Metsätalouden vesistövaikutukset

”Turvepeltojen ennallistamiseen haetaan järkiratkaisuja”.

Valitettavasti haetaan niitä vaikeita ratkaisuja.

Keskimäärin viljelyssä maatilaa kohden on vain muutama hehtaari turvepeltoja. Nopein ja lopullinen korjaus niille matalilla turvekerroksilla on kaivurilla turpeen hautaaminen pohjaveden alapuolelle ja kivennäismaa pinnalle ja syvemmillä turvekerroksilla saveaminen.

Loppuu päästöt.

https://www.koneviesti.fi/maatalous/b168e9de-d6aa-4448-bfa3-d6a95edcf5e9

Laitan tämän tännekin että löytyy tarvittaessa.

Hanke laski että metsätaloustoimien osuus kaikista orgaanisista vesistöpäästöistä on suuruusluokkaa 10 prosenttia, mutta typen ja fosforin päästöistä hiukan suurempi.

TOC-päästöt olivat 4 % kaikista. Lisäksi Lena Finer ym valuma-alueiden tutkimuksen mukaan TOC- päästöt olivat luonnontilaisilta alueilta korkeammat kuin ojitusalueilta.

Muualla Suomessa kuin Pohjanmaa-Oulu jokien valuma-alueilla, fosforipäästöjen lisä luonnontilaiseen verrattuna oli 13 g/ha eli 3..4 sokeripalaa per hehtaari. Lisäksi suoraan vesitöihin tulee laskeumana ilmasta fosforia 6/17*7300= 2576 tn (ks linkki alla), kun metsätalouden fosforipäästö on vain 440 tn/v eli 17% laskeumasta. Typpi- ja fostorilaskeuma on vain hyvä metsien kasvun kannalta.

Typpeä laskeumana tulee tulee suoraan vesitöihin3,6 milj.ha*2 kg/ha/v= 7200tn/v, kun metsätalous sitä tuottaa 7300 tonnin lisän luonnonialaisiin valuma-alueisiin nähden.

Lainaus MetsäVesi-raportista sivulta 69: Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia ja fosforin 1 760 tonnia. Orgaanisen hiilen vuotuiseksi kuormitukseksi arvioitiin 1,8 miljoonaa tonnia. Metsätalouden kuormituksen osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforin huuhtoumasta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen huuhtoumasta 4 % (78 000 tonnia/v)

Tässä linkki, jossa on esitetty myös fosforin laskeuma kaikista vesiin pääsevästä fosforista.

https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitus

Lena Finer ym sivu 29: https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf

Ei kai sillä nyt ole väliä onko luku 4% tai 10%. Minulla on ollut 6% käytössä. Tuo 4% on lähes merkityksetön.

Täälläkin muutama kirjainmerkki on toistellut, että ”kaikki vesien tummuus tulee ojituksilta”, joka on ollutkin yleinen käsitys Suomessa.

Vasta pari kuukautta sitten saatiin tähänkin asiaan totuus esille MetsäVesi- hankkeen 2020 julkaisun jälkeen.

Siis tahallaan on ylläpidetty tätä harhakäsitystä ja tätä korjausta tiedotusvälineet eivät ole vieläkään kertoneet.

AJ ensimmäisenä (vai leinenkö minä jo sen kertonut) tuo esille asian oikean laidan Hesarin Vanhas-kommenteissa.

Suo-ojitusaluelta tuleva humus on merkityksetön vesien tummuuden kannalta, sillä 4% voidaan sanoa jo olevan ”ei mitään”.