Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Pentti Häkkiselle, että minun pullovedet ovat vaalentuneet hitaasti 6 ..12 kk aikana eikä pullojen pohjalla ollut sakkaa. Kehotan Häkkistä myös tähän pullokokeeseen, mutta älä tee sellaista virhettä, että otat sakkaista (POC) vettä toiseen pulloon.
Prof.emeritus V Pohjola kirjoitti jossain hyvinkin mielenkiintoisen artikkelin. Metsien kunnostusojitus sala-ojittamalla lopettaisi huuhtoumat. Ja monet muutkin hankaluudet loppuisi sen sileän tien. Tekniikka olisi kyllä olemassa.
Tiedän yhden korpikuvion, joka oli aikoinaan sala-ojitettu. Jo manan maille mennyt metsäpomo kertoi, että pulavuosina korpi ojitettiin lapiotyönä kapeisiin ojiin. Ojat täytettiin risuilla ja ojista nousseet massat luotiin niiden päälle katteeksi. Nyt tuolla kuviolla kasvaa vanha lahoava koivikko jonka alla sakea nuori kuusitureikko. Koivikko on toista tai kolmatta puusukupolvea sala-ojituksen jälkeen.
Turvetuotantoalueet olisi voitu salaojittaa, jos toimenpide on riittäväksi todettu. Turvetuotantoalueiden valumavesiä on tutkittu, mutta vähemmälle huomiolla on jäänyt turpeen-noston ilmalaskeuma. On valtakunnallinen ilmiö ja ilmeisesti sitä ei ole tutkittu. Turpeen-nosto imuvaunuilla, jotka puhaltavat turvepölyn taivaalle. Oliko turvepöly tarkoitettu suodatettavaksi, joka ei ainakaan siinä mitassa ole toteutunut. Puhaltaa korkeat turvepatsaat taivaalle, jotka näkyvät (näkyivät) ainakin 20 km päähän ja vaikutusaluetta voi vain arvailla. Havaintoja turvepölystä vesistöjen pinnoilla ja rannoilla oli kymmenien kilometrien matkalla lähtöpisteestä? Turvepölyllä oli tramaattinen vesistöjä pilaava vaikutus esim Rautalammin reitillä. Nyt turpeen-noston päätyttyä, vesistön tila on korjautunut hyväksi, niin ainakin Iisveden osalta.
Veli Pohjonen tuntuu nyt aktivoituneen kirjoittamaan. Itä-Häme -lehdessä, ja varmaan muissakin Keskisuomalainen -konsernin lehdissä on Pohjosen kirjotus puolestaan jatkuvasta kasvatuksesta. Siinä sentään sanottiin, että jatkuva kasvatus edellyttää myös jatkuvaa hoitoa, ja jalostettuja taimia pitäisi istuttaa tuulenkaato-aukkoihin!
”Pahoittelen että asiat ovat jääneet epäselviksi. ”Iso kuva” on metsätalouden osuus vesistöpäästöistä kokonaisuudessaan jollain valuma-alueella. Olen samaa mieltä tuosta, että luonto toimii omien lakiensa mukaisesti. Ne tulevat vastaan esimerkiksi jatkuvassa kasvatuksessa, jossa on vaikea saada valoa vaativia puulajeja uudistumaan.
Itselleni se on itsestäänselvyys, että humuspitoista vettä virtaa ainakin kaikkialla siellä missä on suokasveja. Siitä on epäselvyyttä, kuinka paljon ojituksen myötä elpyvä puusto, ts. kasvava puustopääoma, karikkeet ja kangashumus vaikuttavat ilmiössä. Tässä tarkoitetaan ojitusten pitkäaikaisvaikutuksia, ei viime aikoina havaittuja muutoksia yksittäisten puiden kariketuotoksessa. On esitetty hypoteesi, jonka mukaan ojitusalueelta tulisi se sama humuskuorma kuin luonnontilaiselta suolta plus karikkeiden hajotuksesta tuleva määrä.
Nykykäsityksen mukaan ojitusalueilta tulee vesistöön turpeen hajoamisen aiheuttama ns. ojituslisä, mutta vain silloin, kun kuivatus ulottuu syvemmälle kuin puiden juuristokerrokseen. Tähän perustuu ajatus, että jatkuva kasvatus pienentäisi hajoamispäästöjä: siinä puiden haiduttava vaikutus kuivattaa suota eikä syviä ojia tarvita.
Tulevat metsäojissa virtaavien vesien mukanaan tuomat päästöt sitten mistä tahansa, niitä voidaan estää ja vähentää. Keinot on täällä useaan kertaan jo lueteltu.
Vielä kommentti siihen, miksi metsätieteessä pitää olla talousnäkökulma mukana: jos se ei ole, ehdotetut toimenpiteet eivät välttämättä ole kustannustehokkaita eivätkä siten tule laajasti käyttöön.”
käpysonni viittaa toisaalla GTK:n parivertailuun turvetuotantosoiden alapuolisista vesistöistä. Se tutkimus on ollut täällä esillä mielestäni. Kuitenkin esimerkiksi Vemala-malli olettaa ja laskee käytöstä poistetulle turvesuolle edelleen päästöjä, kuten näkyy esim. Rautalammin Rastunsuon alapuolisen vesistön laadussa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään