyvin kehittynyt metsäntutkimus ja -jalostus muulta osin paitsi ei laatupuun kasvatuksen ja sen arvostamisen osalta. Siksi se saatavissa oleva ja ennen arvostettu hyvä kotimaisen sahapuun laatuetu valuu pääosin hukkaan.

    Metsänmies

    Timppa:”Uusi sertti vaatineen 1o elävää ja 10 kuollutta 20-senttistä puuta.”

    Entäs jos ei ole noita kuolleita puita?Täytyykö kaulata 1o puuta kuivumaan? Itse ole Tolopaisen linjoilla. Avohakkuulla olen kaatanut kuviolta kaiken arvopuun. Toissijaisia suuria puita olen säästänyt. Siis haapoja , raitoja suuria tuomia ja pihlajoita. Viimeisessä savotassa jätin aukon keskelle jättiläispaksun kuusen, ei se olisi kelvannutkaan tehtaille. Siinäpähän siementää ympäristöään. Noista jättämistäni puista syntyy aikanaan noita ”vanhoja järeitä eläviä puita,”

    Timppa

    Entäs jos ei ole noita kuolleita puita?Täytyykö kaulata 1o puuta kuivumaan?  

    Olen ymmärtänyt, että silloin katkaistaan latvasosa, joka jätetään maahan.

    Per Ä Reikäs

    Metsätalous kannattaa aina, josko nysite kuntiemme siipiveikko elättimme rasita.

    Jo pelkkä polttopuiden jalostus raivaamattomista metsistämme näitä arvottomimpia puita poistaen tuottaa tuloksia, töitä/tekoja&rahoja

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 410)