Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Itselleni se on itsestäänselvyys, että humuspitoista vettä virtaa ainakin kaikkialla siellä missä on suokasveja. Siitä on epäselvyyttä, kuinka paljon ojituksen myötä elpyvä puusto, ts. kasvava puustopääoma, karikkeet ja kangashumus vaikuttavat ilmiössä. Tässä tarkoitetaan ojitusten pitkäaikaisvaikutuksia, ei viime aikoina havaittuja muutoksia yksittäisten puiden kariketuotoksessa. On esitetty hypoteesi, jonka mukaan ojitusalueelta tulisi se sama humuskuorma kuin luonnontilaiselta suolta plus karikkeiden hajotuksesta tuleva määrä.
Nykykäsityksen mukaan ojitusalueilta tulee vesistöön turpeen hajoamisen aiheuttama ns. ojituslisä, mutta vain silloin, kun kuivatus ulottuu syvemmälle kuin puiden juuristokerrokseen. Tähän perustuu ajatus, että jatkuva kasvatus pienentäisi hajoamispäästöjä: siinä puiden haiduttava vaikutus kuivattaa suota eikä syviä ojia tarvita.
Tulevat metsäojissa virtaavien vesien mukanaan tuomat päästöt sitten mistä tahansa, niitä voidaan estää ja vähentää. Keinot on täällä useaan kertaan jo lueteltu.
Kertauksen vuoksi: se humus joka tulee luonnontilaiselta suolta on peräisin elävien suokasvien elintoiminnoista plus puiden ja pintakasvillisuuden karikkeista. Se humus joka tulee ojitetulta suolta on peräisin kasvunsa lopettaneiden suokasvien muodostaman turvekerroksen hajoamisesta plus puiden ja pintakasvillisuuden karikkeista. Ojitetulla suolla on enemmän puita jotka tuottavat paljon karikkeita. Ojituslisää tulee siis sekä maasta että puista.
Metsiä ja vesiä on suojeltava, huolehdittava siitä, että metsät ja vesistöt voivat hyvin. Se on mahdollista, mutta nyt muutaman vuosikymmenen aikana. Sanoisiko hyvinvointivaltioon tehtyjen katteettomien lupauksien aikana, ovat osoittaneet. Myös metsistä ja vesistä on huolehdittava? Metsät soistuvat tälläkin hetkellä ja voi olla, että riittävä toimenpide metsien tuottokunnossa pitämiselle on ojitus. Tuskin siihen riittää vesien valuttaminen juuriston pintakerroksessa. Auttaa hiilikeskutelussa ja suometsän hoidossa, mutta onhan neljännes metsän kasvusta saavutettu jo tähän mennessä soiden ojituksella?
Metsäkatoasetuksesta piti keskustella, mutta päädyttiin vesiensuojeluun. Rikkinäinen puhelin -ilmiö jyllää…
”Minulla ei ole antaa merkittävyyteen muuta lähdettä kuin ymparistö-sivuston kokonaisesitys vesistökuormituksesta. Metsätalouden aiheuttama lisäinen vesistökuormitus (typpi, fosfori, liuennut humus, kiintoaine) on valtakunnallisesti merkittävä. Paikallisesti se voi olla erittäin suuri, erityisesti jos ojia perataan maa- tai metsätaloudessa. Suurimmat paikalliset vaikutukset ovat kai aiheutuneet soiden uudisojituksesta maa- ja metsätaloutta varten sekä turvetuotannosta.
Tarvittavat kustannustehokkaat ratkaisut vaativat että nähdään kokonaiskuva, jossa ovat mukana kaikki vesistökuormittajat sekä valtakunnallisesti että valuma-alueittain. Metsien osalta ratkaisuksi riittää ymmärtääkseni että saadaan nykyiset hyvät vesiensuojelun ohjeet ja Tapion metsänhoidon suositukset kattavasti käyttöön. Muutetaan turvemaametsien käsittelyä eli suositaan rehevissä kohteissa peitteistä metsänkasvatusta, tehdään tuhkalannoitusta ja vältetään kunnostusojituksia. Tämän järeämpään sääntelyyn ei nähdäkseni ole enää tarvetta.”
Minulla ei ole antaa merkittävyyteen muuta lähdettä kuin ymparistö-sivuston kokonaisesitys vesistökuormituksesta. Metsätalouden aiheuttama lisäinen vesistökuormitus (typpi, fosfori, liuennut humus, kiintoaine) on valtakunnallisesti merkittävä.
No katos kun Hesariin ei voi laittaa linkkejä niin nimesin ympäristö.fi-sivuston ympäristö-sivustoksi. Ajattelin että kyllä siitä fiksu lukija osaa etsiytyä, varsinkin kun asiat ovat jo olleet aiemmin esillä, ja myös löydettävissä aiemmista kommenteistani Hesarissa.
Tietysti olisi pitänyt mainita myös MetsäVesi-hankkeen luvut lähteenä, ja sen raporteissa muistaakseni mainitaan määrät merkittäviksi. Vertailu luonnosta valuviin määriin ja muihin kuormittajiin suhteuttaa merkittävyyden. Siihen tarvitaan avuksi ympäristö.fi-sivuston piirakkakuvat ja muut tässä ketjussa mainitut lähteet.
Metsätalouden aiheuttama lisäinen vesistökuormitus (typpi, fosfori, liuennut humus, kiintoaine) on valtakunnallisesti merkittävä.
Mitenkähän nyt löytyisi tuo arvio sieltä ympäritö.fi. Vai kenen arvio tuo on?
Minusta kun fosforin lisäkuorma 90%:lle Suomen pinta-alalle on vain 10..20 g /ha/v eli ”för mitätön” kuten täällä sanotaan. Perämeren pohjukassa näkyy vähän punaista, mutta sen vuoksi ei kai kannata kovin liioitella.
Tuo kuva fosforilisästä löytyy MetsäVesi – raportista sivulta 66.
Miten humus TOC-lisäkuorma 4% on merkittävä? Ei kyllä lähde minun päähän. Leena Finer ym mukaankin luonnontilaisilta valuma-alueilta TOC-kuorma on tilastollisesti merkittävästi suurempi 50% kuin metsätalousalueilta.
Kyllä näistä luvuista pystyy tekemään muunlaisiakin arvioita kuin mitä Hesarissa tyrkytetään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään