Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sanopa muuta, ja vesirännitkin on syksyisin tukkeessa vihreästä moskasta, jos pihalla on yksikin lehtikuusi. Kaikenlaisia puita ihmiset sietävät pihapiirissään.
Toivois foorumin tutkijoiden tarttuvan visakallon hyvään kysymykseen.
Maallikkona aattelen etta vesi on luotu liikkumaan. Kylla sekin tummentunut vesi pitäisi lopulta kirkastua kunhan lähtee kiertoon ilmakehaan, maaperään ja meriin.
En ole tämän alan ”tutkija”, mutta keskustellakseen kysymykseen, niin kaitpa laskeumat, hapetukset,aurinko yms. luonnollinen asia muuttaa ulkonäön ja koostumustakin.
Aki Ikonen: Sukeltamani järven lahden pohjan kerros ei ole mitään mineraali kiintoainetta: hiesua, savea, silttiä tai hiekkaa. Orgaaninen kiintoaines on näpeissä aivan erilaista kuin humus, karikkeesta saat puristettua vaikka pallon, humuksesta et saa puristettua mitään massaa, se vain velloo vaaleanruskeana pilvenä.
No ei tietenkään ole mitään mineraalikiintoainetta, vaan orgaanista kiintoainetta POC, jota tulee suo-ojituksilta ja muustakin veteen pääsevästä (puiden lehti- tai neulaskarike) hajonneesta biomassasta, josta olen täällä pitänyt palopuheita, että suo-ojituksilta veden mukana tulevaa kiintoainetta on vähennettävä esim. Perkon esittämillä kosteikoilla, väliaikaislla tulvajärvillä, pitkällä tasaisella valumaojalla ynnä muilla menetelmillä. Tämä kiintoaine POC ei ole se vesiä tummentava, vaan vesien mukana kulkeutuva turpeen tai muun orgaanisen aineen kiintoaine.
Vesiä värjää vain veteen liuennut DOC orgaaninen hiili. On ollut vähän väärin puhua TOC:n vesien värjäämisestä, sillä se koostuu kahdesta osasta eli TOC=DOC +POC, josta vain DOC on se liennut ja värjäävä ja DOD on veden mukana kulkeutuva kiintoaine.
AJ esille ottama tutkimus edellä: Taulukon 3 tilastollisen tarkastelun mukaan P:n muutos ei ollut merkitsevä, mutta SS-muutos oli, samoin alumiini 1. vuonna.
Tuo tukimuksessa käytetty lyhenne SS=kiintoaine vastaisi POC:ta.
Koko tämä sähläys tulee siitä, että Aki Ikonen luuli minun tarkoittavan kiintoaineilla kivennäismaakiintoaineita.
TA ja minä päädyimme jälleen keskustelussa pattitilanteeseen. Edellinen erimielisyys liittyi siihen, kannattaako metsien yleinen vanhentaminen vai ei. Tällä kertaa kiista koskee vesien tummumisen syitä. TA:n määritelmän mukaan syyllinen ovat vain ojitusalueet, eli luonnonsoilla ei olisi asiassa tekemistä. No miten maamme tuhannet humusjärvet ovat alun perin saaneet alkunsa? Syöte vesistöön täytyy olla pysyvästi suurempi kuin hajoaminen, jotta tummuminen on ilmiönä ollut mahdollinen.
Kurjen pohdintaan yksi huomio. Tutkimuksessa Nieminen ym. 2023. Jatkuvan kasvatuksen… (Metsätieteen Aikakauskirja) lukee: ”Finér ym. (2010) olettavat, että kunnostusojituksen aiheuttama kiintoainekuormitus on pääasiassa mineraaliainesta, eli kunnostusojitus ei lisäisi merkittävästi myöskään kiintoaineen mukana kulkeutuvan partikkelimaisen orgaanisen typen kuormitusta.” Eli kiintoaines voi kyllä sisältää humuspartikkeleita. Se lienee määritelty partikkelien koon eikä laadun mukaan, eli kiintoaines on se mikä erkanee siivilöimällä vedestä, kun taas liukoista humusta ei saada siivilöimällä pois.
Itseäni kiinnostaisi selvittää, mistä orgaaninen hiili vesiin tulee: onko se pääasiassa peräisin ojittamattomien alueiden suokasvien elintoiminnoista vai ojitusalueiden vanhan turvekerroksen hajoamisesta? Tämä jako vaikuttaa siihen, miten tehokkaita tummumisen torjuntatoimet voivat olla.
Vesistöön voinee jäädä myös pysyvästi hajoamattomia humuspartikkeleita kuten kangashumukseenkin (POC tai DOC).
Luonnontilaisilla soilla, pintavalutuskentillä ja vesiensuojelukosteikoissa tehtyjen tutkimusten perusteella on ilmeistä, että valuma-alueen alaosissa sijaitsevat minerotrofiset luonnontilaiset tai ennallistetut suot voivat pidättää tehokkaasti yläpuolisilta metsäalueilta huuhtoutuvaa eroosioainesta ja partikkelimaisia yhdisteitä (Nieminen ym. 2005) sekä epäorgaanisessa muodossa huuhtoutuvia liuenneita ravinteita (Väänänen ym. 2008, Vikman ym. 2010).
…
Liuenneita orgaanisia yhdisteitä suot ja kosteikot eivät todennäköisesti pidätä merkittävästi, vaan voivat jopa lisätä niiden huuhtoutumista (Kortelainen ym. 2006). Suokasvit, erityisesti rahkasammaleet tuottavat vesistöihin esimerkiksi orgaanista hiiltä ja orgaanisia happoja, eli tässä mielessä luonnontilaisilla soilla on myös vesistöjä kuormittavaa vaikutusta (Clymo 1963). Humuspitoiset, happamat ja tummat vedet ovatkin luonnollinen ilmiö suovaltaisilla alueilla, kuten Suomessa (esim. Kortelainen 1993).
…
Vesistöjen tummumista ja orgaanisen aineen huuhtoumien kasvua soilta valuvissa vesissä on havaittu pohjoisilla leveysasteilla hyvin yleisesti, esimerkiksi Brittein saarilla, Pohjois-Amerikassa, Pohjoismaissa ja Venäjällä (Monteith ym. 2007). Tummumista lisää vielä se, että orgaanisen aineen lisäksi raudan huuhtoumat ovat olleet kasvussa (Sarkkola ym. 2013), ja rauta ja orgaaninen aine yhdessä voimistavat vesistön tummumista (Kortelainen ym. 1986). Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että myös metsäojitus on osaltaan voinut lisätä orgaanisen hiilen huuhtoutumista ja vesistöjen tummumista (Marttila ym. 2018, Asmala ym. 2019, Nieminen ym. 2020b).
Ymmärtääkseni nyt kyse oli tuosta kurjen mainitsemasta POC päästöstä. Onko ojitusalueilta tuleva päästö laskettu oikein ? Minusta se on aliarvioitu valtavasti. Se on selvää että aina on ollut humuspitoisia järviä mutta entiset kirkasvetiset ja hiekkapohjaiset järvet ovat vähentyneet huomattavasti viimeisen 60 v aikana. Ei siis voida väittää että rantapuiston lehdet olisivat tehneet noin suuren muutoksen noinkin lyhyessä ajassa. Joten jostain tulee päästöjä vesistöön ja myös sellaisilta alueilla joissa ei ole maanviljelystä.
Nuo vesiensuojelu toimet voivat teoriassa toimia mutta kun ne vaativat jatkuvaa huoltamista mm selkeytysaltaat. Minä en ole nähnyt vielä koskaan että jokin selkeytysallas olisi tyhjennetty joskus. Pintavalutuskentät ovat varmaan parhaita mutta niitä ei voida joka paikkaan rakentaa eikä kukaan niitä vanhoille ojitusalueille rakenna vaikka voisikin. Pitkälti on kyse siitä että lopetetaanko nykyisenkaltainen metsien ojitus ja vesien pilaaminen joka tähän mennessä on ollut laillista toimintaa ilman sanktioita. Minusta pitäisi lopettaa eikä yhtään uudistus ojitusta tai vanhan alueen kunnostusta ilman kunnon vesien suojelua ei saisi tehdä. Toisekseen jos näitä tehdään niin niiden huolto tarkastusten alaiseksi.
Pakahe, kts. edellinen viesti, siitä lähteet. Rauta mainitaan toisena tummentajana. Partikkelit tietenkin myös tummentavat ja samentavat.
Mm, suurin synti oli uudisojitus; siinä kohtaa tapahtuivat suurimmat päästöt ja suurimmat näkyvät vaikutukset johtuivat niistä. Niitä ei enää saada pois vesistä, vaan nyt pitää katsoa mitä voidaan tehdä nykyiselle kuormitukselle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään