Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 366)
  • Jovain

    Ei voi käsittää noita laskelmia. Puunhintatilastoissa ei ole hinnastoa erikseen jk puulle, ei myöskään jk korjuulle. Ei ole määritelty jk aloituksen puustopääomaksi 50/150, tai että näillä käsitteellisillä arvoilla määriteltäisiin metsänhoidon paremmuutta tai kannattavuutta.

    1/4 aloitusta puustopääomaksi täydestä metsästä on pidettävä harsintana. Eihän vajaa tuottoiseksi luokiteltava metsä voi olla tuottava, luokitellaan kuluna laskelmassa ja josta jk:n alempina tuottoina koplataan vielä viljelyn ja hoidon kustannukset.

    Jos mennään tuottavilla puustopääomilla, vertailu menee päinvastoin. Ei ole alemmat puuston ja korjuun tuotot rasitteena, arvokasvu ja puustopääomat riittävät hyvin vertailussa.

    Perko

    Tuo viis mottia on ihan hyvää normaalia esim ystäväni Juoksahkkan mailla. Maisemat  ja revontulet korvaa hieman kasvussa.  Puustoisena pito on ainut jolla se maa tuottaa ei kuopimisella ja rotuistutuksilla.  Sellaista tarkoitin, en sitä Puukin selittämää hoitokokeilua.  Täällä etelässä 9 mottia on  helposti saavutettavissa ilman jalostustakin.  Jotta tuotto kasvaa, vein verkot veteen!

    Ps, korjasin painovirheen , pahoittelen .

    Puuki

    Tehkää miten huvittaa . En ala kiistelemään varsinkaan semmosen kanssa joka kertoo, että ei ymmärrä selkeitä laskelmia.  Esimerkkejä ei eroteta yleistyksestä , siinä tökkää heti alkuun , muuta en sano.

    Rane

    ”Ei voi käsittää noita laskelmia.”

    ”Maisemat korvaa ja revontulet hieman kasvussa.”

    Jepjep.

    Tolopainen

    Metsänomistaja voi itse vaikuttaa siihen paljonko pääoman tuotto on. Miksi se pitäisi olla alle 15%. Silloin on jääneet hakkuut tekemättä ajallaan ja metsissä on aivan liikaa pääomia. Ei paljon auta tarjouspyynnöt, jos hakkuita ei ole tehty riittävästi ja sitä osoittaa myös tilastot.

    Jätkä

    Joo vaan :”Ei voi käsittää noita laskelmia. Puunhintatilastoissa ei ole hinnastoa erikseen jk puulle, ei myöskään jk korjuulle.”

    Ymmärrän hyvin, että sinulla ja myös esim DA-harjavalta Trollilla menee käsityskyvyn yli tuollaiset asiat..

    Kuitenkin tiedän, että suurin osa palstalla on hyvin ymmärtänyt, että JK- hakkuu on  – tai sen ainakin pitäisi olla harvennushakkuuta, josta tulevan puun kantohinta on tuntuvasti halvempi kuin päätehakkuussa otettavan tukkipuuston kantohinta. Tämä tietenkin tapahtuu, vaikka harsittaisiin vain tukkikokoisia ja -laatuisia puita.

    Perko

    Joku hybridivaikuttaja toimii  tietämättään  epäilen ettei itse älyä,   kiistelyttävät näillä sivuilla metsäsäläisiä keskenään jk:lla  ja aukolla etteivät kykene raakapuun hintaa kohentamaan.   Ahkerimmat käyvät  HSn palstoilla kamppailua joutavasta ja tärkein puun hinta  jää hoitamatta.  Kolmen suuren on helppo hoitaa häirinnällään, hajota ja hallitse   600 000 metsänomistajan mieltä kahvipaketeilla, valtakunnan etu mukamas on kyseessä.  Täällä  kun on  monia  osaajia ja innostusta niin jos joku sinne  HS n vois kirjoitella ihan pelkästään kuin Puuki täällä hintatietoja maailmalta.  Jospa    vaikka Nalle vastais.

    Puu Hastelija

    Mielenkiintoinen näkemys Tolopaisen metsäntuotto. Eli jos myyt puut, saat pääomaa, jonka sijoitat ja sijoitus menettää arvonsa, niin oletko silloin saanut lainkaan tuottoa metsästä?

    Täytyisi Tolopaisen kyllä laittaa 30% tuottotavoitteekseen, niin ei tarvitsisi koittaa kituuttaa 10e viikko ruokarahoilla. Vai tuleeko tuo 15% tuotto pääomalle sillä, kun ostaa 1e tölkin, palauttaa sen kauppaan ja saa 15c korvauksen – siis tuoton sijoitetulle pääomalle.

    Koska poltinpuiden teko on vielä osittain aloittamatta (kone kyllä kytketty traktoriin), niin ei tuo hankintakuitujen ajokaan ole päässyt edistymään, kun ei oikein viitsisi alkaa irroittamaan klapikonetta. Eihän tuo nyt kovin kummoinen – kaikkineen  puolen päivän homma olisi.  Täytynee aamusella miettiä,  josko nuo puut jaksaisi tehdä.

    Tolopainen

    Pääomaa voi sijoittaa siten, että ei ole markkinariskiä. Ei sitä tosin kovin paljon ole pitkäaikaisessa sijoituksessa. Metsään sijoittamisessa on suurempi riski kuin osakkeissa. Sitä vain ei haluta tunnustaa.

    Kyllä nyt varallisuusarvot laskee reippaasti, suomalaiset vain kuvittelivat miinuskorkojen maailmassa olevansa varakkaita.

    Puuki

    Jos ei osta polttoaineita eikä joitain ruokia tai rakennustarvikkeita, niin inflaatio % ei ole yhtä suuri kuin jos niitä joutuu ostamaan tavalliseen tapaan.   Metsäliiton korko kattaa inflaation mutta ei B-osuuksien nimellinen 1 %:n korko = lahjoitus yhteiseen kassaan. Osakkeisiin sijoitus on keskimäärin riskialtiimpaa kuin metsänkasvatus sehän on ainakin ollut selvä asia tähän mennessä.

Esillä 10 vastausta, 271 - 280 (kaikkiaan 366)