Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Pakkohan tänne on palata kun ihan nimeltä taas mainitaan ja lainataan tekstejä.
Siis tämä humuksen hajoaminen 6-12 kuukaudessa oli oikeasti Kurjen oma pullo juttu, näin vähän epäilinkin. Eli yhdistit oman pullokokeen Helsingin yliopiston tutkimukseen, sepä kävi näppärästi, varmaan p arvo oli todella julma.
Sukeltamani järven lahden pohjan kerros ei ole mitään mineraali kiintoainetta: hiesua, savea, silttiä tai hiekkaa. Orgaaninen kiintoaines on näpeissä aivan erilaista kuin humus, karikkeesta saat puristettua vaikka pallon, humuksesta et saa puristettua mitään massaa, se vain velloo vaaleanruskeana pilvenä.
Järven pohjan humuskerrokseen voi sukeltaa, ilman että siinä tuntuu mitään erityistä vastusta, kiintoaineeseen ei sukellella. Mutta mukavaa humussukeltelu ei ole, näkyvyys on 0, ei nää edes sukellusmittareita vaikka tuo maskiin kiinni.
Mutta eipähän lopu sukellushommat, enemmänkin joutuu rajoittamaan filttereiden harjauksia ja vaihtoja.
Pitänee kertoa asiakkaille, että nyt meillä on nero löytynyt kun voi keskustelupalstalla heittää vastauksen, ettei varmasti ole humusta. Voinevat ottaa sinuun yhteyttä jos epäilevät näinköhän on tosissaan?
Mitä taas tulee ojituksen N ja P aiheuttamaan kuormitukseen ojitusalueen vesistöihin, ilmasta tuleva 15 g/ha/v fosfori laskeuma on mielestäsi järkyttävä, mutta 20 g/ha/v P lisäkuormitus ei oikeastaan mitään, niimpä niin.
Hesariin vielä viimeinen huomio, keskustelu alkaa olla kypsä.
”Vielä tärkeä lisäys. Vaikka pienistäkin puroista kertyy ajan myötä isoja puroja, hanskoja ei tarvitse lyödä tiskiin. Metsätalouden vesistöpäästöistä ravinteet ja kiintoaineet saadaan hyvin kuriin, ja keinot tähän tunnetaan. Ongelmalliseksi jää orgaaninen hiili, jota lähtee veden mukaan aina kun vettä kulkee erityisesti turvemaan maaperän läpi; sitä ei osata vielä pysäyttää ennen vesistöjä eikä poistaa niistä, mutta ihminen on tunnetusti kekseliäs…”
Noin se Pakahe menee! Suoltaminen saa täällä fanitusta ja lähtökohdat unohtuu! Harvat enää jaksaa kyseenalaistaa ja kellarieliitti tuntee jotain voitonriemun tapaista! Edellinen ”kehityskulku” toistuu kerta toisensa jälkeen, lähtökohdiltaan mitä uskomattomimmissa aiheissa! Ei voi olla oikein eri mieltä, jos viimeinen ihmiskontakti on pelissä!
Mutta täytyy arvostaa ja olla kiitollinen käytännön osaaja Kurjelle ja muillekin! Hän ei ole aikaa ja vaivaa säästellyt! Kiitos!
Pitänee kertoa asiakkaille, että nyt meillä on nero löytynyt kun voi keskustelupalstalla heittää vastauksen, ettei varmasti ole humusta.
Jankkaaja Aki Ikonen ja peesaajansa saa pitää käsityksensä orgaaninsesta hiilestä eli humuksesta, että se on käsin kosketeltavaa. Tiede ei vain tue tuota käsitystä, vaan että se on veteen liuenneena.
Kurki kirjoittelee mitä sattuu, noukkii jonkun tutkimuksesta lauseen, kuvan tai kaavion ja sitten mennään.
Se nyt on nähty, että pahahe ikosella on humuksesta ja muustakin vielä se kansanomainen käsitys kuten peesaajillakin.
Kaikki vesiä tummentava humus tulee ojistetuilta soilta klöntteinä.
Ongelmalliseksi jää orgaaninen hiili, jota lähtee veden mukaan aina kun vettä kulkee erityisesti turvemaan maaperän läpi; sitä ei osata vielä pysäyttää ennen vesistöjä eikä poistaa niistä, mutta ihminen on tunnetusti kekseliäs…
Luonnontilaisiltakin soilta tulee suunnilleen sama määrä humusta kuin ojiteteiltakin.
Yhdiste on kemiallinen aine, joka muodostuu kahdesta tai useammasta alkuaineesta ja yhdisteellä on kiinteä kemiallinen kaava.
Mikä on humuksen kemiallinen kaava Kurki?
Humus on orgaanisten aineiden seos, se sisältää useita kemiallisesti sitoutumattomia aineita, eikä humuksella ole mitään kiinteää kemiallista kaavaa, joten humus ei ole yhdiste.
Eikä humus täysin liekene veteen, mutta osa humuksen orgaanisista hapoista kyllä.
Kuten kerroin, järven lahden pohjan aine ei ole kiintoainetta kuten yrität väittää vaan sedimentoitunutta humusta ja jos yrität väittää, että ei humus sedimentoidu, ota ensin asiasta selvää, ettei tarvitse perusasioita taas käydä läpi.
Voi Kurki, nyt kannattaisi henkäistä ja vähän miettiä, mitä kirjoittelee.
Eikä humus täysin liekene veteen, mutta osa humuksen orgaanisista hapoista kyllä.
Lähes 100% vesien humuksessta on liuenneessa DOC-muodossa ja muutana prosentti POC-kiintoainemuodossa siellä järven pohjassa. POC on juuri sitä kiintoainetta. Nämä muodot yhdessä ilmoitetaan TOC- kokonaismääränä. Veteen liuennutta DOC on pitempiaikasta ja nopeasti hajoavaa, minun pulloissa tämä veden ruskeus sisätiloissa katosi 6 kk:ssa.
Pitoisuuksien kasvua on tapahtunut myös pohjoisilla alueilla erityisesti suovaltaisilta alueilta valuvissa vesissä – niin luonnontilaisilta kuin käsitellyiltäkin valuma-alueilta (Sark- kola ym. 2009).
Brittein saarilla tehtyjen tutkimusten perusteella nyrkkisäännöksi on muodostunut, että liuenneen orgaanisen aineen pitoisuudet puroissa ovat kakinkertaistuneet viimeisen 15–20 vuoden aikana. Pitoisuuksien kasvua on tapahtunut myös pohjoisilla alueilla erityisesti suovaltaisilta alueilta valuvissa vesissä – niin,luonnontilaisilta kuin käsitellyiltäkin valuma-alueilta (Sark- kola ym. 2009).
Samanaikaisesti havaitun orgaanisen aineen määrän kas- vun kanssa vesistöjen tummuus on jatkuvasti syventynyt, mi- kä on voitu todeta esimerkiksi näkösyvyyden alentumisena Suomenkin järvissä (Meriläinen ym. 2014). Selvimmin muu- tos on havaittu karuissa kirkasvetisissä järvissä, mutta myös alun perin tummavetisissä vesistöissä on tapahtunut veden tummentumista. Syinä veden laadun muutoksille on pidetty niin ilmaston- muutoksen vaikutuksia, happaman laskeuman vähentymistä kuin maankäytön muutoksia tai kaikkia näitä yhdessä.
Ennallistaminen ei kai tarvitse laitosten rakentamista ja aktiivisuodattimia. Rakennettu kosteikko on erinomainen ja edullinen tapa käsitellä turpeista vesiä. Kasvit, ”rautapitoinen” hiekka ja mikrobit suodattavat ja hajottavat orgaanista ainesta luonnollisesti. Tämä on usein paras vaihtoehto haja-asutusalueiden pienten vesistöjen käsittelyyn.
Nyt kun on asiantuntemusta paikalla, mistä johtuu, jos jätän ulos taivasalle ruostumattomaan ja puhtaaseen, vähän isompaan astiaan puhdasta vettä, niin jo vuoden kuluttua vesi on jo melko tummaa. Mikä aiheuttaa tämän värimuutoksen?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään