Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
– Tämä tukee aiempia havaintoja siitä, että metsäpeitteen ja biomassan yleinen kasvu korkeilla leveysasteilla viime vuosikymmeninä on toinen tekijä, joka on vaikuttanut ruskistumisprosessiin.
Positiivinen korrelaatio kasvavien TOC-pitoisuuksien ja puuston tilavuuden välillä valuma-alueilla (kuva 4) tukee aiempia havaintoja, joiden mukaan metsäpeitteen ja biomassan yleinen kasvu pohjoisilla leveysasteilla viime vuosikymmeninä (”vihertymisvaikutus”) voi olla yksi ruskistumisen taustalla oleva tekijä (Finstad et al., 2016; Škerlep et al., 2019.
Tutkimuksessa ojitettujen soiden TOC kuormaero ojittamattomiin oli 8..14 mg/l lämpösumman mukaan ja selitetään sillä, että metsän kasvu tuottaa kariketta enemmän kariketta ja siksi TOC-huuhtouma on suurempi.
Aika omituista on, että otsikot kuitenkin kertovat, että ojitetut suot tuottavat enemmän TOC kuormaa vesiin kuin ojittamattomat.
Siis lisäyksen syy 25%..40% onkin ojitusalueiden metsissä ja sen tuottamissa karikkeissa. MetsäVesi-raportissa tuo ero oli 10%. Oliko siinä sitten huomioitu vain turvemaapohja. Tässähän tuota Metsien osuutta ei oltu laskettu.
Pitäisko kaikki Suomen metsät hakata pois, että metsien TOC – kuorma 1,8 milj.tn/v vesiin saadaan loppumaan?
gives 25–45 kg ha/year higher TOC
Tuossa siis mukana on metsien tuottama karike-TOC -lisä.
Karikkeen tai biomassan vaikutus toc-päästöön on vielä sangen epävarma. Pitäisi verrata puustobiomassaltaan samanlaisia ojitettuja ja ojittamattomia soita.
Jos kaiken maankäytön toc-päästön arviossa huomioidaan luonnonsoiden ja metsäojitusten lisäksi metsät ja pellot, metsäojien tukkimisen hyöty pienenee entisestään. Arvioin hyvin epävarmasti: jos kaikki metsäojat tukittaisiin tai jätettäisiin kunnostamatta, niin korkeintaan noin 10 prosentin suuruusluokkaa vähenisi toc-päästöt vesistöihin.
AJ kansalaisaloitteen tekijän ketjussa:
”Julkaisu: Peatland drainage – a missing link behind increasing TOC concentrations in waters from high latitude forest catchments?
Orgaanisen hiilen (toc) pitoisuudet olivat valumavesissä 8–14 mg/l korkeammat ojitetuilla valuma-alueilla (kuva 1). Mitä enemmän suota valuma-alueella, mitä suurempi lämpösumma ja mitä suurempi osuus suosta oli ojitettua, sitä suurempi toc-pitoisuus valumavesissä (kuva 2).
Luonnontilaisilla soilla tavataan lähes yhtä korkeita toc-pitoisuuksia kuin ojitetuilla, joten pelkästään ojitetut suot eivät myötävaikuta vesien tummumiseen, vaan aivan kaikki suot. Karkea arvio ojitusten aiheuttamasta toc-lisästä valtakunnallisesti on 25–45 kg/ha vuodessa. Kaikkiaan per 5 milj. ha ojitukset: 125000–225000 tn/v.
Jos käytetään lisäksi MetsäVesi-hankkeen arviota kaikista orgaanisen hiilen kokonaispäästöstä metsistä ja soilta eli 1 840 000 tn/v, ojituksen tuoma lisäys tähän voisi olla esimerkiksi 184000 tn, eli 10 prosentin suuruusluokkaa. Tämän verran korkeintaan kaikkien metsäojitusten tukkiminen tai ojien kunnostamatta jättäminen voisi siis auttaa vesien tummumisen torjumisessa.
En tiedä miten oikeaan tämä arvio osui. Joku suoasioita paremmin osaava voinee esittää paremman laskelman ja huomioida siinä ehkä myös peltomaan hiilipäästöt vesiin.”
*
TA selitti soiden humuskuormat näin:
”Niin, varmasti luonnontilaisilla soilla on orgaanista hiiltä yhtäläiseen, mutta kun sitä ei ole ojitettu, se ei pääse sieltä virtaamaan vesistöihin. Ojitetun suon ojat sen sijaan johtavat ne humukset vesistöihin. Tämä on hyvinkin arkijärjellä ymmärrettävissä. Toki luonnontilaiselta suoltakin voi virrata vettä, mutta on selvä asia, että kun suota ei ole pöyhitty, ja puro on ollut olemassa pitkään, ja se myös todennäköisesti mutkittelee enemmän ja syvyyskin vaihtelee, humusta ei pääse vesistöihin juurikaan. Ojat taas ovat syviä, usein suoria uomia, joita pitkin humus pääsee virtaamaan esteettä veden mukana.”
Tutkimuksessa raportoidut arvot oli siis mitattu juuri vesistöistä.
Jep. Rannantaika ja Metsälehden kesk.-palstan ehdotonta eliittiä lukuunottamatta on vaikea löytää sivustoja joissa kiistettäisiin metsätalouden vesistövaikutus! Tai ilmastonmuutos! On niitä varmaan muutama muukin sattunut kohdalle, ja kilometrin päästä on nähnyt välittömästi, että foliohattujengi asialla!
Ei näitä nyt sentään kiistetä, suhteutetaan kyllä.
Metsälehdellä on muuten hyviä faktantarkistajia: Rukopiikki eli ”setä pohjoisesta” (vrt. Kamalan Luonnon ilves) kertoi että uudisojituksiakin tehdään edelleen. Nostokoukku kertoi maanmuokkauksen aiheuttamasta eroosiosta ja ojitusten jälkeisistä turpeen liikkeistä vesistöön.
Pieni kevennys raskaaseen aiheeseen. Ojia kaivoi tosi ammattimies. Ei mutkia, kaarroksia eikä kiemurtelua, viivasuoraa ojaa satoja metrejä. Kun häneltä kysyi kuinka tuo on mahdollista, vastasi, että helppoa. Kun saa ojan valmiiksi, niin ottaa kauhalla ojanpäästä kiinni ja kiristää ojan suoraksi.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään