Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 410)
  • Puuki

    Mikä olisi optimaalinen viljelytiheys nykykäsityksen  ja -hinnoilla laskien  esim. istutusmännyllä kuivahkolla kankaalla kannattavuuden kannalta katsottuna ?  Tuo asia optimoinnissa on kiinnostanut ja olen siitä jotain kirjottanut ennenkin (jo vuosia sitten).

    Jos taimia kasvatetaan liian harvassa , oksan paksuus saattaa vähentää tukkisaantoa tulevaisuudessa ja puista tulee muutenkin ehkä liian tyvekkäitä.  Toisaalta tyvekkään puun tukki% voi olla suurempi kuin juoksevamman pidemmän puun (mutta ha-kok.kasvu saattaa laskea).  Kuivahkoilla kasvupaikoilla laatu ei heikkene liikaa ainakaan vielä n. 1000 kpl/ha kasvatustiheydellä, varsinkaan jos istutuspuiden seassa kasvaa muita luont. taimia.   Taimet varttuu nopeammin myyntipuiksi kuin norm. n. 2000 kpl/ha tiheydellä kasvatettaessa. Jalostettujen taimien kasvunopeus on hyvä ja laatu parempi kuin luont. taimien.  Jos 1. tukin matkalta oksat karsiutuu pääosin pois alikasvoksen avulla ennen ensiharvennusta, niin se riittää laadun puolesta jotta voidaan hakkuissa tehdä tukkeja suurimmasta osasta istutuspuita.

    Panu Panu

    Tänä keväänä mäntyä menee MT-pohjalle 1800/ha. Vähempikin todennäköisesti riittäisi mutta en ole uskaltanut vielä enempää pudottaa suosituksista ja kerään kokemuksia. Periaatteessa yhtäkään kuitupuuna korjattavaa ei pitäisi istuttaa mutta se vaatisi myös ajourasuunnittelua istutusvaiheessa. Ja männyllä tosiaan paksujen oksien riski kasvaa tiheyden laskiessa, luontaista tuskin tulee sopivasti joka paikkaan varjostamaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    1000 kpl istutus männyllä vähän riskialtis ketju – saattaisi vaatia tyvitukin karsinnan onnistuakseen. Varmempi olisi konekylvö, siinäkin saadaan jalostushyöty.

    pikkutukki

    Mielestäni pystykarsinta ei tuo mitään lisäarvoa tukille.

    Jätkä

    Oikein suoritettu pystykarsinta oikeassa kohteessa tuottaa käytännössä esim kahdeksan kpl oksatonta lautaa ja kaksi kpl sydäntavaraa, joka on kolmelta sivulta oksaton. Isommista tukeista tulee jopa 12 pintalautaa.

    Karsinnasta pitää olla todistus, johon on kirjattu D 1,3 läpimitta ja myös läpimitat kaatohetkellä.

    Lisäarvo maksetaan koko puun tukkiosalle jolloin hehtaarilta kaadettu 400 – 500 runkoa, jotka ovat kuution kokoisia, antaa jo ihan kivan lisäarvon, vaikka lisä olisi VAIN 10 €/ kiinto. Sahaaja ottaa siitä lisäarvon, joka on luokkaa 300 – 500 €/ kiinto.

    Mutta kuten mainittu, karsinta pitää tehdä oikein ja kirjaus myös!

    Puu Hastelija

    ”Pääomaa voi sijoittaa siten, että ei ole markkinariskiä.”

    Tähän voisi nyt lisätä muutaman käytännön esimerkin. Tai vaihtoehtoisesti oman näkemyksensä,  mitä markkinariski tarkoittaa.

    Ne klapit muuten jäi vielä tekemättä. Ei jaksanut/huvittanut.

     

    Tolopainen

    Markkinariskiä on syytä pohtia, kun sijoittaa rahaa osakkeisiin. Tai käy kuten puuhastelijalle, salkussa polskii yhä suurempia turskia lohien tilalla. Siitä seuraa masennus, eikä enää työkään huvita. Joiltakin menee koko elämän aikaiset säästöt. Kyllä Siperia opettaa, että markkinariski ei ole mihinkään kadonnut, vaikka kymmenen vuoden nousuputki sai sen unohtamaan. Tuollaiset 10% osakkeiden päivälaskut Jenkkimarkkinoilla tarkoittavat suurta pääomapakoa pois osakkeista, lasku on vasta alussa. Pörssimarkkinoiden pitimmät laskut ovat kestäneet neljä vuotta. Tämäkään aika ei nyt luultavasti riitä. Venäjä saattaa hajota Ukrainan sodan seurauksena ja maailmantalous ajautuu kaaokseen.

     

     

    Puu Hastelija

    Kysymys on ehkä vaikeasti ymmärrettävä, mutta koitetaan uudelleen.

    ”Pääomaa voi sijoittaa siten, että ei ole markkinariskiä.”

    Tähän voisi nyt lisätä muutaman käytännön esimerkin. Tai vaihtoehtoisesti oman näkemyksensä,  mitä markkinariski tarkoittaa.

    Tolopainen

    Koita nyt ihan itse miettiä, jos luetun ymmärtaminen ei onnistu. Tietoa voin antaa, mutta en ymmärrystä. Markkinariskiä on markkinoilla, joilla arvostustaso määräytyy markkinoiden spekulaatioiden mukaan. Miljoonat sijoittajat ryntäsivät ostamaan esim. Teslan osaketta, eikä sen nykyarvo perustu yrityksen tuotosta laskettavaan arvoon. Tällaisia kuplia syntyy markkinoille n.10v välein.

    Puuki

    Mikä se olisi semmonen pörssilappu jonka riski olisi vähäinen nykyään ?  Tolopaisen aikoinaan mainostama Lehtokin laski senttiosakkeeksi (kuten oli odotettavissa).   Tuliko parempi tulos kuin tod.näk tulee metsänkasvatuksesta ?  Metsäosakkeet on nousseet keskimääräistä paremmin kyllä; johtuu pääosin kotimaan vakaasta  halvasta puun hinnasta.

Esillä 10 vastausta, 281 - 290 (kaikkiaan 410)