Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
A.J. Kun pystyt suhtautumaan suhteellisen neutraalisti asioihin, niin kerrotko meille asenteellisessa paniikissa kieriskeleville kenen vaikutuksesta ja päätöksillä meille asetettiin päästölaskenta ja ilmastotavoitteet? Oliko Venäjän osuus näitä määrättäessä miten merkittävä?
Turve on suomen suurin rikkaus, joka olisi ollut viisasta käyttää kansantalouden hyväksi. Lopetus oli täysin kieroutunut poliittinen päätös, ja lopputulosta voimme nyt konkurssi-suomessa ihailla. EU ja vihreät ovat olleet suomelle tuhoisia.
Edellä olevista totuuksista olemme kyllä pitkälti samaa mieltä. Vihervasemmisto kepulla pönkitettynä nuoriso- ja ystävyysseuroineen sekä Kojamoineen muilutti hyvä-uskoisesti kaiken kuilun partaalle.
Finérin ym. Ajantasaista tietoa metsätalouden vesistökuormituksesta, Vesitalous 1, 2016. TA on käynyt tiedon alkulähteillä, hyvä merkki. Hän siteeraa:
”Purojen liettymiseen ja hiekoittumiseen vaikuttavat valuma-alueen eroosioherkkyys ja kaltevuus, metsäojien määrä ja syvyys sekä vesiensuojelurakenteiden esiintyminen ja toimivuus. Etenkin ohutturpeisilla alueilla metsäojat syöpyvät herkästi ja kiintoaines voi päästä valumaan puroihin. Koillismaalla havaitsimme puron pohjan hienojakoisen aineksen peittävyyden vaihtelevan koskipaikoilla 30 ja 100 prosentin välillä, kun valuma-alueesta oli ojitettu yli 10 prosenttia (Kuva 2, Turunen ym. 2015). Lähes ojittamattomilla luonnontilaisilla valuma-alueilla hiekan ja orgaanisen kiintoaineksen peittävyys oli selkeästi vähäisempää.”
Tämän käytännön metsäammattilaiset ovat kyllä tienneet jo vuosikymmeniä: kunnostusojitustarve pitää harkita tarkkaan hienojakoisilla mailla. Omassakin metsässä tästä puhuttiin metsäsuunnitelman uusimisen yhteydessä tehdyllä maastokäynnillä. Uutena kohteena ovat nyt ojitusten tarveharkinnassa mukana ohutturpeiset turvekankaat. Lisäksi viime aikoina on opittu, mitkä ovat tehokkaat vesistöpäästöjen estotoimet, joten osataan huolehtia vesiensuojelun rakenteet samalla kuntoon.
Vesiensuojelun rakenteet ovat yhtä tyhjän kanssa. Laaja pintavalutuskenttä ainoa joka toimii, vaatii usein pumppauksen eli ei ole käytettävissä metsätaloudessa.
Myös vesistön suojakaista on tällainen rakenne. Pienimuotoisen kentän saa kun tukkii ojat siitä kohtaa mistä ojitusalueen vedet purkautuvat vesistöön. Pumppaaminen tulee kai kyseeseen lähinnä turvetuotannossa?
No mehtäukko,nyt kun persut ovat olleet hallituksessa kohta kolme vuotta niin miten he ovat palauttaneet turpeen tuotannon edellytykset kuten ennen vaaleja lupasivat/uhosivat?
Kotimaisella turpeella soisi energianlähteenä olevan merkittävämpi rooli kuin ulkomailta ostetulla sähköllä. Ulkomainen sähkö on pian määräävässä asemassa energiahuollossa. Ja se ei ole käyttäjän kannalta hyväksi.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään