› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Viewing 10 replies - 381 through 390 (of 430 total)
1 2 3 … 38 39 40 41 42 43

  • Metsätalouden kannattavuus

    Sent on: 1.11.2021 at 09:13

    Tagged: 

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

    Creator
    A.Jalkanen
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Jovain 24.2.2023 at 09:14

    Jees, kulut ovat pystykaupassa, palveluissa joista maksetaan. Sitä vastoin hankintakauppa antaa hyvän kontrollin puukauppaan ja metsänhoitoon. Hankintakauppaa käydään kilpailuasetelmassa pystykaupan kuluja ja metsänhoitoa vastaan. Suosittelen.

    Saahan sitä seurata vaikka (kuten) piru raamattua, puunhintataulukko tuolla yläpalkissa. Ei ole mikään puunhintataulukko, vaan taulukko toteutuneista puukaupoista. Ei tee oikeutta hankintakaupalle, ei ole myöskään taulukko jk puulle, on hankintalisän osalta mitä on, tukin osalta jopa miinusmerkkinen. Voidaan verrata vaikka kartelliin, jos sitä noudatetaan. Hankintakaupassa saavutettavat edut ja hankintalisät määräytyvät puukaupassa.

    A.Jalkanen 24.2.2023 at 09:21

    Jospa Metsälehti tekisi vähän juttua toteutuneista korjuun ja puun hinnoista jiikoo-hakkuissa? Toki tähän ketjuun saa kirjoittaa esiin tietoja. Jos olet tehnyt tai teettänyt jiikoo-hakkuun, millaisia hintoja sait puulle ja korjuulle?

    Periaatteessa pitäisi verrata keskimääräistä korjuun kulua jaksollisen ja jatkuvan kiertoajalla – ei pelkästään päätehakkuun kulua vastaan jiikoo-poimintahakkuun hinta.

    Puuki 24.2.2023 at 09:23

    ”Tuplat ”ei kerro vielä mitään konkreettista kannattavuuden suhteen.   Lukuja pitää olla esittää.  Melkein yhtä epämääräinen sana kuin alv:illa tienaaminen.

    Minä olen aiemmin kertonut tot.korjuun (jk /yläharvennus) hintaeron ja se oli 5 € motilta. Vierekkäiset kuviot. Saanto ja puiden koko suunnilleen sama , jk alue 2 x laajempi.

    A.Jalkanen 24.2.2023 at 09:32

    Puukilla tuossa jämpti vertailu. Tuossa tilanteessa eroa ei juurikaan pitäisi tulla, mutta toki poistettavien runkojen koko vaikuttaa.

    Tomperi 24.2.2023 at 09:37

    Jotenkin tuntuu että tarkoituksella hämärretään sitä, mitä tarkoittaa kustannuslaskenta, kannattavuuslaskenta ja miksi niitä nimitetäänkään.. siis miun mielestä metsälehden asiantuintija raadin pitäs mieluummin julkaista lehdessä kannattavuuteen yms liittyviä juttuja kuin jotakin jomminjoutavia sahan putsaus juttuja.  Voihan se olla että se asiallisempi ote muuttuu lehdessä päätoimittajan myötä tai sitten ei.  En tiedä millainen ohjeistus tulee esimerkiksi ÄMTEEKOOLTA.  Jotenkin tuntuu että moternimpia juttuja tulee esimerkiksi maaseuuduntulevaisuudelta ja koneviestiltä ….

    nooh jäsenkato todennäköisesti MHY kentässä jatkunee suhteellisesti otettuna voimakkaampana kuin toimihenkilö kato.  Löytääkö metsälehti tiilastot viimeiselta kolmeltakymmeneltä vuodelta?

    TTL 24.2.2023 at 10:00

    Varsinaisesti asiasta en pysty sanomaan mitään, mutta muutamia erikoisuuksia puukaupassa on.

    Perinteisesti yksi kummallisimpia on (on ollut) kuutiohinnan hyppäys n 15 cm latvaläpimitassa. Meistä varmaan moni on myynyt 14 cm latva puuta 20 euroa kuutio ja 15 cm latva 70+ euroa kuutio. Taas joudun ottamaan ainoan jossain määrin tuntemani vertailukohdan eli Viron esille. Normaalissakin markkinatilanteessa iso tukki voisi maksaa siellä 100 euroa kuutio, vähän pienempi tukki (15-18 cm latva) 85 euroa kuutio ja vielä jopa latva 8 cm sahapuu 60 euroa kuutio. Nämä tienvarsihintoina ”normaalisti”.

    Toinen asia, mikä kummastutti, kun aloin asioita tällä alalla ihmettelemään oli harventaminen harventamisen jälkeen. Uskoisin, että nämä metsänhoitomallit ovat osin kehittyneet paperi- ja selluteollisuuden vaikutuksesta. Tämä liittyy tuohon ensimmäiseen asiaan siten, että harventelemalla kiertoajan puusta pyritään myymään mahdollisimman halvalla kuutiohinnalla mahdollisimman paljon lisäämällä mm tuulenkaatoriskiä.

    Joissain huippumetsissä päästään yli 90 %:n tukkiprosentteihin. Kun puuston läpimitalla on kuitenkin jakauma (siis hajontaa), niin myös 60 v vain ensiharvennetussa kuusikossa tukkiprosentti voi olla luokassa 70 %. Tällöin päätehakatessa kuitukin tulee päätehakkuuhinnalla.

    No tietysti rahalla on aika-arvo ja siitä toisen harvennuksen tilistä on voitu sijoittaa jo metsään tuottamaan. Toisaalta puun hintakin nousee. Vaikea ongelma!

     

    A.Jalkanen 24.2.2023 at 10:16

    TTL, kiitos nyt oli asiaa! Timo Pukkalan lausuma vuosien takaa: kuusikuitua ei kannata kasvattaa. Hänellä se tarkoitti tietenkin sitä periaatetta, että kasvatetaan kuidut tukeiksi ja myydään sitten vasta. Tähän ongelmaan tulee lievennystä, kun perustetaan ja kasvatetaan metsät harvempina, jolloin ne järeytyvät nopeammin ja kuidun osuus kiertoajan tuotoksesta jää pienemmäksi. Hinnoittelumalli joka on Virossa, on tavallaan tulossa meille runkohinnoittelun muodossa?

    Nyt aiotaan saada metsänomistajat pidentämään kiertoaikoja, jotta metsät sitoisivat paremmin hiiltä. Ehkä avuksi tulee kompensaatiomarkkina jossa metsänomistaja saa metsästään vuosivuokraa ja aikatekijän vaikutus täten lievenee. Ongelmaksi jää miten toimitaan jos alue halutaan hakata. Tätä ongelmaa ei ole suojelualueella: siinä hiilen sidonta ja hakkaamattomuus yhdistyvät nätisti, ainakin sen aikaa kun tuhoja ei tule.

    Jovain 24.2.2023 at 10:27

    Virossa tehdään tienvarsikauppaa, siellä pystykauppa ei ole käytössä. Ei taida olla ristiriitaa myöskään metsänhoitotapojen välillä. Kuka sen määrittelee (Suomessa) tienvarressa, minkä hoitomuodon puusta on kysymys ja nähdään vielä tarpeelliseksi (meillä) tehdä vertailevaa kustannuslaskentaa hoitomuotojen välillä ???

    TTL 24.2.2023 at 10:53

    A.J., tuo kompensaatiomarkkina voisi olla esimerkiksi ”tuottotuki” metsänomistajalle, jos hän viivästyttää hakkuuta, kun nyt kaikkeen muuhunkin saa tukea.

    Vaikkapa 60 v kuusikko, mikä kasvaa vielä 6 kuutiota vuodessa hehtaarilla. Jos tämän hetken puutilavuus on 300 m3/ha ja runkohinta 70 euroa/m3, niin puustoon sitoutunut pääoma on 21000 euroa. Vaikka vuosikasvu on hyvä, niin se antaa stabiililla puun hinnalla kuitenkin vain (70*60)/21000 = 0,02 tuoton (2,0 %) pääomalle. Jos hakkuita todella halutaan viivästyttää, niin ko. tilanteessa kasvutuoton tuplaaminen EU:n hiilensidonnankompensaatiotukirahastosta (virtuaalinen kaiketi vielä) vaikka 15 vuodeksi olisi käsittääkseni tehokas. Siis 15 v tässä esimerkissä 420 euroa/ha vuodessa ”Ota hiili metsästäsi vasta huomenna -rahastosta”.

    Pukkalan jutuissa näyttää olevan kyllä juonta. Olen kirjastossa joskus lukenut hänen teoksiaan. En ole uskaltanut lainata!

    Sanottava myös, että todella tehokkaasti A.J. kommentoit laajalla sektorilla asiantuntevasti asioita!

    Visakallo 24.2.2023 at 11:03

    Melkoiset summat alkaisi sieltä rahastosta pyöriä metsänomistajille. Miten ja keneltä olikaan tarkoitus ne rahat sinne rahastoon kerätä?

Viewing 10 replies - 381 through 390 (of 430 total)
1 2 3 … 38 39 40 41 42 43