Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Keskimäärin viljelyssä maatilaa kohden on vain muutama hehtaari turvepeltoja. Nopein ja lopullinen korjaus niille matalilla turvekerroksilla on kaivurilla turpeen hautaaminen pohjaveden alapuolelle ja kivennäismaa pinnalle ja syvemmillä turvekerroksilla saveaminen.
Hanke laski että metsätaloustoimien osuus kaikista orgaanisista vesistöpäästöistä on suuruusluokkaa 10 prosenttia, mutta typen ja fosforin päästöistä hiukan suurempi.
TOC-päästöt olivat 4 % kaikista. Lisäksi Lena Finer ym valuma-alueiden tutkimuksen mukaan TOC- päästöt olivat luonnontilaisilta alueilta korkeammat kuin ojitusalueilta.
Muualla Suomessa kuin Pohjanmaa-Oulu jokien valuma-alueilla, fosforipäästöjen lisä luonnontilaiseen verrattuna oli 13 g/ha eli 3..4 sokeripalaa per hehtaari. Lisäksi suoraan vesitöihin tulee laskeumana ilmasta fosforia 6/17*440= 165 tn (ks linkki alla), kun metsätalouden fosforipäästö on 440 tn/v . Typpi- ja fostorilaskeuma on vain hyvä metsien kasvun kannalta.
Typpeä laskeumana tulee tulee suoraan vesitöihin 3,6 milj.ha*2 kg/ha/v= 7200tn/v, kun metsätalous sitä tuottaa 7300 tonnin lisän luonnonialaisiin valuma-alueisiin nähden. Metsätaloudesta tuleva typen lisä on vähäinen 16% ja saman suuruinen mitä ulee laskeumana.
Lainaus MetsäVesi-raportista sivulta 69: Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia ja fosforin 1 760 tonnia. Orgaanisen hiilen vuotuiseksi kuormitukseksi arvioitiin 1,8 miljoonaa tonnia. Metsätalouden kuormituksen osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforin huuhtoumasta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen huuhtoumasta 4 % (78 000 tonnia/v)
Tässä linkki, jossa on esitetty myös fosforin laskeuma kaikista vesiin pääsevästä fosforista.
On vesistöpäästöjen arvioista kerrottu jo aiemmin muissa keskusteluissa, mutta tarjottu tieto tuntuu valuvan yleisöltä kuin teflonpintaisen hanhen selästä, ei ole tarttumapintaa. Marko Rahikkala TA:lle: ”Pitäisikö sinun hankkia hieman ajantasaisempaa tietoutta?” 🙂
Kommentti TA:lle, ollaan edelleen Vanhasen esseessä. Lieneekö liikaakin jo oiottu, mutta on yritetty ainakin suhteuttaa suuruusluokkia. Myös Mika Nieminen on todennut, että suurin päästö tuli silloin kun ojat alun perin vedettiin. Muuten kuormittajien keskinäinen järjestys on omalla vastuullani.
”Käy vilkaisemassa ympäristö-sivustolta osio rehevöityminen. Itämereen tulevista ravinnepäästöistä suurin osa johtuu laskeumasta ja luonnonhuuhtoumasta. Metsätalouden osuus on merkittävä Perämerellä, jonka ympäristössä on paljon turvemaita. Samalla alueella on myös paljon turvepeltoja. Molemmilta tulee orgaanisen hiilen päästöjä.
Suurimmat vesistöpäästöt ovat syntyneet, kun pellot ja metsäalueet on aikoinaan uudisojitettu. Seuraavaksi suurimmat syntyvät peltojen muokkauksista ja lannoituksesta. Seuraavaksi metsäojien kunnostuksesta. Vasta näiden jälkeen tulevat normaalit metsäojat. Kaikkein pienimpänä osiona kivennäismaan metsien käsittelyt avohakkuilla ja muokkauksella. Tästä listasta voidaan miettiä mihin kohtaan maa- ja metsätalouden vesiensuojelun toimet kannattaa kohdistaa.”
Lauri Arvola: Tulevaisuudessa kannattaisi panostaa myös järvien reagointiin valuma-alueiden maankäytön muutoksiin, sillä maankäyttö on yleensä ensisijainen kuormitukseen vaikuttava tekijä.
Arvolalla on tämä vanhentunut käsitys eikä mitään merkittävää sanottavaa. Ei vieläkään edes tutkijoilla ole oikeaa käsitystä, mistä humus väri pintavesiin ensisijaisesti tulee. ”Yleensä ensisijainen kuormituksen lähde” on vain 4% ja mitätön. Loput 96% on metsien karikkeista (ensisijaisesti lehtipuiden lehdet), metsämaapohjan kasvillisuudesta, luonnon niityiltä (rantaniityt), luonnon soilta ja vesikasveista tuleva luonnollinen TOC-kuormitus ja myös maataloudesta tuleva.
Soilla maankäyttö (ojitetut suot) ei tuo kuin 10% lisäyksen TOC- humus kuormitukseen luonnontilaisiin soihin verrattuna, jota on lähes mahdoton silmällä erottaa.
Ei mitään mainintaa, että orgaaniset hiiliyhdisteet hajovat ja normaalia kuivemmat kesät pitää pintavedet hirkkaina, kun humusta sisältämä valuvesivirtaamat ovat vähäisiä.
Joo, ihan kaikkea humuksesta ei vielä tiedetä. Jotenkin tuntuisi ,että suurin erä täytyy tulla turvemailta, olkoon sitten suona, peltona tai metsänä. Jos kivennäismailta kertyisi kovin paljon, kaivovedet ja pohjavedet olisivat myös ruskeita, mutta pääsääntöisesti eivät siis nyt ole, ellei maaperässä ole rautaa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään