Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kiintoainen POC koskee vesien pohjia. Tummentaa siellä. Mitä minä noihin pulloihin olen ottanut pintavesiaä ei niissä kiintoaineita ole.
AJ linkin tieto, että SS sisältää suurimmaksi osaksi kivennäismaiden kiintoainepäästöjä on taas sellainen paljastus, ettei sitä osannut edes ajatella. Luulin että kysessä olisi kunnostetun suo-osojituksen orgaaninen kiintoaine. Nyt tulee mieleen valuma-alueen puro, joka kulkee kivennäismaidenkin halki kuljettaen myös sen pohjasedimettiä.
Tähän lähijokeen laskevissa ojien suissa on ollut veden tuomia hiekkakiintoaine kasaumia, jotka ovat olleet tervetulleita uimarantoja muuten turverantaisen joen varrella.
Mm, sinäkin! Lue huolella viestini 18.9.2025, 10:24, kaksi ensimmäistä kappaletta. Vesiensuojelun keinot toimivat ravinteiden ja partikkelimuodossa esiintyvien kiintoaineiden (POC) pidätyksessä – ne on vain otettava kattavasti käyttöön. Sen sijaan DOC eli veteen liuennut hienojakoinen orgaaninen hiili on liukas luikku, joka livahtaa pyydyksistä läpi alapuolisiin vesistöihin.
Toisaalta Nieminen ym. 2023 julkaisussa sanotaan että:
”Vakava tiedon puute on, että alavien kivennäismaiden päätehakkuissa yleistyneen ojitusmätästyksen vesistövaikutuksia ei ole tutkittu. Todennäköisesti erityisesti hienojakoisilla kivennäismailla tehtyjen ojitusmätästysten vesistövaikutukset ovat niin huomattavat, että niillä avohakkuiden, ojituksen ja mätästyksen välttämisellä eli jatkuvan kasvatuksen suosimisella saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä vesiensuojelullisesti. On myös otettava huomioon, että alavien kivennäismaiden ojittamiselta (ojitusmätästämiseltä) ei käytännössä edellytetä vastaavaa vesiensuojelun tasoa kuin soiden ojittamiselta.”
Eli ei pidä hutiloida myöskään kivennäismailla kun ojitusmätästetään!
Päässä surisee poc doc toc ja eri julkaisut sekoittuvat… Hesarin lukijoita taitaa olla täysin toivotonta yrittää valistaa, kun tälläkään palstalla juuri mikään tieto ei tartu – ei edes omaan päähän – poikkeuksina Kurki ja Pakahe.
Export of Suspended Solids and Dissolved Elements from Peatland Areas after Ditch Network Maintenance in South-Central Finland
Julkaisussa oli siis erikseen arviot muuttujille SS ja DOC. Kiintoaineet voidaan pidättää vesiensuojelun rakenteisiin, kun taas veteen liuennut humus on liukas luikku, joka livahtaa vesistöön.
*
TOC-kysymykseen apua ehkä tässä?
Peatland drainage – a missing link behind increasing TOC concentrations in waters from high latitude forest catchments?
Kuva 1. Orgaanisen hiilen pitoisuudet olivat 8–14 mg/l korkeammat ojitetuilla valuma-alueilla.
Kuva 2. Mitä enemmän suota valuma-alueella, mitä suurempi lämpösumma ja mitä suurempi osuus suosta on ojitettua, sitä suurempi toc-pitoisuus valumavesissä.
Luonnontilaisilla soilla tavataan lähes yhtä korkeita toc-pitoisuuksia kuin ojitetuilla, joten ei voida sanoa että pelkästään ojitetut turvemaat myötävaikuttaisivat vesien tummumiseen. Puuston määrän kasvu nosti myös toc-pitoisuuksia valumavesissä, mutta vaikutusmekanismia ei vielä täysin tunneta.
Karkea arvio ojituslisästä valtakunnallisesti: toc-lisäys ojituksesta 25–45 kg/ha vuodessa. Kaikkiaan per 5 milj. ha ojitukset: 125,000–225,000 tn/v.
En osaa sanoa, onko tarkempi kuin MetsäVesi-hankkeen arvio 78000 tn/v. Toc-arvioissa auttaisi, jos tiedettäisiin suoprosentin, ojitusprosentin ja lämpösumman lisäksi tarkemmin vuotuinen valuma kullakin alueella ja eri turvemaan kasvupaikkojen rehevyyden vaikutus toc-päästöön.
(Multiplying the differences in TOC concentrations between drained and undrained sites by the average runoff in forested areas of Finland and Sweden (300 mm/year) roughly gives 25–45 kg ha/year higher TOC exports from drained than undrained sites. Estimating peatland drainage effect for Finland, where drained peatland forests cover a particularly large area (5 Mha), the total TOC flux caused by forest drainage would amount to 125,000–225,000 Mg/year.)
Harvoin turvesuo perustettiin luonnonsuolle. Kyllä ne olivat ojitettuja ja usein varsin puustoisia soita. Näillä soilla turve oli jo niin maatunutta, että kelpasi polttoturpeeksi. Luonnontilaiset suot, ainakin täällä päin, olivat niin märkiä, että maatumista ei ollut tapahtunut ja niistä saatava turve kelpasi vain kasvu- ja kuiviketurpeeksi. Vieläkin tällainen suo on toiminnassa, tuottaa kuiviketurvetta. Polttoturve oli kuitenkin tavoitelluin tuote.
Elä Anneli mutehdi ettei pocit ja togit mene keskustelijoiden päähän. Kyllä nämä meidän vähemmän oppineiden mielipiteet perustuu nähtyyn ja koettuun sekä niistä tehtyihin päätelmiin. Eikös tuntemattomassa todettu että ei voi olla nälkä kun niin monta kilokaloria on syönyt. Näissä mennään vähän samoilla päätelmiin.
Kyllä. Kuten jo kesällä kirjoitin, minua ei kiinnosta poki eikä dokit sen kummemmin kuin gramman tarkkuudella tulevat typet ja fosforit. Minua kiinnostaa lapsuuden uimarantojen katoaminen ja sellaisten lahtien muuttuminen soutuveneellä kulkemattomiksi, missä lapsena uitiin, kalasteltiin ja soudeltiin. Mikä on lahdenpohjiin ilmestyneiden ojitusalueiden syy-yhteys näihin ilmiöihin. Ojien ilmestyttyä käynnistyi tapahtumat, jotka muuttivat matalat lahdet perusteellisesti. Tätä ennen samaiset vedet olivat pysyneet lähes muuttumattomina, en nyt uskalla sanoa tuhansia vuosia, mutta kuitenkin niin kauan kuin perimätieto kantaa.
Arvostan kyllä käytännön tiedon korkealle, se ja tutkimus täydentävät toisiaan ja vuorovaikutus hyödyttää molempia. Tutkimustiedon käytäntöön siirron (jalkautuksen) tärkeys myös iskostettiin päähän jo väitöskirjaa tehdessä Suonenjoen Metlalla.
Missä metsäojitukset laskevat luonnon vesistöihin, siellä kyseiset vesistöt ovat tuhoutuneet. Metsä, pelto, ym. tarpeellisten ojien kaivaminen on hyvä ja suositeltava toimenpide, kunhan näitä jätevesiä ei päästetä suoraan virtaamaan luonnon vesiin. Ei pitäisi olla ylitsepääsemätöntä ymmärtää näinkin yksinkertaista asiaa ja hoitaa sitä kuntoon koko Suomen alueella ja viimeistään huomisesta alkaen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään