Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsätalouden vesistökuormituksen määrä tai osuus ei ole muihin kuormituksen lähteisiin verrattuna valtakunnallisesti kovin suuri. Toisaalta paikallisesti ja vähintään väliaikaisesti sitten on, esimerkiksi jos tehdään ennallistamista tai kunnostusojitusta. Lisäksi se kuuluu maatalousmaan päästöjen kanssa niihin osioihin, joihin voimme omilla toimillamme vaikuttaa heti – poiketen tässä mielessä vaikka ilmalaskeumista tai ilmastonmuutoksen vaikutuksesta huuhtoumiin. Siksi kustannustehokkaat toimet kannattaa panna toimeen, erityisesti maataloudessa, mutta myös metsätaloudessa.
*
Tuoretta tutkimustietoa hiilistä kivennäismailla. Ilmeisesti Frank Berningerin tutkimusryhmä jatkaa näitä tutkimuksia Itä-Suomen yliopistossa.
Short-term effects of low-intensity surface fires on dissolved organic matter from boreal forest soils
Abstract. Purpose Our study investigates how low-intensity surface fires affect the concentration of dissolved organic carbon (DOC)and the quality of dissolved organic matter (DOM) in boreal forest soils. DOC, a crucial and labile carbon (C) pool, is highly sensitive to disturbances such as wildfires, yet its post-fire dynamics remain poorly understood in boreal ecosystems. By examining the immediate effects of these fires on DOM content and composition our research aims to deepen our understand-ing of soil carbon cycling and stability in a rapidly warming boreal region.Methods We compared DOC concentrations, δ13CDOC isotope composition, and DOM ultraviolet–visible absorbance proper-ties from soil water collected in burned and unburned control plots during the first growing season following a low-intensityprescribed burning in a Finnish boreal Scots pine forest.Results The low-intensity surface fire removed aboveground vegetation and partially burned the organic topsoil, creating alayer of pyrogenic materials. In burned soils, while total soil C stocks remained unchanged, DOC concentration decreased,and DOC showed an enrichment in 13C, compared to DOC from unburned soils. This shift likely results from the loss ofsoluble C, reduced microbial biomass, and the addition of newly formed pyrogenic C. Burned soils also displayed DOM withhigher aromaticity and molecular weight, suggesting a more stable and recalcitrant C pool in the soil water of fire-affectedareas.Conclusion Our results highlight that low-intensity surface fires immediately alter soil DOM content and chemical compo-sition in boreal forests, thereby affecting DOC fluxes within soils and to adjacent aquatic ecosystems. These post-fire DOCdynamics have implications for freshwater quality and regional carbon budgets. Considering the role of low-intensity fires as a major natural disturbance in the boreal forests of Northern Europe, their role and implications should be integrated into forest management strategies to help regulate DOC levels in surface waters.
”Artikkelissa on käsitelty lintuvesiongelmaa kattavasti. Jonkin verran asiaan vaikuttavat myös sorsalintujen muuttoalueiden tilanteet (ravinto, saalistajat ja saasteet). Rehevöitymisen yleistyttämät särkikalat syövät ilmeisesti samaa ravintoa kuin sorsanpoikaset. Birdlifen mukaan pahimmin taantuneita lintulajeja tulisi rauhoittaa määräaikaisesti ja asettaa niille saaliskiintiöitä. Vesilintujen metsästys ruokinnalla houkutellen tulisi lopettaa.
Vesien tummuminen liittyy happamoitumisen vähenemiseen, kasvukauden ja sadekauden pitenemiseen, biomassan kasvuun metsissä ja turvekerrosten hajoamiseen turvemailla (pellot ja metsäojitukset). Ravinteiden huuhtoumista suuri osa on ilmalaskeumaa ja luonnonhuuhtoumaa. Tummuminen ja ravinnepäästöt korjautuvat siten vain osin peltoihin ja metsiin kohdistuvin toimin.
Matalalla roikkuvia hedelmiä löytyy valuma-aluekohtaisin selvityksin. Huonoa kehitystä voidaan kääntää ennallistamalla soita, kunnostamalla kosteikkoja ja parantamalla vesiensuojelun käytäntöjä maa- ja metsätaloudessa. 45 metrin suojakaista koskee vain raakkuvesistöjä. Metsäsertifioinnissa kaistat ovat 5- 20 metrin levyiset ja maataloudessakin samaa luokkaa.
Ojitusten ja avohakkuiden lopettaminen metsäojitetuilla turvemailla ei ole mahdollista, koska hyvää vesienhallintaa tarvitaan ja jatkuvapeitteinen kasvatus ei yksinään riitä keinoksi siihen. Ojien avulla vedenpintaa voidaan säädellä kaikissa metsissä; vesi voidaan nostaa niin korkealle, että ns. ojituslisä poistuu, mutta puut kasvavat edelleen hyvin. Säätöpato on tähän hyvä keksintö. Ojitusten yhteydessä saadaan samalla vesiensuojelun rakenteet ajan tasalle, kun kaivuri kerran palstalle tulee. Pintavalutuskenttä on tehokas rakenne ja niitä voi lisätä kohtiin, joissa ojitusalueen vedet purkautuvat vesistöön.
Aiheesta kannattaa lukea Maaseudun Tulevaisuuden yliöartikkeli: Väite jatkuvan kasvatuksen eduista rehevillä turvemailla ei perustu riittävään tutkimusnäyttöön.”
Matti Ylhäisi: ”””Vieläkin pidän käsittämättömänä että aikanaan valtio on käyttänyt valtavia määriä rahaa siihen että maita ja mantuja on ojitettu, ilman mitään järjellistä syytä. Ekotuho on valtava, ja olemme maksaneet siitä. Käsittämätöntä…”””
Matti Ylhäisillekin sama kommentti käy kuin Toni Amnellille.
Tuo Aki Ikosen linkki on varmasti ollut arvioissa mukana MetsäVesi-loppuraportin 2020 julkaisussa viime kesänä. On ollut varmasti muitakin alempia kuormitustutkimuksia.
AJ sellaista, että TOC luku ei ole MetsäVesi raportista 2020 vaan Finer 2021 tutkimuksesta.
Laitetaan tähän täällä näköjään tapana oleva kopio omasta vastauksesta Leinoselle kun hän väitti, että Finer 2021 julkaisu luvut ovat vanhentuneet ja tarkentuneet 2020 MetsäVesi raportissa.
Miten on mahdollista, että viittaamani vuoden 2021 Finer tutkimuksen tiedot ovat vanhentuneet ja ne ovat ”tarkentuneet” vuoden 2020 MetsäVesi raporttiin.
Finer artikkeli Drainage for forestry increases N, P and TOC export to boreal surface waters on julkaistu 25.3.2021. Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020, MetsäVesi-hankkeen loppuraportti on julkaistu 31.1.2020.
Finer tutkimuksen mukaan ojitusten aiheuttama vesistöjen lisäkuormitus Suomessa (vuositasolla):
Typpi (N):
Kokonaiskuormitus metsistä: 47 300 Mg/vuosi
Metsätalouden osuus: 8 200 Mg/vuosi
Ojitusten osuus tästä on merkittävä, sillä ojitetut alueet selittivät suurimman osan metsätalouden lisäkuormituksesta.
Fosfori (P):
Kokonaiskuormitus metsistä: 1 780 Mg/vuosi
Metsätalouden osuus: 620 Mg/vuosi.
35 % kokonaiskuormituksesta liittyy metsätalouteen, pääosin ojituksiin.
Ojitettujen turvemaiden osuus oli keskimäärin 24 % metsätalouden valuma-alueista.
Ojitukset lisäsivät erityisesti typen ja TOC:n pitoisuuksia, mutta myös fosforin pitoisuudet kasvoivat ojitusasteen myötä.
Ojitusten vaikutukset voivat kestää useita vuosikymmeniä, ja ne ovat merkittävämpiä kuin muiden metsätalouden toimenpiteiden (esim. lannoitus tai uudistushakkuut) vaikutukset.
Kaikki em tiedot ja päätelmät ovat tutkimus julkaisusta.
Tuo onkin Kurki hyvä huomio että pitäisi vielä selvitellä (jos arvioita on), kuinka suuri osuus vesistöpäästöistä tulee soilta ja kuinka suuri osuus kovilta mailta. Tämä vaikuttaa korjaaviin toimenpide-ehdotuksiin. Ja tähän kysymykseen Finer ym osaltaan vastasivatkin. Täytyy mennä alkulähteelle ja kysyä tutkijoilta ellei nämä selkene.
Sirpa Piiraisen artikkelissa Metsätieteen Aikakauskirjassa pohdittiin ravinteiden pidättymistä. Esimerkiksi fosfori pidättyy melko hyvin kivennäismaahan verrattuna typpeen. Alueen kasvipeite sitoo ravinteita estäen huuhtoutumista. Turvemaalla ravinnehuuhtoutumia voinee tulla tarpeettoman syvistä ojista, jos puiden juuret eivät kata koko kuivatettua kerrosta.
Eli nyt kun tiedetään ongelmien suuruusluokka, seuraavaksi olisi hyvä selvittää: kuinka paljon metsätalouden lisäisestä osuudesta ravinteiden ja kasvihuonekaasujen päästöihin voidaan saada pois vesiensuojelun ja vesienhallinnan keinoin. Ja ovatko nykyiset ohjeet riittävät vai onko niissä päivitystarvetta. Missä ovat suurimmat tietopuutteet.
OK. Sama tytkijaryhmä kuin MetsäVesi-raportissa 2020 on julkaissut uuden arvion vuonna vuonna 2021 ajan hengessä. Ilmasto lämpenee. Valtioneuvoston julkaisema MetsäVesi-raportti taitaa kuitenkin olla edelleen viranomaiskäytössä.
This was done by formulating statistical equations between streamwater concentrations and climate, soil, forest management and runoff variables and spatial data on catchment characteristics.
Käännös.Tämä tehtiin laatimalla tilastollisia yhtälöitä purovesien pitoisuuksien ja ilmaston, maaperän, metsänhoidon ja valunnan muuttujien sekä valuma-alueen ominaisuuksien paikkatietojen välillä.
Alla viitataan viranomaisten käytössä oleviin typen ja fosforin tietoihin jotka ovatkin 2-kertaiset, mutta Valtioneuvoston julkaisema MetsäVesi-raporttiin 2020 verrattuna vain vähän suuremmat. Sama viittaus löytyyy MetsäVesi-raportistakin.
Our new forest management export estimates for N and P are more than two times higher than the old estimates used by the environment authorities.
Käännös. Uudet metsänhoidon typen ja fosforin kuormitusarviomme ovat yli kaksi kertaa korkeammat kuin ympäristöviranomaisten käyttämät vanhat arviot.
Yllä oleva linkki ei perustu uusiin mittauksiin, vaan uuteen arvioon ilmaston lämpenemisen vaikutuksista, kuinka se on nostanut kuormitusarvoja. Tuskinpa tästä syystä luonnontilaisten ja ojitettujen soiden kuormitussuhteet ovat muuttuneet, josta on olemassa Leena Finerin ym mittauksiin perustuva aiheisto Vesitalous lehdessä 1/2016.
No eihän tietenkään 2020-2021 välisenä aikana voida tehdä neljän vuoden seurantaa, jonka ensimmäisiä yksittäisiä vuoden 2016 ei tilastollisesti merkittäviä tuloksia lainaat surutta.
Ei Finerin tutkimuksen lopputuloksissa ole muuta oleellisesti merkittävää eroa MetsäVesi raporttiin kuin korkeampi TOC päästä.
Käytä tutkimuksen lopputuloksia, eikä omia tulkintoja, kiitos. Taitaa olla kyllä ihan turha toivo.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään