Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kiintoainen POC koskee vesien pohjia. Tummentaa siellä. Mitä minä noihin pulloihin olen ottanut pintavesiaä ei niissä kiintoaineita ole.
AJ linkin tieto, että SS sisältää suurimmaksi osaksi kivennäismaiden kiintoainepäästöjä on taas sellainen paljastus, ettei sitä osannut edes ajatella. Luulin että kysessä olisi kunnostetun suo-osojituksen orgaaninen kiintoaine. Nyt tulee mieleen valuma-alueen puro, joka kulkee kivennäismaidenkin halki kuljettaen myös sen pohjasedimettiä.
Tähän lähijokeen laskevissa ojien suissa on ollut veden tuomia hiekkakiintoaine kasaumia, jotka ovat olleet tervetulleita uimarantoja muuten turverantaisen joen varrella.
Mm, sinäkin! Lue huolella viestini 18.9.2025, 10:24, kaksi ensimmäistä kappaletta. Vesiensuojelun keinot toimivat ravinteiden ja partikkelimuodossa esiintyvien kiintoaineiden (POC) pidätyksessä – ne on vain otettava kattavasti käyttöön. Sen sijaan DOC eli veteen liuennut hienojakoinen orgaaninen hiili on liukas luikku, joka livahtaa pyydyksistä läpi alapuolisiin vesistöihin.
Toisaalta Nieminen ym. 2023 julkaisussa sanotaan että:
”Vakava tiedon puute on, että alavien kivennäismaiden päätehakkuissa yleistyneen ojitusmätästyksen vesistövaikutuksia ei ole tutkittu. Todennäköisesti erityisesti hienojakoisilla kivennäismailla tehtyjen ojitusmätästysten vesistövaikutukset ovat niin huomattavat, että niillä avohakkuiden, ojituksen ja mätästyksen välttämisellä eli jatkuvan kasvatuksen suosimisella saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä vesiensuojelullisesti. On myös otettava huomioon, että alavien kivennäismaiden ojittamiselta (ojitusmätästämiseltä) ei käytännössä edellytetä vastaavaa vesiensuojelun tasoa kuin soiden ojittamiselta.”
Eli ei pidä hutiloida myöskään kivennäismailla kun ojitusmätästetään!
Päässä surisee tic toc ja eri julkaisut sekoittuvat, joten älkää ihmetelkö, jos tulee välillä sekojuttua… Hesarin lukijoita taitaa olla täysin toivotonta yrittää valistaa, kun tälläkään palstalla juuri mikään tieto ei tartu – ei edes omaan päähän! Poikkeuksina Kurki ja Pakahe.
Export of Suspended Solids and Dissolved Elements from Peatland Areas after Ditch Network Maintenance in South-Central Finland
Julkaisussa oli siis erikseen arviot muuttujille SS ja DOC. Kiintoaineet voidaan pidättää, kun taas veteen liuennut humus on liukas luikku, joka livahtaa vesistöön.
TOC-kysymykseen apua ehkä tässä?
Peatland drainage – a missing link behind increasing TOC concentrations in waters from high latitude forest catchments?
Kuva 1. Orgaanisen hiilen pitoisuudet olivat 8–14 mg/l korkeammat ojitetuilla valuma-alueilla. (TOC concentrations from drained catchments were, on average, 8–14 mg l<span class=”s1″>−1 </span>higher than from undrained catchments.)
Kuva 2. Mitä enemmän suota valuma-alueella, mitä suurempi lämpösumma ja mitä suurempi osuus suosta on ojitettua, sitä suurempi toc-pitoisuus vesissä. Luonnontilaisilla soilla tavataan kuitenkin lähes yhtä korkeita pitoisuuksia kuin ojitetuilla, joten ei voida sanoa että pelkästään ojitetut turvemaat myötävaikuttaisivat vesien tummumiseen. Puuston määrän kasvu nosti myös toc-pitoisuuksia valumavesissä, mutta vaikutusmekanismia ei vielä täysin tunneta.
Harvoin turvesuo perustettiin luonnonsuolle. Kyllä ne olivat ojitettuja ja usein varsin puustoisia soita. Näillä soilla turve oli jo niin maatunutta, että kelpasi polttoturpeeksi. Luonnontilaiset suot, ainakin täällä päin, olivat niin märkiä, että maatumista ei ollut tapahtunut ja niistä saatava turve kelpasi vain kasvu- ja kuiviketurpeeksi. Vieläkin tällainen suo on toiminnassa, tuottaa kuiviketurvetta. Polttoturve oli kuitenkin tavoitelluin tuote.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään